Tafsiiru Jiggo : Hay ko leelti ɓuri ko haayti

0
1784

Abuu Mammadu Giɗaaɗo lollirɗo Tafsiiru Jiggo ena haandunoo e silkaneede defte Quraana, waɗaneede duwawuuji keeriiɗi ko adii hikka, kono hay ko leelti ɓuri ko haayti.

Fedde sukaaɓe Bakawnaaɓe ngam ɓamtaare faggudu, pinal e coftal ɓalli, e gardagol Aamadu Ibraahiima Jah, waɗanii Tafsiiru Jiggo silki Quraana ñalnde aljumaa 30 desaambar 2016 to galle ɓesngu mum e nder leegal Basara Nuwaasot. Ɗowi jaŋde ndee e duwawuuji dewnooɗi heen ko Ceerno Alasan Hawo Wan e ballondiral Ceerno Mammadu Sih to Mbahe e Ceerno Abdul Jiggo mo Paate Galo. Jibinannde nokku oo, tawi ko wonnde e Nuwaasot, gila e seeremɓe Quraana, almuɓɓe, yeeyooɓe, mahooɓe haa e gollotooɓe e njuɓɓudi laamu, alaa heen ŋakkuɗo.

E wiyde hooreejo fedde ndee : « Tafsiiru Jiggo haandiino e moƴƴere Alla waynde nii ko adii hannde. Ena gasa tawa yontannde hannde ndee anndi e makko ko seeɗa kono wuurdunooɓe e makko ɓee kumpaaka ganndal makko, ngenndiyankaagal makko, hakkilantaagal makko e moƴƴere makko. Kono hay ko leeli ɓuri ko haayti. Oonɗoon kikiiɗe ko fuɗɗoode, so Geno newnii, Bakawnaaɓe ena nganniyii waɗande mo golle mawɗe maantiniiɗe, kaalteteeɗe to cuuɗi men Bakaw e guurte mawɗe payɗe, kadi ko ko jokkata ».

Tesko-ɗen wonde oo kikiiɗe waɗi ko duuɓi 28 caggal ko oo ngenndiyanke sankii to dummbirdu Walata, rewam dummbugol kiisgol.

Njaɓɓii golle silki ɗee ko Jooɗo Jiggo (afo Tafsiiru Jiggo) e miñiraaɓe mum. Ko kanko kadi waɗi njettoor, e innde galle oo, feewde fedde Bakawnaaɓe yuɓɓinde oo kikiiɗe. Ko noon ne kadi o huccitiniri e wuro Waali Jantaŋ, to diiwaan Damga, njettoor keeriiɗo sabu adaade waɗande baaba maɓɓe golle maantiniiɗe, gila e yuɓɓinande ɗum ñalɗi pinal haa e innirde ɗum duɗe pulaar ko ena ɓura hikka duuɓi 15 e gardagol Moodi Saako e Sammba Aali Kulibali.

Hol gonɗo Tafsiiru Jiggo ?

Abuu Mammadu Giɗaaɗo lollirɗo Tafsiiru Jiggo jibinaa ko e hitaande 1947 e nder wuro Bakaw to diiwaan Halayɓe, bannge Muritani. Yumma makko wiyetee ko Kumbaajo Caam, yalti ko e Caamɓe Halwaar. Baaba makko nootortoo ko e innde Mammadu Giɗaaɗo walla Mammadu Alhuseyni. To bannge silsil, ko o ɓiyi Alasan Bukari Sammba Siley Ibraa Hammee Ismaa Njobbo Moodi.

Tafsiiru Jiggo adii janngude Quraana ko e duɗal Ceerno Aamadu Muktaar Saako to Ɓoggee. Caggal ɗum, o jokkoyi jaŋde to bannge Senegaal haa o ɓaari. O janngi sariya e juuɗe Ceerno Muntaqaa Taal to Ndakaaru. E hitaande 1954, o ummii Ndakaaru ngam ɗaɓɓitoyde ganndal. O rewi Mali, Burkinaa Faso, Kodduwaar, Gine, o naaatoyi Misira e hitaande 1963. O winndii e duɗal jaaɓi-haaɗtirde Al azhaar e catal remru (agronomie). Ko e oon sahaa, woni nde o soobii e jaŋde ɗemngal Pulaar e waɗande ɗum geɗe tiiɗɗe, keddotooɗe e jaŋteede kaaɗdi nguurndam. E hitaande 1972, o loggiti seedantaagal pattamlamal e fannu mo o yahrunoo oo. O arti e Muritani, caggal ɗum o ruttii Misira, o waɗi toon duuɓi ɗiɗi. E hitaande 1974, o arti, o naati hoɗannde, o resi biyeteeɗo Raamata Bah ganndiraaɗo Mayramel Bah jeyaaɗo to Calgu. Ɓe ndañdi ɓiɓɓe nayo rewɓe: Jooɗo Tafsiiru Jiggo, jibinaaɗo e 1977 to Keer (Caire) Ejipte ; Kumbaajo Tafsiiru Jiggo jibinaaɗo e 1979 e Nuwaasot ; Pennda Tafsiiru Jiggo jibinaaɗo e 1982 e Nuwaasot ; Kadey Tafsiiru Jiggo, jibinaaɗo e 1985 e Nuwaasot.

Nde o ummitii Misira e hitaande 1974, o ardinaama nokkuuji keewɗi, jahruɗi to bannge ndema haa e hitaande 1984. Kanko fof e yahrude karallaagal ndema e ardineede gollorɗe keewɗe haɗaani mo daranaade ɓamtugol ɗemngal Pulaar e waɗande ɗum hirjinooji e jeewte. Ñalnde 13 desaambar 1984, o toɗɗaa jaagorɗo cellal (ministre de la santé). Ɗuum hawri ko e jappeere Maawuya Wul Siidi Mohammed Taayaa. E dumunna mo o woni jaagorɗo oo taƴaani no yimɓe ngardatnoo e galle makko nii. Mawɗo leydi ndii ɗaɓɓiri mo nde darnanta mo reenooɓe dadiiɓe e damal galle makko ngam ustude arooɓe. O wiyi o soklaani sabu yimɓe ɓee ngaraani ƴeewde jaagorɗo, addi ɗum en ko Tafsiiru Jiggo mo nganndunoo hanki e hecci-hanki.

Ñalnde 8 lewru mee 1985, o follaa e golle makko. Ñalnde 4 lewru settaambar 1986, o nanngaa, omo wondi e jagge Ɓaleeɓe jeyaaɓe e dillannde Semmbeeji Dimɗitinooji Afriknaaɓe Muritani noddirtenoonde FLAM, winndunoonde ɗerewol Woytaango Ɓaleejo kiiɓaaɗo. Caggal lebbi 15 kasoo kiɓɓo, dummbirdu hiɓɓuru e nder Nuwaasot, kanko e wondiiɓe makko, ɓe paynaa ñalnde 8 desammbar 1987, to dummbirdu Walata e nder jeereende woɗɗunde, bannge rewo leydi Muritani, fotde 1 320 km wonande Nuwaasot. Ñalnde 28 lewru settaambar 1987, o hawri e lajal e nder dummbirdu Walata, omo woppi ɓiɓɓe nayo rewɓe e kesniiɗo.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

WOSTONDIR E
Winndannde yeesoDaartol Annabi Muusaa (5)
Winndannde caggalAfrik hirnaange

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa