Tafsiiru Jiggo : Hay ko leelti ɓuri ko haayti

0
4003

Abuu Mammadu Giɗaaɗo lollirɗo Tafsiiru Jiggo ena haandunoo e silkaneede defte Quraana, waɗaneede duwawuuji keeriiɗi ko adii hikka, kono hay ko leelti ɓuri ko haayti.

Fedde sukaaɓe Bakawnaaɓe ngam ɓamtaare faggudu, pinal e coftal ɓalli, e gardagol Aamadu Ibraahiima Jah, waɗanii Tafsiiru Jiggo silki Quraana ñalnde aljumaa 30 desaambar 2016 to galle ɓesngu mum e nder leegal Basara Nuwaasot. Ɗowi jaŋde ndee e duwawuuji dewnooɗi heen ko Ceerno Alasan Hawo Wan e ballondiral Ceerno Mammadu Sih to Mbahe e Ceerno Abdul Jiggo mo Paate Galo. Jibinannde nokku oo, tawi ko wonnde e Nuwaasot, gila e seeremɓe Quraana, almuɓɓe, yeeyooɓe, mahooɓe haa e gollotooɓe e njuɓɓudi laamu, alaa heen ŋakkuɗo.

E wiyde hooreejo fedde ndee : « Tafsiiru Jiggo haandiino e moƴƴere Alla waynde nii ko adii hannde. Ena gasa tawa yontannde hannde ndee anndi e makko ko seeɗa kono wuurdunooɓe e makko ɓee kumpaaka ganndal makko, ngenndiyankaagal makko, hakkilantaagal makko e moƴƴere makko. Kono hay ko leeli ɓuri ko haayti. Oonɗoon kikiiɗe ko fuɗɗoode, so Geno newnii, Bakawnaaɓe ena nganniyii waɗande mo golle mawɗe maantiniiɗe, kaalteteeɗe to cuuɗi men Bakaw e guurte mawɗe payɗe, kadi ko ko jokkata ».

Tesko-ɗen wonde oo kikiiɗe waɗi ko duuɓi 28 caggal ko oo ngenndiyanke sankii to dummbirdu Walata, rewam dummbugol kiisgol.

Njaɓɓii golle silki ɗee ko Jooɗo Jiggo (afo Tafsiiru Jiggo) e miñiraaɓe mum. Ko kanko kadi waɗi njettoor, e innde galle oo, feewde fedde Bakawnaaɓe yuɓɓinde oo kikiiɗe. Ko noon ne kadi o huccitiniri e wuro Waali Jantaŋ, to diiwaan Damga, njettoor keeriiɗo sabu adaade waɗande baaba maɓɓe golle maantiniiɗe, gila e yuɓɓinande ɗum ñalɗi pinal haa e innirde ɗum duɗe pulaar ko ena ɓura hikka duuɓi 15 e gardagol Moodi Saako e Sammba Aali Kulibali.

Hol gonɗo Tafsiiru Jiggo ?

Abuu Mammadu Giɗaaɗo lollirɗo Tafsiiru Jiggo jibinaa ko e hitaande 1947 e nder wuro Bakaw to diiwaan Halayɓe, bannge Muritani. Yumma makko wiyetee ko Kumbaajo Caam, yalti ko e Caamɓe Halwaar. Baaba makko nootortoo ko e innde Mammadu Giɗaaɗo walla Mammadu Alhuseyni. To bannge silsil, ko o ɓiyi Alasan Bukari Sammba Siley Ibraa Hammee Ismaa Njobbo Moodi.

Tafsiiru Jiggo adii janngude Quraana ko e duɗal Ceerno Aamadu Muktaar Saako to Ɓoggee. Caggal ɗum, o jokkoyi jaŋde to bannge Senegaal haa o ɓaari. O janngi sariya e juuɗe Ceerno Muntaqaa Taal to Ndakaaru. E hitaande 1954, o ummii Ndakaaru ngam ɗaɓɓitoyde ganndal. O rewi Mali, Burkinaa Faso, Kodduwaar, Gine, o naaatoyi Misira e hitaande 1963. O winndii e duɗal jaaɓi-haaɗtirde Al azhaar e catal remru (agronomie). Ko e oon sahaa, woni nde o soobii e jaŋde ɗemngal Pulaar e waɗande ɗum geɗe tiiɗɗe, keddotooɗe e jaŋteede kaaɗdi nguurndam. E hitaande 1972, o loggiti seedantaagal pattamlamal e fannu mo o yahrunoo oo. O arti e Muritani, caggal ɗum o ruttii Misira, o waɗi toon duuɓi ɗiɗi. E hitaande 1974, o arti, o naati hoɗannde, o resi biyeteeɗo Raamata Bah ganndiraaɗo Mayramel Bah jeyaaɗo to Calgu. Ɓe ndañdi ɓiɓɓe nayo rewɓe: Jooɗo Tafsiiru Jiggo, jibinaaɗo e 1977 to Keer (Caire) Ejipte ; Kumbaajo Tafsiiru Jiggo jibinaaɗo e 1979 e Nuwaasot ; Pennda Tafsiiru Jiggo jibinaaɗo e 1982 e Nuwaasot ; Kadey Tafsiiru Jiggo, jibinaaɗo e 1985 e Nuwaasot.

Nde o ummitii Misira e hitaande 1974, o ardinaama nokkuuji keewɗi, jahruɗi to bannge ndema haa e hitaande 1984. Kanko fof e yahrude karallaagal ndema e ardineede gollorɗe keewɗe haɗaani mo daranaade ɓamtugol ɗemngal Pulaar e waɗande ɗum hirjinooji e jeewte. Ñalnde 13 desaambar 1984, o toɗɗaa jaagorɗo cellal (ministre de la santé). Ɗuum hawri ko e jappeere Maawuya Wul Siidi Mohammed Taayaa. E dumunna mo o woni jaagorɗo oo taƴaani no yimɓe ngardatnoo e galle makko nii. Mawɗo leydi ndii ɗaɓɓiri mo nde darnanta mo reenooɓe dadiiɓe e damal galle makko ngam ustude arooɓe. O wiyi o soklaani sabu yimɓe ɓee ngaraani ƴeewde jaagorɗo, addi ɗum en ko Tafsiiru Jiggo mo nganndunoo hanki e hecci-hanki.

Ñalnde 8 lewru mee 1985, o follaa e golle makko. Ñalnde 4 lewru settaambar 1986, o nanngaa, omo wondi e jagge Ɓaleeɓe jeyaaɓe e dillannde Semmbeeji Dimɗitinooji Afriknaaɓe Muritani noddirtenoonde FLAM, winndunoonde ɗerewol Woytaango Ɓaleejo kiiɓaaɗo. Caggal lebbi 15 kasoo kiɓɓo, dummbirdu hiɓɓuru e nder Nuwaasot, kanko e wondiiɓe makko, ɓe paynaa ñalnde 8 desammbar 1987, to dummbirdu Walata e nder jeereende woɗɗunde, bannge rewo leydi Muritani, fotde 1 320 km wonande Nuwaasot. Ñalnde 28 lewru settaambar 1987, o hawri e lajal e nder dummbirdu Walata, omo woppi ɓiɓɓe nayo rewɓe e kesniiɗo.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.