Pelle pine ngenndiije (Fedde Ɓamataare Pulaar e Muritani, Fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof e Fedde muritaninaare Ɓamtaare ɗemngal e pinal sooninkooɓe) mawninii ñalnde 21/02/2017 Ñalngu winndereewu ɗemngal muuynangal. Kewu nguu udditiraa ko wejo defte binndaaɗe e ɗemɗe ɗee gila subaka haa takkusaan. Caggal ɗuum Mohamedun Wan lollirɗo Duudu Wan yeewti ko faati e Ɗemngal muuynangal e jaŋde. Caggal juulal futuru ko hiirde pinal ɗo pelle 3 ɗee kolliti heen wootere kala jimol. Ko ngol woni goo ko ñalngu nguu ina mawniniree oo faayiida, tawi ko dental pelle njuɓɓini ɗum.
Ciftinen tan, ko ina wona jooni lewru, pelle 3 ɗee ngonnoo ko e heblude hujjinaango ngam ɗaɓɓude laawɗingol ɗemɗe ngenndiije tati ɗee, woni waɗtude ɗe ɗemɗe jaŋde, ɗemɗe gollorteeɗe nder njuɓɓudi laamu, kuutoteeɗe e denndaangal fannuuji nguurndam leydi ndii. E nder ngoon hujjinaango ɗe kollitii heen :
– wonde laamu Muritani saaktiino, e ballal Komisariyaa Toowɗo Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG.D) toppitiiɗo Jojjanɗe aadee jooɗiiɗo e Nuwaasoot, e nder tonngoode keeriinde jaaynde laawɗunde (journal officiel), hono tonngoode 1326 bis ñalnde 9 desaambar 2014, kuutorɗe sariya winndereeje ɓurɗe teeŋtude ɗe Muritani siifi tawi ko jowitiiɗe e jojjanɗe aadee. Ɗeen kuutorɗe kala ina teeŋtini jojjanɗe aadee, haa arti noon e potal leƴƴi e pine e ɗemɗe, e hakke mo aadee kala jogii e janngineede e ɗemngal ngal muuyni ngal ;
– Dental Afrik laawɗinii e hitaande 2006 doosɗe Akaademi Afrikeejo Ɗemɗe (ACALAN), tee ummaniima golle janngingol e wiɗto wonande 41 ɗemngal taccikeeriwal (ɗemɗe Muritani 4 ɗee ina njeyaa heen), sompi 12 goomu wonande ɗemɗe taccikeeriije (ina heen goomu fulfulde) ;
– Kuulal 7 Nanondiral winndereewal jowitiingal e Momtugol denndaangal mbaadiiji Paltoor Leƴƴi ngal Muritani siifi ñalnde 13 desaambar 1988 biyngal : « Dowlaaji jaɓɗi nanondiral ngal kuniima ƴettude ɗoon e ɗoon kuule juumtuɗe, haa teeŋti noon e fannu jaŋde e nehdi e pinal e kumpital ngam haɓde e sikkeeji jibinooji paltoor leƴƴi e wallitde paamondiral, muñondiral e cehilaagal hakkunde ngenndiiji e leƴƴi, ngam kadi semmbinde paandaale e piɓle Doosgal Fedde Ngenndiije, e Bayyinaango Huɓtodinngo jojjanɗe aadee, e Bayyinaango Ngenndiije Dentuɗe yowitiingo e momtugol denndaangal mbaadiiji paltoor leƴƴi, yantude e ngalɗoo Nanondiral » ;
– Njillu ciimtoowo keeriiɗo ko faati e mbaadiiji añamnguraagu (rasisma), ooyre e ŋakkeende muñondiral jotondirɗi heen, ko jiidaa e ɓetooji ƴeewndo jaŋde ɗemɗe ngenndiije baɗananooɗi e sahaa mum.
Ɗe ciftini heen daartol mbayliigaaji Tippudi Nehdi e Jaŋde Muritani e caɗeele ñawndugol gagga pinal cakkiiɗe denndaangal luure kewooje e leydi ndii hakkunde leƴƴi ɗii. E nder heen, hujjinaango ngoo siftinii juumtugol ƴeewndo jaŋde ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof, kam e ummanagol Dental Afrik ƴellitgol ɗemɗe Afrik. Ngo siftini kadi wonde diiwaan Magreb hee, Maruk e Alaseri kala laawɗinii ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en). Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG.D) ina heɓtini fiɓnde wiynde wonde hakkeeji aadee tuugii ko e jaŋde ɗemɗe ngenndiije mbele yimɓe nokkuuji ɗii ina mbaawa jeytoreede no fotiri nii e peeje e politikaaji ƴellitaare, nde tawnoo hare baasal waawaa yuumtude so yimɓe ɓee keblaaka, njannginaaka, maraani karallaagal…
Finnde wonde ɗemɗe ɗee ina kattani loowde gannde kala, haa teeŋti e siyaas e karalleeje kese, ko Microsoft e Google e Mozilla ina kuutoroo Wolof, Mozilla e Facebook ina kuutoroo Pulaar, e ko wonaa ɗuum tan.
So en ngartii e ñalngu 21 feebariyee nguu, hikka UNESCO ɓuri teeŋtinde e maggu ko jaŋde e nehdi ɗemɗe muuynaaɗe. E nder ɗuum, sokna Irina Bokova, Gardo Kuɓtodinɗo njuɓɓudi ndii wiyi : « E nguu Ñalngu, miɗo werloo noddaango mbele kattanɗe nehdi e jaŋde heewɗemɗiire ina heɓtinee e nokkuuji kala, e nder tippuɗe nehdi e jaŋde e tippuɗe laamuuji, e nder denndaangal kewuuji pinal e jaayɗe, e ayaawo geese e gostondire njulaagu ».
UNESCO facciriri ɗum ko nii :
Ngam wallitde ƴellitaare duumotoonde, janngooɓe ina poti nehreede e janngineede e ɗemngal ngal muuyni kam e ɗemɗe goɗɗe. Kattanɗe gorwore taro e binndol e hiisa keɓrotoo ko keɓindagol ɗemngal neɗɗo gadanal hono ɗemngal ngal muuyni ngal. Ɗemɗe nokkuyeeje haa teeŋti e ɗemɗe leƴƴi ɓuraaɗi keeweendi kam e waali wuro en, ina ndokka pinal e paarnorɗi e ganndal gaadanteewal, geɗe teeŋtuɗe ngam heblude janngooji duumotooɗi.
Hol ko firti nehdi e jaŋde tuugiindi e ɗemɗe keewɗe ?
Nehdi e jaŋde tuugiindi e ɗemɗe keewɗe ina newna nehdi e jaŋde – tawa kadi ina semmbina potal – yimɓe haalooɓe ɗemɗe ɓuraaɗe keeweendi e/walla waali wuro en haa teeŋti e sukaaɓe rewɓe e rewɓe :
– e ndi ƴellita faayiida jaŋde e kattanɗe rewrude e teeŋtingol faamamuya e kattanɗe pentugol, waasa wonde tan jaŋde deftagol e teskagol ;
– e nde tiiɗtina fannu ñiiɓnugol ganndal nder jaŋde, aaɓna, rewrude e ɗemngal muuynangal, tabitingol ko janngaa koo, ɗoon e ɗoon e nder nguurndam janngoowo oo ;
– e ndi ƴellita, gila e fuɗɗoode, kaaldigal e gollondiral hakkunde janngoowo e jannginoowo rewrude e newnugol paamondiral e kaaldigal ;
– e ndi wallita jeytoregol e golle renndo tee endi newna keɓgol gannde kese e fannuuji pinal kesi, ndi ñiiɓna baɗwaɗondiral juumtungal hakkunde ko huuɓtodini e ko heertini e nokku.
Ciimtol Bookara Aamadu Bah
