Gila abriil 2014, nde golle jaajtingol ngesa Ɓoggee (CPB) puɗɗitii, Goomu ɗowgu e rewindo (komitee pilotaas) golle sompaa ngam huufde golle ɗee. Nguun Goomu ina waɗi ardiiɓe nokkuuji laamu ɗe golle ɗee toɗɗii, yantude e terɗe Goomu karalleewu ngu ADM sompidnoo e jom en leydi ɓee. Nguun goomu gollodiima e jaagorɗe ndema ɗee haa teeŋti e mo gonɗo ɗoon jooni oo lomtii oo. E darorɗe lewru mee 2017, hakkillaaji fof njaggi ko laamu nguu tuugotoo ko e golle defaaɗe haa ɓenndi ɗe haralleeɓe nokku oo, yonaaɓe jom en leydi ndii ɓee, ngollii ɗee, ɗe yimɓe ɓee fof nanondiri (jom leydi en e terɗe laamu gollodtenooɗe ɗee).
Kono, yimɓe tinaani maataani, wiyaa waali Barakna yaltinii yamiroore (aretee) t°04 /W.B./W du 18.05.2017 sosnde goomu potngu feccitaade lowe ngesa baa. Tee hay yonaaɓe remooɓe ɓee e terɗe komitee pilotaas ngalaa heen, ko ɓuri heewde e waɗaaɓe heen ɓee alaa ko nganndani nokku oo e geɗe ɗee hay huunde. Ko ɗuum addi laawgu mawngu sibu ɗum wayi e yimɓe ɓee ko no jamfa nii…
Nguun Goomu ɗowgu e rewindo (komitee pilotaas) renti gadanol mum ko ñalnde 26 marse 2015 nder Ardorde Diiwaniire Sonader to Ɓoggee e gardagol Haakem Ɓoggee, e tawtoreede fiilaaɓe nokku oo e yonaaɓe jom leydi en, e yonaaɓe Ardorde Peewnugol Dowri e ardiiɓe Sonader e yonaaɓe Ardorde peewnugol dowri kam e yonaaɓe SNAAT e STAM (ɓee ko heɗotooɓe tan). Terɗe maggu ko njeenayo (fiilaaɓe, yonaaɓe jom leydi en, e Sonader). Ɗum noon no paamraten, goomu nguu ko hakkunde laamu e jom en leydi en, tee ko e ngoon yeeso ministeer ndema ndeen oo jaɓi gollondirde e yimɓe ɓee, o laawɗiniri ɗum yamiroore sarwiis t°004 ñalnde 31 marse 2015 nde o yaltinnoo. Goomu nguu ooñtii golle ɗee, moƴƴitinii ɗum en. Denndaangal ardiiɓe ndema leydi ndii ina ceedtii kellifuya maɓɓe e ganndal maɓɓe. Yeru, ɓe mballitii e geɗe keewɗe haa arti e deftingol golle ɗee laawol haa mbaawi moƴƴude. So wonaano kamɓe, miliyaaruujii ugiyya keewɗi maa mbooyneteno e eɓɓaande hee tawi alanaa yimɓe ɓee hay ngartam ngootam. Ɓe mbinnditiima denndaangal galleeji jom en leydi en jeyaaɗi e gure ɗee kala ; hannde gooto fof ina anndi ɓeto wertallo leydi mum ndi rematnoo. Ɓe keblii doggol jom en hakkeeji en, fotɓe idaade heɓde lowe e doggol hoɗdaaɓe ɓe ngalaano leydi fotɓe heƴneede e ngesa hee. Ɓe keblii palaŋuuji kolaaɗe ɗee potɗe jeyeede e ngesa baa wondude e kumi GPS laaɓtuɗi.
E darorɗe lewru mee 2017, hakkillaaji fof njaggi ko laamu nguu tuugotoo ko e ɗee golle defaaɗe haa ɓenndi, ɗe yimɓe ɓee fof nanondiri (jom leydi en e terɗe laamu gollodtenooɗe ɗee).
Kono, yimɓe tinaani maataani, wiyaa waali Barakna yaltinii yamiroore (aretee) t°04 /W.B./W du 18.05.2017 sosnde goomu potngu feccitaade lowe ngesa baa. Yamiri waali yaltinde oon aretee ko ɓataake tŋ 203 mo ministeer ndema winndi mo ñalnde 18 mee 2017.
Alaa fof ɗo jom leyɗeele en ceytoraa e goomu hee. Wiyaa e aretee hee tan ko « goomu nguu, e nder ciynugol golle mum, ina waawi diisnaade kala mo sikki ina waawi wallitde, haa teeŋti noon e terɗe goomu ɗowgu e rewindo golle jaajtingol CPB.
Tee kanko jaagorgal ndema ngal, o majjaani ɗuum, sibu o meeɗaa humpineede ɗo golle ɗee njahrata, tee e ɗeen balɗe tan o noddiino komitee pilotaas ngam naamnaade hol no lowe ɗee peccirtee e hol geɗal ‘’hoɗdiiɓe’’ ɓee ndokketee. O jaabanooma wonde hoɗdiiɓe ɓe ngalaa leydi ina ɓetaa heen, kono ko joom leydi en ɓee tan mbaawi jaabaade naamnal makko ngal. Ko noon kadi Gardo Kuuɓtodinɗo Sonader noddiri ɓe ngam naamnaade hono ɗuum.
Yamiroore ndee ina dotti sarɗiiji keɓgol lowre e ngesa baa, so waɗde ɗaɓɓaande, wonde muritaninaajo, jogaade galle, waasde meeɗde heɓde lowre e ngesa ba laamu feewni e falnde Ɓoggee hee. Ɗoo ne kadi ; jom gese en caytoraaka heen, komitee pilotaas siftoraaka heen. Wayi tan ko no wiyde ko muritaninaaɓe fof ndenndi ɗum nii. Ɗumɗoon noon ina anndaa ko ɗuum woni miijo yimɓe laamu nguu.
Caggal ɗuum haakem Ɓoggee jooɗodiima joɗle ɗiɗi e terɗe Goomu ɗowgu nguu ngam ƴeewde no yamiroore ndee siyniraa. Ɗeen joɗle mbaɗi ko caggal jokkondiral haakem e delegeeji gure kuufɗe kolongal Ɓoggee wondude e meer komin oo.
E joɗnde adannde ndee, ñalnde 2 suwee 2017, terɗe goomu nguu njettinii mo hujjaaji mum en. Ine heen: terɗe goomu ɗowgu nguu yo njeyee goomu kalfinaangu peccugol ngol, winndude haa laaɓta wonde woni hoore ko jom leydi en ɓee, hono no waɗiranoo adan nii, ittude ko wiyaa maa waɗee ɗaɓɓaande koo (jom leydi fotaani naamneede yo waɗ ɗaɓɓaande ngam heɓde ko jeyi).
E joɗnde ɗimmere ndee, ñalnde 10 suwee 2017, ɓe njeewtii ngam nanondirde e huunde jaɓniinde wonande jom en leydi ɓee e laamu nguu, e waylude yamiroore ndee fawaade e ko nanondiraa koo. Caggal ñalawma kuurɗo termondiral, ɓe nanodirii e toɓɓe ɗeeɗoo : 1. Yimɓe nayo Goomu ɗowgu ina naatnee e Goomu peccugol ngol ; 2. Wonande sarɗiiji keɓgol lowre, ɓe nanondirii : go’o ko wonde muritaninaajo (toongoode heɓtinirde ngenndiire wonata seede mum), ɗiɗi ko tawa joomum meeɗaano heɓde parsel e ngesa ba laamu feewni ; tati ko dañde ko famɗi fof duuɓi 25 e difaade hay so neɗɗo gooto, nay ko jeyeede e komin Ɓoggee ; 3. ɓe nanondirii fotɓe heɓde lowe ɓee ko pecce ɗiɗi : jom en hakke en e hoɗdiiɓe ɓe ngalaano leydi. Wonande jom hakke en (woni jom leydi en) aɓe poti huuɓnude sarɗiiji nay kaalaaɗi dow ɗii. Yanti heen, mawɓe gure ɓee, e ballondiral e terɗe goomu ɗowgu nguu maa toppito lelnude doggi ɓeen jom en hakke en ɓee. E nder 4 297 parsel goodɗi ɗii, heen 3 497 ko ɓeen njeyi. Wonande hoɗdiiɓe ɓe ngalaano leydi ɓee, maa goomu peccitagol nguu lelnu doggol maɓɓe. Aɓe ndesanaa 800 parsel dow 4 297 goodɗi ɗii. 4. Wonande binndugol ɗaɓɓaaɗe ɗee, maa mawɓe gure ɗee lelnu doggi jom en hakke ɓee wondude e ɗaɓɓaande wootere e innde maɓɓe kamɓe fof, wonande wuro kala, les ndeenka e jaɓgol Goomu ɗowgu nguu. Wonande heddiiɓe ɓee, gooto fof ina foti waɗde ɗaɓɓaande winndiraande junngo heeriinde nde goomu peccitagol foti yuurnitaade. 5. Yamiroore (aretee) t°04 ñalnde 18/05/2017 maa wayle ngam teskaade toɓɓe nanondiraaɗe ɗee.
Ɗeen toɓɓe nanondiraaɗe mbinndaama caggal ɗuum haa laaɓti, Haakem e yonaaɓe goomu ɗowgu ciifii ɗum.
E wiyde gooto e hoohooɓe goomu ɗowgu nguu « So jamfa joltoyaani, yimɓe ɓee fof ine keddii e nanondiral ngal, sibu hujjaaji maɓɓe keɓtinaama. So jamfa jolii ne, yimɓe ɓee ina pelliti daranaade jeyi mum, haa no Alla waɗiri fof. »
Eɗen ciftina tan eɓɓaande kolangal Ɓoggee fuɗɗii ko e hitaande 1983. Ko yimɓe seeɗa keɓnoo heen gese. Bannge mo feewnanooka oo ina naatatnoo seeɗa so ilam arii, so tawii uddo caaɗngol Oolo udditaama. Joom en huunde e gese ɗe peewnanooka ɗee ndema heen gawri, no ɓe ngoowirnoo nii. Kono, joom en lowe (parselaaji) mbaɗti woytaade ilam ina naata e parselaaji mum en, waɗti ardiiɓe koppe ɗee, nguddita ndiyam nde mbelaa, walla nii mbaasa udditde. Ɗuum waɗi ɓeen joom en gese ɗe peewnanooka walla ngalaano parselaaji, kañum en kam ko ɓelsunooɓe tan. Gila ndeen, wonii ɗum noon duuɓi 35, ko ɓe fadɓe e peewnugol bannge keddinooɗo oo, mbele kamɓe ne ɓe ndaña remde e naftoraade gese maɓɓe, ɗe nganndu-ɗaa, ko donkal haɗi ɓe remde ɗum, sabu waasde ɗum en feewneede e waasde peeje sakkeede (yeru ɓeydugol tooweeki bannge parselaaji maaro keedoowo e ilam oo) mbele aɗe ila, joomum en ndaña no ndemri heen samme ndematnoo heen gila dawaa dawi oo. Duuɓi 35 aɓe padi !
Noon wooraa haa e lewru abriil 2014, yimɓe tinaani maataani tan haa masiŋaaji naati kolongal ina pecca leɗɗe, gulaali ngulli, jom en gese ndiiri kappani yande e ɓee “feƴƴooɓe ɓe mbaynaaki”, ɓe “hay gooto anndaa ko njahata…” Ndeke ko laamu felliti yaajtinde ngesa maaro ngoodnooba baa, huunde nde jom en gese padnoo ko ɓooyi. Ndaw ko haawnii, hay tintineede jom gese en tintinaaka, saka kaaldee, njeewtidee no golle ɗee njahrata, saka no ɗe peewirta.
Ko ndeen, e cakkitgol huunde e pelle gure, ADM (Fedde halayɓe) felliti toppitaade geɗe ɗee. Nii woni, ñalnde 20 desaambar 2014, ngam wallitde jom leydi en ɓee, nde noddi jagge nokku oo, karalleeje ko faati e ɗuum, e batu ngam miijaade e peeje huufo cakketeeɗe ngam reende golle puɗɗaaɗe ɗee. Ko e ndeen joɗnde Goomu karalleewu (ko terɗe maggu njeyoytee e Goomu ɗowgu) toɗɗaa. Nguu goomu karalleewu yuɓɓini joɗnde adannde ñalnde 11 saawiyee 2015, ngu bismii heen delegaasiyoŋ Goomu Komin kalfinaangu jokkondiral hakkunde jom leydi en kolongal Ɓoggee (CCC/PFPB) e gardagol Jiggo Muusaa mo hay gooto waawaa haalde tampere tampi heen, e golle paayodinɗe gollii heen. Ko ndeen o habri ɓe wonde golle ɗee puɗɗiima ko ina wona lebbi jeetati jooni, tee jokkorgal maɓɓe ngal waɗi ko terɗe 7 ɗe jom leydi en ɓee toɗɗii ngam heedande ɗum en e jokkondire e laamu. O wiyi ɓe njokkondirii e laamu nguu jokkondire keewɗe, ɓee njooɗodiima e gure ɗee kadi ngam sakkude peeje dewindagol oo doosiyee.
O wiyi ɓe meetiima 891 ngesa, ɓe mbinnditiima gese heen wuro kala, heen kolongal e kala e heen jom leydi kala. Yanti heen ɓe puɗɗinooma yettinde laamu nguu huunde e hujjaaji : cosgol goomu rewindo, naatingol 560 ha keedɗi bannge worgo e ngesa hee, baasgol 500 e nder 2 600 ha eɓɓanooɗi ɗii golleede ɗii…
O holliti kadi wonde ɓe njettinii hujjaaji keñoraaɗi goɗɗi, hono binnditiragol jeyuuji ɗii tiitaruuji jeyi leydi (titres fonciers), e innde kopperafuuji potɗi sosreede ɗuum ngam hisnude jeyuuji ɗii, denndinngol doole, goppangol jawdi lappi ekn.
Caggal ɗuum joɗnde ndee felliti rewindaade ɗo ɓadii golle ɗee e jokkondirde e SNAAT, yuurnitaade lelngo eɓɓaande ndee (ADP) ngam humpitaade no golle ɗee nganniyiraa golloreede, compugol goomu rewindo ɗo ɓuri toowde (ministeer ndema), jokkondiral e fiilaaɓe nokku oo (senaateer e depitee e meer). Ko ɗee joɗle ngoni ngooroondi golle gollaaɗe haa hannde ɗee.
Nde tawnoo ndaɗɗudi golle ɗee ina tiiɗi, alaa kumpinaaɗo ko yehetee, yimɓe ɗeŋƴaaki laamu, ndariima darne laŋ, cakkitii peeje juumtuɗe (ngoppidaani heen laamu haa wellitoo gollirde no weliraa walla no waawri), pawii golle ɗee dow pecce politik e dow nafooje keeriiɗe… yimɓe ɓee njaggondirii, laamu nguu, hay so yiɗiino ooñaade, feewnittaako.
Heddii jooni ko jokkude e jeertaade e gollaade mbele ko nanondiraa koo ina rewa laawol. Dental ŋeerngal ina hatojinaa ɗoon ɗo golle njoofaani, gooto kala yo moɗtu mette mum keeriiɗe, welsindoo faro mum, mbele leydi ndii ina hisa e juuɗe maappiiɓe…
Bookara Aamadu Bah
