Njuɓɓudi laamlaamu Mali
Laamlaamu Mali ko dental dowlaaji keewɗi e diiwanuuji keewɗi wonnoo. Ardinoo diiwanuuji ɗii ko guwerneeruuji biyeteeɗi Farin walla Farba, tee ina woodnoo wasiir (jaagorgal, kalifu) gardinooɗo jaagorɗe keddiiɗe ɗee (premier ministre). Ina sukkunoo e Laamlaamo hee diiso yimɓe ɓooyɓe (hoohooɓe konu, e siwil en e seernaaɓe). Denndaangal jamirooje politik e njuɓɓudi ƴettetenoo ko e joɗnde diiso hee.
Alaa doosgal yuɓɓinnoo lomlomtondiral e joɗnde laamu hee. Heen sahaaji ko miñiraaɗo, heen saahaaji ko ɓiy laamɗo oo lomtotoo ɗum. Kono kadi ine hasii ndee kooninke jontaaɗo keɓtirta laamu nguu doole mum (kuudetaa).
To bannge faggudu, laamu nguu ƴoogatnoo ngalu mum fof ko e oogirɗe kaŋŋe e kiri e njulaagu mawngu taccusaharaa. Ko ndeen soñteende addannoo gure bayɗe no Waalata e Tummbuktu e Jenne e Ñaani ƴellitaade e soñtude. Renndo ngoo tuuginoo ko galleeji jaajɗi.
To bannge diine, dowla oo alaano diine laawɗinaaɗo. Laamlaamo oo noon ko juulɗo wonatnoo hay so tawii ko ɓuri heewde e yimɓe wuurnooɓe e Mali ko sanamiyeeɓe. Ɓesngu nguu ina jaɓi wonde rokki laamlaamo oo semmbe mum ñenngeejo oo ko diine Lislaam. Kanko laamlaamo oo ne, o meeɗaa teeɗanaade tuubnude yimɓe ɓee. Njiyaagu ina laatinoo huunde woodnde e renndo yonta hakkundeejo Mali, tee ko kam woni sewnde ngalu ummoriingu e golwole ; ndaa juulɗo waawaa jiyɗinde juulɗo hono mum. Ko ɗuum woni nafoore wonnoonde e waasde tuubnude keeweendi ɓesngu nguu.
Diiwaan Manding (walla Manden) oo feccinoo ko e tunɗe tati ɗe galleeji malinkee en ngardinoo : Konnde en laaminoo tunndu Do, Kamara en laaminoo Bure e Keytaa en, Tarawore en e Konaate en laaminoo tunndu Kiri. Hedde 1050, galle Keytaa en waawtii keddiiɗi ɗii. Ɓe tuubi, ɓe naati Lislaam, ɓe calii ɗooftaade laamlaamu Ganaa.
E maayirɗe teem XIIɓiire, Naare Magan Konaate, baaba mum Suñnjata Keytaa laaminoo manding. O jooɗinoo ko Ñaani gonɗo e diiwaan Sigiri (Manding ɓooyɗo) e nder leydi Gine hannde ndii. O yiylii haɓɓondirde e laamuuji cawndiiɗi ngam dartaade ruggooji eggiyeeɓe Saharaa ndahrata jiyaaɓe ɗii.
To Rewo, Sumaaworo Kante, laamɗo Soso, heɓti laamuyon cawndikon e teem XIIIɓiire, darni konu nehiingu no feewi. O yani e Manding ngam heɓtude oogirɗe kaŋŋe ɗee.
Suñnjata Keytaa
Ko e rewrude e aadaaji jangtaaɗi awluɓe nganndir-ɗen nguurndam Suñnjata Keytaa : e mbaadi daarol, ɗi cifortoo mo ko no ŋanaajo ciiñcoowo. Kono tan, winndooɓe ɗiɗo aarabeeɓe berbeer en wuurnooɓe e teem XIVɓiire (Ibn Kaldum e huunde seeɗa Ibn Batuta), caytorii mo e ngonka jeopolitik jamaanu laamu makko. Ko noon kadi taarikaaji teem XVIIɓiire binndaaɗi teeŋtiniri ko o neɗɗo daartiyeejo o wonnoo, cemmbini kadi won e ñaamgolluuji jangteteeɗi.
Malinkee en mballinoriima Suñnjata Keytaa nde Sumaaworo Kantee ñooli ɗum en. E no awluɓe mbiyiri, Suñnjata jibinaa ko ina woofɗi, ɗeɓaani waawde yahde. Ine wiyee mawniiko biyeteeɗo Dankaran ine ownunoo beelol makko, tee ko ɗuum addannoo mo ferde e mooloyaade to Neema.
Hedde 1 230 o wonti laamɗo, o rentini galleeji malinkee to Sibi. Ine jangtee wonde o darniino konu ngu ujunnaaje sappo baɗɗiyanke e teemedere ujunere koninke koyɗe, o yaaɓani haɓde e laamɗo Soso. Ko hedde 1 235, caggal kareeli keewɗi, nde Suñnjata Keytaa fooli konu Sumaaworo to Kirina. E no daarol ngol wiyiri, Sumaaworo wirnii ko e kaaƴe saraaji Kulikoro. Ko ndeen Suñnjata Keytaa heɓti denndaangal laamuyon diiwaan oo, o rentini ɗum en, o waɗti fof e Laamlaamu Mali. O fiilaa “Mansa” woni “Laamɗo laamɓe”. O sompi njuɓɓudi njiiloori kam e konu. Yimɓe ɓee peccitaa e 30 hinnde : kinɗe 16 rimɓe ; kinɗe 4 awluɓe ; e kinɗe 5 fitiram golle en. Ngam renndinde ɗee kinɗe, o sosi ndenɗiraagu. O darni guwarnamaaji ɗiɗi koninkeeji to Sura (bannge Rewo) e to Sankaran (bannge worgo). O waɗi Ñaani laamorgo Laamlaamu Mali.
Caggal ɗuum, laamu Suñnjata Keytaa ina anndiraa wonde laamu deeƴre, e soñteende e wellitaare caggal caaktugol ko anndiraa Doosgal Manden (Charte du Manden). Leƴƴi keewɗi (Malinkee en, Bammbara en, Jolfuɓe e Fulɓe) ine nguurdunoo e Laamlaamu Mali hee.
Suñnjata Keytaa sankii ko hedde 1255. Ine sikkaa o yooli. Daarol ngol wiyi, nde o yoolii ndee, o wonti ko ngabu.
Lomtiiɓe Suñnjata Keytaa
Nde Suñnjata Keytaa sankii, ɓiɗɓe makko heewɓe lomtiima mo : Waali Mansa Wullen (hedde 1255 haa hedde 270), Waati (hedde 1270 haa hedde 1274), Kaliifa (hedde 1274 haa hedde 1274). Caggal ɗuum ko Abuu Bakar (Abuubakar I) (hedde 1275 haa hedde 1285), taanum Suñnjata jooɗtii e jappeere laamu hee. Nde oon sankii, ko Saakura, mo ummaaki e Keytaa en, heɓti laamu, woni heen fotde duuɓi 15, tuggi 1 285 haa 1 300, o tiiɗtini Laamlaamaandi ndii. Nde o sankii, taaniraaɓe Suñnjata keɓti laamu, keɓi Gaawo (hedde 1300-1305), caggal ɗuum ko taanum Saakura hono Muhammed Ibn Gaawo (hedde 1305-1310), rewi heen ko baaɗiiko Abuubakri II (1310-1312).
Abuubakri II lollii sibu mum yuɓɓinde lappi ɗiɗi ngam anndude ɗo geec haaɗi. Ibn Fadl Alla Al Omari wiyi wonde Abuubakri II fuɗɗorii ko heblude teemedde ɗiɗi (200) laana ndiyam ngam yettoyaade ngoya fonngo Geec Atalantiijo. Ina wiyee hay gooto e yahnooɓe heen ɓee artaani. Caggal ɗuum, o hebli laaɗe 2 000 goɗɗe, o ardii ɗe kanko e hoore makko, kono haa hannde o artaani. Aada Malinkee en hiisii ko o maayɗo, lomtiniri mo ɓiyiiko biyeteeɗo Kanku Muusaa walla Kanngu Muusaa walla kati Kankan Muusaa.
Kankan Muusaa ari e laamu ko hedde 1 312. Ko e makko Laamlaamu Mali heɓi kaaɗtudi mum, tuggi Adraar Ifogas haa deeltorde Gammbi.
O hijjoyii e hitaande 1 324 hajju mo aadaaji e ƴoogirɗe aarabeeɓe teskii no feewi sabu mum mawnude : omo yahdunoo e ujunaaje keewɗe keedoowo e jiyaaɗo. Ina wiyee o naworiino kaŋŋe haa heewi (fotde tonuuji 10) haa ko ɗum addani coodgu kaŋŋe yande fotde duuɓi keewɗi. Kono tan, e wiyde Serge Daget e François Renault, ƴoogirɗe aarabeeje ɗee kawraani e haala, wonaa to bannge limooje (hakkunde 8 000 e 14 000) ɗoftiigu Kanku Muusaa nguu, wonaa e sifaa maggu, sibu heen sahaaji ine wiyee « jiyaaɓe », sahaaji wiyee « cibooji » makko walla kadi « yimɓe » tan, tawi anndaaka mbele Mansa Mali oo ko jeeyɗo ɓe walla alaa.
Kanku Muusaa arti Mali ina wondi e annduɓe (siyaas) heewɓe kam e yimɓe pinal. Ine e ɓeen Abuu Ishaak es Saheli, dawɗo Grenade (wuro to Espaañ), mahdiijo (architecte) Jumaa Jinngareybeer mo Tummbuktu, mahaaɗo e hitaande 1 328 to Tummbuktu. Ina sikkaa Mansa Muusaa sankii ko hedde 1337.
Lomtiiɓe Kanku Muusaa e deestagol Laamlaamu Mali
Laamɓe heewɓe ndeggondirii e jappeere laamu caggal Kanku Muusaa : Mansa Maghsen (1337-1341), Mansa Suleymaan, miñum Mansa Muusaa (hedde 1341-1360), ɓiyiiko Tasa (hedde 1360), Mari Jata II, ɓiy Mansa Magan (hedde 1360-1374), ɓiyiiko Muusaa II (hedde 1374-1387), Maga II (hedde 1387-1389), e jamfo laamu biyeteeɗo Sanndaki (hedde 1389-1390).
Nde Mansa Suleymaan sankii, kareeli ndonu laamu leefɗini Laamlaamu nguu. Mosi en, Tuwaareg en, caggal ɗuum Sonngaay en njani e maggu. Hakkunde teem XVIɓiire e XVIIɓiire Mali arti e keeri mum adan ɗii.
Ƴoogirde : Wikipedia
Fulo : Bookara Aamadu Bah
