Ɗannanaade Ndakaaru ! Heewɓe so miijiima yolnde Rooso ndee tan, ɓerɗe mum en taƴat, Alla e caɗeele heewde : gila e kaljingol roondotooɓe kaake, kuuñƴugol merlannga en, caɗeele polis rewo e worgo kala, kulol poosteede walla wujjaneede huunde, jolngo e laaɗe ciyooje e dalƴo-dalƴo mum en… haa e leeltugol e laawol … alaa baawɗo limtude caɗeele taccugol maayo ɗo Rooso ɗoo. Ko ɗum tagi, gila ko ɓooyi yimɓe ceeraani e duwaade yo sala (pom) waɗe hakkunde Rooso Muritani e Rooso Senegaal. Eɗen cikki tan, jooni duwaawu maɓɓe jaabee !
Banke afriknaajo ƴellitaare (BAD) fellitii ñamlude Muritani e Senegaal kaalis ngam mahngo sala dow Maayo mawngo, ɗo Rooso ɗoo. Ɗum habraa ko ñalnde alkamiisa 15 desaambar to Ndakaaru. Ñamaande ndee ko nii feccitorii : 9,4 miliyoŋ oroo (miliyaaruuji 3 e 760 miliyoŋ ugiyya) ko ñamaande Senegaal e 31,3 miliyoŋ oroo (12 miliyaar e 520 miliyoŋ ugiyya) ko ñamaande Muritani. Ina wayi no banke oo felliti ɗuum ko ñalnde 9 desaambar 2016.
Huunde e dalillaaji kollitaaɗi, ko « baasgol woodde nokku taccirɗo duumiiɗo hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee ina teppunoo tabitingol politikaaji ƴellitaare faggudu e naatnaatondiral diiwaan oo e duunde Afrik ndee » E miijo banke oo, mahngo sala kaa maa wallit huuɓnude sarɗiiji ƴellitaare faggudu diiwaan oo « haa teeŋti noon e yah-ngartaa e gostondire hakkunde Afrik rewo e Afrik hirnaange ».
Njuuteendi sala kaa ina wona hedde 1 500 m. Ine eɓɓaa heen kadi mahngo e baɗgol kaɓirɗe e postooji takkondirɗi deenooji taccugol keerol ngol mbele « yimɓe ina mbaawa rewnude geɗe mum en laawol to bannge duwaañ e nder nokku gooto ».
Ina ɗaminaa maa « eɓɓaande ndee yaawnu jolngo e ruso e njuuteendi yolnde Tanger-Lagos e Alsee-Ndakaaru, e sifaa kuuɓtodinɗo hakkunde Orop e Afrik worgo Saharaa», e wiyde Aali Ismaayiil Muhammed, ganndo ko faati e faggudu jolngo to BAD, kalfinaaɗo eɓɓaande ndee. O ɓeydi heen « yah-ngartaa otooji e laawol hee maa ɓeydo fotde laabi tati ɗoo e hitaande 2025 ». Eɗen njenanaa kadi maa ɗum softin njulaagu e nder diiwaan hee kala, nde tawnoo ina jeyaa e eɓɓaande ndee kadi mahngo, ko famɗi fof, 60 km laabi caltooji e nder nokkuuji ndema e ngaynaaka. Kadi, eɗen nganndi e Muritani e Senegaal kala, laawol ngol rewi ko e nokkuuji ndema maaro. Nafooje goɗɗe kadi ina eɓɓidaa e mahngo sala kaa, ko wayi no peewnitgol ekkolaaji 7 e nokkuuji cellal 3, walla kadi mahngo laylaytol dokkitgol ndiyam ceniɗam nder Roosooji ɗiɗi ɗii, yantude e laylaytol senaare e mahngo e baɗgol kaɓirɗe nokku weytaare sukaaɓe, walla nokkuuji goɗɗi renndo wonande rewɓe e ɗawaaɓe won ɗeen kattanɗe e nder Rooso Muritani.
Bookara Aamadu Bah
