Kaawisaaji Muusaa (JKM) : nde yahi haa Muusaa heɓi duuɓi tati, Firawna naatni mo nder suudu mum, waɗi mo yeeso mum, Muusaa ƴetti junngo mum nanngi e leeɓi toyre (moustache) Firawna bippi, o ɓori heen leeɓol, Firawna giddi ngam ina muusi, wiyi : ee bone, mi yiytii gaño am. O noddi Aasiyata o haalani ɗum ko Muusaa (MJK) fuɗɗii waɗde koo. Aasiya wiyi mo : cukalon potkon nih ngalaa hakkilaaji, geɗe mum en tesketaake, etee ma mi hokke heen yeru.
Kanko Aasiya o yamiri yo o hokke nokkuyel, o hokkaa nokkuyel, o waɗi e nder nokkuyel ngel, heen bannge ƴulmere, heen bannge tamaro, o nawi ɗum to Muusaa, Firawna ina ƴeewa ko o waɗata koo. Muusaa fooƴti junngo mum ina ƴetta tamaro oo, Jibiriil (JKM), nawi junngo ngoo to ƴulmere too, o ƴetti ƴulmere ndee o waɗi e hunuko makko, ƴulmere nde sumi ɗemmngal makko, o woyi bojji caɗtuɗi, ko ɗum deeƴni faayre Firawna.
Kaawise Muusaa ɗiɗmo oo : nde Muusaa timmini duuɓi jeeɗiɗi, ina jooɗodii e Firawna e dow leeso mum ndeke Firawna ŋaaccii Muusaa, Muusa tellii les ndaɗɗudi ndii ina mettini, o ƴetti huunde o heli koyɗe ɗiɗi ndaɗɗudi FIrawna ndii, Firawna ina dow ndaɗɗudi ndii, ndi yani, Firawna yani, hinere mum woodi to buɓɓii o tuƴƴi, kine ɗee ngoni e siimtude ƴiiƴam. Yeeso ngoo fof moddi ƴiiƴam. Firawna ƴetti sokla ngam warde mo, ndeke Aasiya tinii caɗeele ɗee, o ari, o wiyi Firawna: ɗumɗoo so wonaa ina jogori newnande ma, ngam laatenaade ma ɓiɗɗo keewɗo doole jogorɗo faddanaade ma añɓe maa. Anne, wonaa tan ko cukalel waɗi fof tesko-ɗaa, tiiɗno woppu oo jikku. Firawna, fitina mum saayi.
Kaawise Muusaa tataɓo oo: nde Muusaa yahi haa heɓi duuɓi noogaas e tati, Muusaa yalti salliginii, darii ina juula haa woodi gorko gooto e hoohooɓe wonduɓe e laamɗo oo, hono Firawna, ina darii e sara makko kanko Muusa (JKM), oon wiyi mo : aan kam Muusaa ! Hol mo njuulantaa? Muusaa wiyi mo, mbiɗo juulana kiliifa am Joom am. Gorko o wiyi : mate ko baaba maa Firawna ? Musaa wiyi mo : Firawna alaa ko jogii so wonaa kuɗdi Alla ina dow mum e aan naamndotooɗo oo. Laatiima oon gorko kaaldatnooɗo e Muusaa, o ladanii Muusaa haa huɗorii kala mo ina jogori yahde to Firawna ina haalana Firawna kuɗdi makko ndii e ƴattooje ɗee feewde e mum.
Kawise Muusaa nayaɓo : nde koreeji Misra nganndii kala njiɗɗo yahde ina semtana laamɗo oo ko Muusaa waɗata, so Muusaa tinii ɗuum, o fawat junngo makko e dow oon, o fiya ɗum haa suumtoo. Ko adii nde o yahata ina haaltoya ngam ko ndeen o anndini Israayiil-naaɓe ko o woni e dow mum koo, ko ndeen ɓe kuli, ɓe ndartini yahde e ɓe kaalana Firawna ko Muusaa waɗata, so wonaa tawa ko geɗe moƴƴe. Nde Muusaa (JKM) , dañi duuɓi capanɗe nay, laatiima Muusaa ko ɗoon ɓuri hulɓinaade e saɗtinde diina mo o woni e dow mum oo, o anndini ɗum en Firawna woni ko e majjere mawnde, o ɓeydi jokkude golle makko, yamirde ko moƴƴi e haɗde belaaɗe.
Yeewtere qibɗiyaŋke
Won nde laatinoo, hono defonoowo Firawna ina soodi leɗɗe (lekɗe) woodi gorko gooto wirtii mo e leñol Israayiil-naaɓe keewɗo jooɗodaade e Muusaa (JKM), qibɗinaajo fooɗi ɗum, ngam oon roondonoo ɗum leɗɗe mum ɗee, oon joñii salii ɗaɓɓaande ndee, o naamndii Muusaa (JKM) , ballal mum feewde oon, Muusaa (JKM), wiyi oon : woppu mo, o yaha laawol makko, qibɗinaajo oo salii, Muusaa (JKM) fiyi mo wombere e becce, o yani ndeke ɗo o yani ɗoo, ko o maayɗo. Muusaa (JKM) , nimsi e ko wari qibɗinaajo oo koo, ngam hulde Alla. O wiyi e nder tedduɗo oo : “joom am mi tooñii hoore am, yafo mi njaafo-ɗaa mo” simoore daarti, kaawise: 20. Nde yahi ha ñalawma ɗimmo tawa Annabi Muusaa (JKM) hulii no feewi, ngam Firawna tinii oon ɗoon fiyaaku, mo Muusaa waɗi oo. Heddii haŋkadi, Muusaa (JKM) woni e reende so alaa ɗo bone ummortoo ɗum, ndekete ñaaginooɗo Muusaa ballal mum, oon yahii haalanoyii qibɗiyaŋke goɗɗo ko ɓiyi mawnum baraaɗo oo. Ɗum woni laatii oon ɗoon qibɗiyaŋke woni e naamndaade Israayiil-naajo oo, ñiiƴam baaba mum tokooso, ina yiɗi kadi jaggude mo nawa mo to Firaawna, Israayiilnaajo oo ɗaɓɓi e Muusaa nde toɗɗotoo mo e geɗe qibɗinaajo oo, Muusaa wiyii Israayiilnaajo oo : ummo ɗoon, nde tawno ko a jartodinɗo peeñɗo, ko ɗum tagi ndew-ɗaa mi hanki haa mbarmi gorko oo, hannde kadi njiɗ-ɗaa ko rewde mi haa mi wara goɗɗo. E nder ngolɗoo konngol ngol Muusaa sakkitii haalde, eɗum betti sagata oo no feewi. Ko ɗoon o anndi Muusaa nimsitii e ko waɗi koo, qibɗinaajo anndi ndeke wonaa Israyiilnaajo oo wari baaba mum tokooso, ko Muusaa wari baaba mum tokooso. Qibɗiyaŋke oo noon happunoo ko Israyiilnaajo oo waɗi bonannde ndee, caggal ɗuum, o woppiti Israayiilnaajo o tiindii to Firaawna. Nde o yettii o haalani ɗum wonde ko Muusaa (JKM) wari baaba makko tokooso. Caggal nde Firaawna nani oon ɗoon fiyaaku, o yamiri waranaaɓe ɓee kala, ɗo ɓe tawi Annabi Muusaa fof, yo ɓe mbar ɗum. Ndeke laatiima gorko gooto ina wonnoo ɗoon nde Firaawna hokkata yamiroore ndee, ina wiyee Askiil. Oon ko gooŋɗinɗo Alla, o ummii o yahi to Annabi Muusaa o haalani ɗum. E no Alla toowɗo oo wiyri ɗum: “ koohowo oo yamirii yo ɓe mbare, yaltu, miin noon ko mi laaɓanɗo ma reedu”. simoore daarti, kaawise: 20 Ko nii woni Annabi Muusaa (JKM) dogi yalti leydi ndii.
Ciimtol Muusaa fayde e leydi Mudeyyana
Nde Annabi Muusaa mo (jkw) yalti, o yahi to leydi Mudeyyana. omo yahatnoo tan, haa o tawi aynaaɓe ina njarna ndammiri e woyndu, sukaaɓe rewɓe ɗiɗo ina ɗoon njooɗii ina njiɗi yarnude jawdi mum en, ina padi haa aynaaɓe worɓe ɓea kaljita e jarnugol mum en ngol. E konngol Alla toowɗo oo “ndeen o jolii e ndiyam Mudeyyana o tawii ɗoon renndo yimɓe ina njarna o tawii ɗoon kadi rewɓe ɗiɗo ina ndeeni” simoore daarti, kaawise : 23. Annabi Muusaa (JKM), wiyi : onon kam, ko pad-ɗon ɗoo ? ɓe mbiyi : minen dey, min ngari ko yarnude jawdi amen, kono min njarnaani tawo, min padi ko haa aynaaɓe ɓee ngayna yarnude nde min puɗɗoo yarnude jawɗeele amen e kedde ndiyam ɗam, ngam baaba amen ko nayeejo, refti heen kadi ngolɗoo leñol, ñalnde kala ngonata ko e haasidaade mo e ko Alla waɗi e makko koo. Addani ɓe haalande ɗum Annabi Muusaa (jkw) ko aynaaɓe ɓee so ngaynii yarnude nguddat woyndu nduu, ngam haasidaade rewɓe ɓee jarnude heen baali mum en, etee ɓe uddirta woyndu nduu ko haayre mawnde nde yimɓe sappo mbaawaa ƴettude, neɗɗo gooto kam enndataa. Nde ɓe njiyii Annabi Muusaa ina heewi doole kadi eɓe njeerti e mum wonndude e nuunɗal, ko ɗum addani ɓe haalande ɗum oon ɗoon fiyaaku. Nde aynaaɓe ɓee ngayni yarnude tan, ɓe ƴetti haayre mawnde ina wonnoo ɗoon, ɓe pawi ɗum e dow hunuko woyndu nduu, ɓe pokkiti. Ɗum fof Annabi Muusaa (jkw) ina jooɗii ina ndaara ko ɓe mbaɗata koo fof. Annabi Muusaa muñi haa ɓe ngayni fawde haayre ndee e dow hunuko woyndu nduu, o acci haa ɓe pokkiti, o ndaari sukaaɓe rewɓe ɓee, o anndii ko ɓe kaali koo, ko goonga. O ummii ɗo o jooɗinoo ɗoo, o fayi to woyndu too. Nde o yettii o duñi haayre ndee doole makko oole haa haayre ndee ummii e hunuko woyndu nduu e ballal Alla toowɗo oo, etee ɗo o woni ɗoo, omo wonndi e tampere e heege e ɗomka ɓurtuka. Ɗum haawi sukaaɓe rewɓe ɓee no feewi, ngam neɗɗo gooto ƴettude ko yimɓe sappo so ina ƴetta ɗum ko tampere, ko kawise mawɗo sanne wonande ɓe. Ndeen Annabi Muusaa (jkw) duñii haayre nde haa joñii, o noddi ɓe, o yamiri ɓe yo ɓe ɓadtin ndammiri maɓɓe ngam yarnude ɗum. Ndeen sukaaɓe ɗiɗo rewɓe ɓee ɓadtinii ndammiri mum en, o walli ɗum en yarnude ndammiri mum en ndi haa ɗomɗiti, o faayti to les lekki too o o jooɗii. E konngol Alla toowɗo oo “joom am nde njippinta e am moƴƴere nde ko mi baasɗo” simoore daarti, kaawise : (24). Annabi Muusaa (jkw) yiɗii dañde mbeɗu mburu gawri, nde sukaaɓe ɓe njettii galle maɓɓe, ɓe njiyi baaba maɓɓe, ndeke baaba maɓɓe, oon ko Annabi Sooyib, o wiyi ɓe : onon koy hannde on ngartii law. Ɓe mbiyi mo : minen dee min njiyii toon gorko keewɗo semmbe moƴƴo sanne, ko kañum walli amen, haa min mbaawi yarnude ndammiri amen ndii. Ɓe kaalani mo worɓe yarnatnooɓe ɓee ko mbaɗi koo fof, ɓe kaalani mo kadi no Annabi Muusaa mo (jkw) ittiri haayre nde ɓe pawnoo e dow woyndu ndee, alaa ko ɓe keddi. Caggal ɗuum noon, baaba maɓɓe Annabi Sooyib naamndii gooto e maɓɓe, o wiyi ɗum : gorko mo njiy-ɗon oo, ko o neɗɗo keewɗo gacce seeɗa ? Ɓiɗɗo dewbo oo jaabii, wiyi : wallaahi, no min njiyri mo nih, ko o keewɗo gacce. Annabi Sooyib wiyi mo : yah to gorko oo too, ngaddaa mo gaa. Ɓiɗɗo oo ummii yahi to Annabi Muusaa (jkw), o wiyi ɗum e haala Alla e nder ɓuraana tedduɗo oo “baaba am ina noddu maa ngam yoɓde ma ko njarnanɗaa min ko” simoore daarti, kawise : 25. Annabi Muusaa ummii darii, ɓiɗɗo debbo oo rewi yeeso makko ngam holloyde mo to ɓe koɗi. O wiyi ɗum “heedtu caggal am mi ardo maa aɗa jammina mi ɗo ndewat- mi haa njettoyo-ɗen ko ɗum ɓuri moƴƴude”. Ɓiɗɗo dewbo oo jaɓi ɗuum. Hakkunde laañe seeɗa, addani Annabi Muusaa wiyde, yo o heedtu caggal, ko yimɓe ndeen ngonaa holtuɓe no feewi, ɗuum noon heedde heen caggal debbo moƴƴaani hay sinno ko cupurtaa saka noon Annabi. Hay enen fulɓe, ndeen e adunaaji ɓennuɗi en njaɓataano heedde caggal debbo walla rewde caggal demoowo, waɗi noon, won ko yitere yiɗaa yiyde. Kanko e Annabi Muusaa ɓe pokkitii ɓe tiindiima wuro, omo ardii suka debbo oo, oon ina wiya mo, rew ɗoo reftu ɗoo, haa ɓe njettii galle Annabi Sooyiib, ɓe naati, Annabi Sooyiib jaɓɓii mo, bismii mo, o jooɗii yeesso mum. Caggal ɗuum, Annabi Sooyiib naamndii mo hol ko addu maa e Mudeyyana ? Annabi Muusaa (jkw) jangtinanii mo fiyaaku mum fof, caggal ɗumɗoon, Annabi Sooyib naamndii yo o addane ñaamde, o addanaa ñaamde, o ñaami haa o haari, o yartii ndiyam o yetti Alla toowɗo oo. E haala Alla tedduka gooto e maɓɓe wiyi “eehey maa baaba luumo ɓuri moƴƴude ko luuwde cemmbolinɗo koolniiɗo” simoore daarti, kaawise : 26. Laatiima doole Annabi Muusaa ko yiyeede ina ƴetti haayre nde yimɓe sappo mbaawaa ƴettude. Refti heen ko wiyde mo kanko Annabi Sooyiib, e nder haala Alla toowɗo oo “miin dee mbiɗo yiɗi resnude ma gooto e ɓiɓɓe am rewɓe mbele aɗa wonana mi dumunna jeetati so yawtii ɗuum, ko aan anndi ko mbaɗataa mi wonaa jiɗɗo waɗde ko ina tampin ma” simoore daarti, kaawise : 27 Annabi Muusaa jaabii mo, wiyi mo “ɗum ko hakkunde men ina waawi oon ɗoon happu wona mudda balɗe ɗiɗi e nder balɗe njeetati ɗee, walla nii balɗe sappo miin kam ngañgu alaa hakkunde men, ngam aan, a alanaa kam caɗeele”. Caggal ngolɗoo jaabawol, Annabi Sooyib weltii heen sanne. E wiyde winndiyaŋke oo, Annabi Sooyib noddi denndaangal juulɓe wonɓe ɗoon e nder Mudeyyana yo ngar tawtoree dewgal ngal. Ndeen yimɓe ɓee ngarii, ɓe kumi hakkunde Annabi Muusaa e ɓiyi Annabi Sooyib debbo oo. Nde yahi haa mudda mo ɓe kaaldunoo oo yonti, Annabi Muusaa heblii ngam ruttaade to umminoo.
Haa tonngoode 154 njokken so Alla jaɓii.
Jaltugol Annabi Muusaa Modeyyana
Winndannde Jibriil Muusaa Joop
