Lebbi jooni ko haala njeeygu ekkolaaji gidiiɗi sompeede e Nuwaasoot haaletee. Ñalnde aljumaa 16 oktoobar 2015, nattii haala, sibu heen ɗiɗi njeeyaama. Yeeyaa ñalnde heen ko Ekkol 2 (ekkol marsee) e Ekkol 1 (ekkol sistis, sara polikilinik).
Lebbi jooni ko haala njeeygu ekkolaaji gidiiɗi sompeede e Nuwaasoot haaletee. Ñalnde aljumaa 16 oktoobar 2015, nattii haala, sibu heen ɗiɗi njeeyaama. Yeeyaa ñalnde heen ko Ekkol 2 (ekkol marsee) e Ekkol 1 (ekkol sistis, sara polikilinik). Kañji ɗiɗi ko ɗi 11 lowre, jeyaaɗe miliyaaruuji 2 e 656 ujunere e 500 ujunere ugiyya (2 656 500 000 UM). Wonande ekko 6 (gonɗo Madiina 3, sara jehre gertooɗe), wiyaama njeeygu mum hawrii e caɗeele.
Njeeygu ekkolaaji, nokkuuji potnooɗi hormoreede ganndal, jibinii haala mawka e leydi hee. Laamu nguu dalliniri ɗum ko ɗiin ekkolaaji ngoni ko hakkunde jehreeji walla e nokkuuji ganiiɗi, ɗi kenanaaki jaŋde. Tee maa kaalis oo naftore… Heewɓe ina miijii wonde, ma a taw “keesuuji biyɗi dak kaalis ɗii ngontii mehi”. Kono kadi heewɓe mbiyi oo hujaa tiiɗaani, ɗumɗoo ko “jikku ardiiɓe en ɓee tan”. Ɓe mbiyi waɗi ɓe wiyde noon ko gila 2008, huunde fof ko ko waɗti yeeyeede, hay ko meeɗaa miijeede, gila e karte dentitee e kaayitaaji fof, alaa ko haali leyɗe teeru.
Idorii fof ko pusgu liisee nasiyonaal ɗo yoga e jagge leydi ndii njanngunoo. oɗon ciftora,: balɗe seeɗa caggal kuudetaa 2008, Kaddaafi yillinooma Nuwaasoot. Hade makko arde, katarpilaaji keli dortuwaaruuji (kuɓɓeeje ɗo elewaaji mbaalatnoo), baɗtanooɗi janngirɗe, kam e nokku ɗo almudɓe ñaamatnoo ɗoo (refektuwaar) e safrirde ndee (infirmerie). Fof hanndaa, wiyaa ko libinaaɓe ndokkaa yo mah ɗoon otel. Hannde nokku oo wontii dunndu, otel mahaaka, tee kuɓeeje kelaama, woni “tuba leppii, liingel maayaani”.
Lebbi seeɗa kadi caggal kuudetaa oo, bolokaaji A ɗii njeeyaa, rewi heen ko nokku ɗo “liitooɓe” (fanfare) konu e koɗorɗe keednooɗe fuɗnaange mum ɗee helaa… Gila ndeen fayde hannde, ko yeeyaa walla heertaa e boowe maantinɗe e laamorgo leydi ndii ina heewi : huunde e ekkol polis fappitaama, huunde e estaad men gooto, bajjo ŋurmitaama, bolol takko tele Muritani ŋaastaama… kala ɗo waɗnoo boowel nder Nuwaasoot hirɓaama… Ɗumɗoo ina jeyaa e ko haɗi hujja njeeygu ekkolaaji ɗii deeƴde e nofru. Sibu ɗum wayi ko no gontuɗum jikku nii.
E kominikee mo ministeer kaalis saakti, ina winndaa heen wonde njeeygu ekkolaaji ɗii “maa moƴƴitin ngonka koɗki leeɗe ɗo ekkolaaji ɗii ngonnoo ɗoo, softina jom kaalisaaji en hesɗitinde e ƴellitde golle mum en, yanti e kaalis ɗum addanta laamu”.
Porfeseer Eli Mustafa wiyi e ɗuum : “So njalniika nattunooka warde tawtii fenaande, ɗuum kam warat. Kala gannduɗo Nuwaasoot ina anndi ngonka koɗki meeɗaa wonde ngoƴa e leydi hee (…). Seede mum dey ko yimɓe koɗata ɗoo ko no mbeliraa”, ɓee maha e tule ceene, ɓee maha e gasɗe, boli ngalaa, ekkolaaji ngalaa, ndiyam toɓo e tuwooji e suturaaji, fof ina jillondiri. Ma a taw kam, mo ngonka koɗki woƴi, yiyataa ko woni e 5e e 6e e Liksaar e Tefarag Seyna e Daar Nayiim koo, ara ina haalana yimɓe goɗɗum.
Eli wiyi “Saabaabu laaɓtuɗo oo, ko fellitde laamu Muritani yeeyde kala ko waawi ngam alɗinde senerooji ; ndeke wonaa nokkuuji dewal ganndal jogori haɗde ɓe ɗuum. Laamu nguu waɗtii Dowla oo bitik mawɗo”. So wonaano “famɗude gacce, laamu nguu fiytotaako becce e njeeygu ekkolaaji, sibu jaŋde leydi ndii koko boni, tee ɓesngu nguu ina hooɗaa jaŋde e nehdi sabu ŋakkeende janngirɗe… Hannde, warhoore sukaaɓe heɓii kaaɗtudi, heewɓe heen nana nder kasooji ɗi laamu hiilnii yaajtinde ina woppi ekkolaaji, walla ina yeeya ɗum en. Sabu waasde neheede nehdi moƴƴiri, sukaaɓe men ngalaa ɗo kucci so wonaa e kasooji”.
Ina wayi no, e wiyde Eli Mustafa, “dowla Muritani woni ko e udditde bitikaaji warhoore e uddude nokkuuji nehdi e jaŋde… Ko Victor Hugo wiynoo “kala udditɗo damal ekkol, uddi ko kasoo”, laamu Muritani waɗata ko ko luulndii ɗuum, “ngu udditta ko kasooji e … ngu yeeyaa ekkolaaji”. Hankadi ko kasoo woni ekkol rippoobilik… ɗuum na addana en faamde wonde dowla oo, gila dow haa les, kam e foɓɓanooɓe ɗum ɓee, lummbotoo e borjoŋaagal duumingal hakkille e jawdi… Eɗen ngoɗɗi wasiyaaji ganndo biynooɗo “ngam tafde ɓiyleydi, puɗɗoro-ɗen tafde neɗɗo. Udditen ekkolaaji baŋ-yoo-baŋ.” Hannde, dowla oo e laamu nguu njiɗi ko deŋde ɓesngu men nder majjere, tawa ina njeeya nokku ganndal ɓurɗo mawnude, hono ekkol. Hoto koolo-ɗee dowla jeeyoowo ekkolaaji”.
Heddii ko nduwo-ɗen mbele Alla ina daɗnda Muritani e ngaybeela ardiiɓe.
Muttaar
