Mbalndi Misra ɓooyɗo ko Afrik rewo, takko powle ɗiɗi maayo Niil ɗee fof, ɗo Misra hannde oo woni ɗoo tan. Misra ɓooyɗo foti jibineede ko hedde duuɓi 3000 ko idii Iisaa (hedde duuɓi 5 000 hannde). Misra ɓooyɗo heɓi kaaɗtudi mum ko e Laamaandi Kesiri, hade mum deestoraade seeɗa seeɗa. Konuuji leyɗe keewɗe njanii e mayri e ciltirɗi laamuuji firwawna en, joofɗi hedde duuɓi 30 ko idii Iisaa, nde Laamaandi Ruumaan en (Romains) keɓti leydi ndii, jiimi ɗum.
Mbalndi Misra ɓooyɗo ko Afrik rewo, takko powle ɗiɗi maayo Niil ɗee fof, ɗo Misra hannde oo woni ɗoo tan. Misra ɓooyɗo foti jibineede ko hedde duuɓi 3000 ko idii Iisaa (hedde duuɓi 5 000 hannde). Misra ɓooyɗo heɓi kaaɗtudi mum ko e Laamaandi Kesiri, hade mum deestoraade seeɗa seeɗa. Konuuji leyɗe keewɗe njanii e mayri e ciltirɗi laamuuji firwawna en, joofɗi hedde duuɓi 30 ko idii Iisaa, nde Laamaandi Ruumaan en (Romains) keɓti leydi ndii, jiimi ɗum.
Sirru gonɗo e Pinal Misra oo fof wonnoo ko e Maayo Niil, sibu Misranaaɓe ndeen mbaawiino eeltude diƴƴe maayo ngoo, ina ilna leyɗe, ina ndema, coña haa heewa, ndaña ko nguuri haa ɓurtiree, kuutoroo ɗum e geɗe pinal e renndo leydi ndii, kam e gaggitgol oogirɗe. Yanti heen, ɓe cosi binndol maɓɓe keerignol. Ɗumɗoon, yantude e golle mahngo nokkuuji denndaaɗi e eɓɓaaɗe ndema e jotondire njulaagu e leyɗe catiiɗe kam e konu ndoolnungu, ngaddani Misra jiimde diiwaan mo woni oo. Ko wiyeteeɓe Eskirib (Scribe) njiilatnoo dewal e njuɓɓudi laamu nguu, les njiimaandi firwawna. Ko e dow ndiiɗoo njuɓɓudi dewe jiiɓiiɗe, ngootaagu Misra mahinoo.
Eskirib en ko yimɓe yiyooɓe binndi, humpitiiɓe ñeeñal binndol, annduɓe hiisa. Ko kamɓe njiilatnoo njuɓɓudi laamu, kamɓe kiisotoo, kamɓe mbinndatnoo, kamɓe kuufnoo dowla firwawna, gila e gollirɗe laamu mum haa e konu mum e juulirɗe mum. Eskirib en mawɓe ɓee njeyaa ko ɓadiiɓe firawna, ɓe njoɓataa limpoo, tee alaa ko waɗɗiiɓe ɓe to bannge konuyaagu.
Ina jeyaa e golle mawɗe gollaaɗe e Misra Ɓooyɗo : gaggitgol oogirɗe kam e ñeeñal mahdi ballitngal mahngo tibbooje moolanaaɗe, juulirɗe e soorooji, karallaagal ɓetgol wertallo lowe, haa arti noon e gese ndema, yanti e ƴellitgol ganndal hiisa luggal (matematik) kam e ganndal safaara (medesiin), karallaagal ilnugol kolaaɗe ndema, mahngo laaɗe ndiyam gidiiɗe, mahbaagu e ñeeñe kese. Geɗe maantinɗe kewii e Misra Ɓooyɗo, battinɗe no feewi e leƴƴi meeɗnooɗi wonde toon, tuggi nde leƴƴi gaadanteeji ndentata ngam mahde laamu firawna ngadanu, haa yettii teeminannde arwaniire ko idii Iisaa.
Leƴƴi winndere ndee kala tiimtiima e ñeeñal e karallaagal mahdi Misra Ɓooyɗo. Haa hannde wiɗtooji siyaas ina njokkondiri, haa arti noon e wiɗooji, ngam ɓeydaade faamde ndonaandi pinal ndi Misra Ɓooyɗo ɗacciri Misra e winndere ndee kala.
Ina jeyaa e geɗe maantinɗe e Misra Ɓooyɗo, njuuteendi mum balɗe, sibu gaa gaa mbayliigaaji keeri mum e mbayliigaaji politik, ngalɗoo pinal ƴellitiingal (siwilisaasiyoŋ) wuurii fotde duuɓi ujunnaaje 3, huunde nde meeɗaa waɗde bannge goɗɗo. Geɗe pinal Misra ɓurɗe maantinde ina ndeenaa, kisnaa, gila nde ɗe compaa haa nde kerecee en njiimti Misra ndee. Nguurndam daande maayo Niil ko seeɗa waylii, ko ndema, ko lempooji, ko genooji (keewal geno). Daartooɓe ina ɗeɓi hawrude wonde so wonaano Niil, so wonaano ndema, Misra woodataano.
Ndema noon yowitii ko e toɓo e ilam, ɗuum waɗi remooɓe meeɗaa seerde e sokla ilam keewɗam e toɓo heewngo. Ngam ruppaade caɗeele sooñooji, ko njuɓɓudi mawndi darnaa gila adan : kala ko ɓurti e coñal waɗtetee ko caatal laamu, mooftee ngam reentoraade. Laamɗo ko gooto, ko firawna. Kanko ne, ko genooji ndokki mo mbaawka ; ko e maɓɓe o jippii, kadi ko o maccuɗo maɓɓe, ndeke o wonaa cikkitteeɗo. Ko kanko woni maande dowla, reeni ngootaagu ngenndi, reeni deeƴre e kisal leydi. Ko ɗum tagi, kala meeɗnooɓe jiimde leydi ndii, ɗooftiima oo aada. Ɓe piilat firawana maɓɓe mbele ɓesngu ina hormoo ɓe. Misranaaɓe ne, ina njoginoo aada hormaade kala ɗooftiɗo aadaaji mum en, hay so tawii noon ko jiimoowo.
E yonta idii laamsuudu (laamu suudu = dynastie) Misra ɓurnoo hecciɗde e hannde. Ko laddeeji ɗi kuɗooli toowɗi e leɗɗe mawɗe ɓurnoo yaajde toon, tawi hoɗi heen ko cefe jawdi kolceeri (mbaɗndi kolce). Ko e oon yonta kullon keewkon puɗɗii waɗtude neheede.
Hedde kitaale 5 650 ko adii Iisaa (ko ina wona jooni duuɓi 7 665) leƴƴi tokoosi guurnooɗi e daande maayo Niil ngoni e ƴellitde ɗoon pine mum en teskinirɗe mahngo looɗe e ngeɗon tokoson, jeesooɗe, jawe e ñaaƴe, kumpitiiɗe ndema e ngaynaaka no feewi. To Misra Dow (ɓurɗo woɗɗude yupporde Niil) pinal ɓurnongal maantinde heen ko pinal Badari, lollirngal kaakuurteeje mum mahaaɗe e kaɓirɗe kaaƴe e kuutoragol kiri. Ko hono noon kadi pine goɗɗe (Nagada …) ƴellitorii to worgo Misra.
Yonta Tinit
Won winndooɓe ɓooyɓe mbiyi wonde capanɗe tati laamu firawna ndeggondirii e Misra Ɓooyɗo, tuggi firawna biyeteeɗo Menes (ina sikkaa ko idii nde Misra Dow e Les ngontata leydi ngootiri, hedde 3 200 ko idii Iisaa). Ina sikkaa kadi ko kanko Menes oo woni firawna Narmer nataaɗo e alluwel Narmer (duuɓi maggel ko hedde 5 000 hitaande).
Laamorgo ɓeen firawana en idiiɓe wonnoo ko Menfis. Ko ɗoon ɓe ndeenirtunoo gollotooɓe e ndema coñtuka yupporde Niil kam e denndaangal laabi njulaagu feewde Fuɗnaange. A ɓe ngalɗunoo no feewi e oon sahaa, kamɓe firawna en. Ɗuum ina feeñni e gaññeeje maɓɓe cinkaaɗe (mastaba).
Laamaandi ɓooyndi
E nder ooɗoo yonta, misranaaɓe ƴellitii no feewi ñeeñal mahngo kam e karallaagal sibu ngalu keewngu ɓe keɓatnoo e ndema. Ko e oon yonta ɓe compi njuɓɓudi sariya ngam tabitinde nehdi e deeƴre. Ko nguun ngalu addani ɓe waawde waɗde mahaaɗe ɓuƴeeje e soodande laamɓe geɗe ñeeñal teskinɗe. Tibaaje (tibbooje) Jeseer (hakkunde 2691 e 2625 ko adii Iisaa) e Keopse (hedde 2560 ko idii Iisaa) ɗe ɓeen firawna en mahani koye mum en ko seede mawnugol, ñeeñal, ganndal e karallaagal pinal Misra e oon sahaa.
Oon sahaa, firawana en ina njoginoo wiyeteeɓe eskirib en e foksineeruuji goɗɗi ɗi ɓe njoɓatnoo. Ko noon kadi ɓeen eskirib en ndokkirtenoo leydi ɗo mahi dewirɗe mum en e gaññeeje maɓɓe mbele ina njokkaa waawde toppitaade no firawana ɓee ndewraa so maayii. Ɗee baɗe nduumiima fotde 500 hitaande. Alaa ko jogori ittude ɗe so wonaa ustagol dañal firawana en sabu yoorooji caɗtuɗi hakkunde (2 200 e 2 150 ko idii Iisaa) cabiiɗi heegeeji e fitinaaji e nder daawal 140 hitaande.
Ko ɗuum kadi saabii njangu laamaandi firawana en, naatni Misra e yonta keso inniraaɗo Yonta Hakkundeejo.
Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : Wikipedia
Ina jokki
