Yimɓe fof ine kawri heen. E hol ɗuum ? Bonannde jawdi buur ko huunde huuɓtodinnde, woowaande e Muritani, ko famɗi fof e duuɓi noogaas cakkitiiɗi ɗii.
Maawiya wul Siidi Ahmed Taaya, e duuɓi noogaas pawɗi ɗi ardii Muritani ɗii, kañum ko muɓɓunooɗo gite mum, ine woppi halfinaaɓe kaalis leydi ine mbaɗa ko mbelaa, hilifaaɓe e halfinaaɓe golle laamu ina mbaɗa ko mbelaa, gooto fof ina waaroroo bannge mum. Kala mo o nomi e poosto, so ñaamaani, ko kañum haɗi hoore mum. Ine wiyee won meeɗnooɓe arde e makko, ina ngoytanoo neɗɗo gooto meeɗnooɗo wonde jaggal mawngal e laamu ko ina ɓura duuɓi 30, ine yaha altaret alaa ɗo hoɗi. O jaabii ɗum en : “nganndu-mi mi waɗii mo kalifu nokku maaniijo e nokku maaniijo… so o dañaani ko kanko haɗi hoore makko”. Muritaninaaɓe nii ine njogii konngol lollungol biyowol “kala mo dañaano e yonta laamu Maawiya, wontaa dañ !” Yiɗde wiyde tan, e yonta makko, kaalis ina heewnoo, ina yupporoo banngeeji fof, ine filtatnoo, ina yana e yimɓe fof, hay e miskineeɓe !
Eɗen nganndi noon gila 2008, ardiiɓe laamu nguu ina mbasoroo wonde hay gooto waawaa hankadi wujjude kaalis laamu. Konngol ko gootol, ko haɓde e ko ɓe mbiyata “gabesi”. Hol ko woni heen goonga ? Goonga oo, ko hay huunde waylaaki heen, so wonaa tan ummiima e juuɗe ɓeeɗoo, faatii e juuɗe woɗɓe. Ndeen ko heewɓe ƴettatnoo jawdi buur, jooni ko yimɓon seeɗa, cuɓtakon tan njiyata, keɓata kaalis…
Jaaynoowo gooto jaaynde Le Calame, rokkii en heen yeruuji tati, heen gooto e Ardiiɓe Diisooji Njuɓɓudi (Président Conseil d’Administration), ɗiɗmo oo ko njangu sosiyateeji mawɗi baaɗi no Snim, tataɓo oo ko waktuuji ɓeydaaɗi (heures supplémentaires). Hol no ardiiɓe diisooji njuɓɓudi (PCA) cuɓirteee e hol no njoɓɗeele maɓɓe e ndaamordi maɓɓe jaaknuɗe ɗee ndottirtee ? Ɗuum na anndaa, na woowtaa, alaa ɗo fawii so wonaa e mbatulaagu laamu. Tame ɗaatɗo, kono jaajɗo. Fof na tawee heen : hoohooɓe, rewɓe, worɓe, teritɓe, hoohooɓe aada, ardiiɓe partiiji… Gooto heen kala fawaade e faayiida mum, kono kamɓe fof ko ɓe mettotooɓe, fukketeeɓe e ardorde juɓɓule dowla fawaade e doole goomu mo o jokkondiri e nder laamu hee.
Yeru ɗiɗmo mo rokki ko njangu sosiyateeji laamu. Yeruuji ENER e SNIM teeŋtinooji. ENER woni ko e kallulahaa. SNIM ne wuuraani maayaani, ko e jooɗtinere tan wuurdi, e ñamaale e kaalisaaji ummortooɗi banngeeji goɗɗi, ɗi koolnaaki. Gila o waɗtaa e jeyi leydi ndii ñalnde 28 noowammbar 1974, hono caɗeele ɗe o wondi hannde ɗee meeɗaa heɓtaade mo.
Yeru tataɓo mo o rokki ko penaale kuutorteeɗe ngam ɓeydude won ɗiin foksineeruuji, ine e ɗeen, feere hersiniinde anndiraande waktuuji ɓeydaaɗi (heures supplémentaires) ɗo teemedde miliyoŋ ugiyya pirlittee lebbi ɗiɗi kala. Oon kaalis mo tamanngel jagge njuɓɓudi laamu (gardorɗe dowrowe ministeeruuji) e ɓadtiiɓe ɗum en e sehilaaɓe mum en mbaɗata e poosuuji mum en. Nguyka mawka porlirka kaalis denndaaɗo yimɓe fof ina ndaara.
Ko ɗee peeje njibini ɓurondiral mawngal njoɓɗeele. Gardiiɗo Diiso Njuɓɓudi tokosiri walla kakindiindi, ina heɓa keɓa ko famɗi fof teemedde ujunnaaji mbuuɗu, ko jiidaa e kuɓɓam oto mo njuɓɓudi ndii totti mum oo.
Gardiiɗo Diiso njuɓɓudi mbaandi no SONIMEX heɓataa ko jaasi miliyoŋ mbuuɗu lewru kala, ko jiidaa e ɓure goɗɗe. Ndeen noon hol ko Gardo Diiso Somelec, Snde, Snim keɓata ? Wonaa mehre addani mawɗo UPR suɓaade wonde PCA sosiyatee suukara : miliyoŋaaji ɗiɗi ɗoret ɗoret ! Ƴeewaa noon jaggal ɓurngal toowde, jettingal e yahde altered, gollotoongal e ministeer tolniiɗo e ministeer jaŋde walla cellal heɓata ko hedde teemedere e capanɗe jeegom ujunere, woni ko jaasi feccere ndaamordi kuɓɓam PCA Sonimex. Ɗum ko yeru tan.
Ɗum noon hol to kaɓagol bonannde jawdi woni ɗoo ?
Bookara Aamadu Bah
Ɓiɓɓe hilifaaɓe laamu e golle
Banke santaraal Muritani riiwii huunde e gollotooɓe mum siifondiranooɓe nanondire, ine e ɓeen ɓiɗɓe jagge maantinɗe leydi ndii.
Ine jeyaa e riiwaaɓe ɓee, ɓiy Mesauud wul Bulkayri debbo, ɓiy Hmeyda wul Bah diisneteeɗo keeriiɗo hooreejo leydi oo, e ɓiy Sagiir wul Mbaarek masloowo dowla.
Ma a taw no ɓe ƴettiranoo ko e ballal …
Ƴoogirde : http://www.mauripress.info/?p=34648