Koolaaɗo kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG. D), hono ko anndiraa ONU, ɗaɓii e Muritaninaaɓe kala, wonɓe e laamu e luulndiiɓe, nde njiylantoo luure gonɗe hakkunde mum en ɗee safaara jamyamo. Ɗumɗoon ko caggal woote diisnagol (referaandoom) jowitiiɗe e mbayliigu doosɗe leydi juɓɓinaaɗe ñalnde aset 5 ut ɓennuɗo oo, ɗe luulndo ngoo salii tawtoreede sabu mum hiisaade ɗe ndewaani laawol, ɗe ngo salii kadi keptinde njeñtudi mum sabu maggo takkude heen laamu nguu nguyka njaajka.
Ngoon noddaango feeñi ko e kominikee jooɓnaaɗo konngol koolaaɗo kuuɓal Fedde ndee, hono Stefan Garek, ɗo o wiyi wonde « koolaaɗo kuuɓal fedde ngenndiije dentuɗe ina noddi banngeeji ɗii fof gollanaade ñawndirgol luural ngal peeje jamyame tuugiiɗe e sariya, kam e kormagol dente e miijooji ». Helmere « dente » ndee firti ɗoo ko seppooji e pottitte ekn.
O ɗaɓɓi e Muritaninaaɓe nde ngollantoo “tiiɗtingol sariya e nanngondiral e ngootaagu ngenndi.” Ɗoo ne kadi, pot-ɗen faamde e “tiiɗtingol sariya” joopii ko ɗooftagol doosgal leydi ko idii fof.
Wonande haralleeɓe ko faati e jokkondiral (dipolomasi), kominikee Fedde ngenndiije oo yettaani laamu Muritani e ɗee woote, ɗuum firti ko nde teskiima ko luulndo ngoo haalata e nguyka ɓurtuka mbaɗaaka e woote ɗee, hay so tawii laamu nguu yeddii ɗum. Tee ko ɗum « mesaas teeŋtuɗo kollitoowo faayre e ñiŋoore ».
Ko idii ɗuum tawi jooɓnaaɗo konngol biro jojjanɗe aadee FNGD ɗoo e Nuwaasoot, hono Ravina Shamdasani hollitii faayre mum e iiñcuru jotondirndu e referaandoom oo, haa arti noon e “etagol haɗde won ɗeen daaɗe luulndiiɗe naneede e kuutoragol laamu nguu doole ɓurtungol e neegre feewde e hoohooɓe luulndiiɓe referaandoom oo”.
BAB
