KAALDEN GOONGA : “yiɗan bannde ko njiɗan ɗaa hoyre maa”

0
619
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

« Noddu-mi Sammba sammba wiyi mi wuywuy, nddu-mi Kummba, Kummba wiyi mi siisii. Cikku-mi tuubaako ɓuri haalpular en, ƴeew-mi tnganndu-mi ko juumre ngon-mi». Sikke alaa, ko naalankooɓe e jaayndiyankooɓe keewi wiyeede « ko kanum en njogii ɗemɗe men, enen ɓe ngalaa ɗemɗe ɓee. Woni ko kamɓe kaalata miijooji men e sahaa nde en ngalaa hattan haaalde». Waɗi noon ko jogaade ɓe fartaŋŋeeji yettinde miijooji, ɗo mo wonaani ko ɓe ngoni koo alaa kattanɗe yettaade. Maa en ngartoy heen e winndannde heeriinde, so hawrii e hoddiri Joomiraaɗo. Hannde, njeewtaten ko e loowdi ngonndi e ngol konngol, ngol miijo tafi hakkille sinki, totti ɓoggi daande njortini ɗum e ɗemngal tawa ene yahdi e gaaci. Ngam hiñde ngol konngol, mboɗo ñaagii nde kuutorto-ɗen naamne, ngeto-ɗen waɗde heen gooɓe jiile, walla nii cooru-maa-mi, coortu-maa-mi.

Ɗuum woni pelɓondiral miijooji gondungal e hakkilantagal, haa miijo moƴƴo dañee. Firti ko ngol konngol ene wona goonga e fannu, kono e fannu goɗɗo, engol waawi laataade fenaande. Waɗde ngadden naamne men. Mbele ko tuubaako ɓuri haalpulaar, walla nii mbiyen tan afriknaajo ? Walla mbele ko Afriknaajo oo ɓuri ? Kala heen ko njaɓ-ɗen, alaa e sago ndokken dalillaaji laaɓtuɗi, mbele haala kaa ene waasa kadi artude ñalnde woɗnde. Heewi juumnude yimɓe noon, ko gooto fof sikkude ko hakkille mum ɓuri hakkillaaji fof, haa kala ko haali yeddotaako. Demmba Kebe, kaalatnooɗo ndeen e Rajo Senegaal, meeɗii wiyde « ko Pulaar wiyata so hakkillaaji njeeyaama lammbat koo, fawii ko e ɗo ɗi njeeyatee ɗoo ». O ɓeydi heen, « mo anndaa nafoore hakkille ene heewi wonde jonndikiniiɗo, nde tawnoo sikkata ko hakkille mum oo tan ene yona. Kono gannduɗo ko hakkille nafata, so yiyii hakkillaaji ene njeeyee tan soodat, walla nii somototo ».

So en ngartii e naamne men jooni ɗee, mbiyen ene woodi kay, won ɗo ɓur-ɗen tuubakooɓe haa heewi hay sinno en keewaani ɗum teskaade, sabu tan yawaade en koye men heen sahaaji. En njuutnotaako e yeruuji, sabu eɗi keewi. Kaaɗen tan e jokkere enɗam, ballondiral e nafondiral hakkunde hoɗdiiɓe. E nder Afrik, kala nde a alaa ko ñaam-ɗaa aɗa waawi tenkoyde. So tawii ngar-ɗaa ko e ammbooɓe ne, ɗukkete gite tan ene ŋurmoo, so gacce keɓaani ma kam a ummotaako reedu heewaani. En njiyii kay, to tuubakooɓe ɗum alaa. Tenkude alaa nii saka ndañaa ɗukkeede gite.

Eɗen mbaawnoo jokkude e yeruuji goɗɗi, kono ngarten tan e ɗo tuubakooɓe ɓuri en tawi kadi ɗuum ko ñawannde nde renndo men ɗali tan ene asoo, ene ñola, ene salii ñawndude. Ndeen ñawannde woni haasidaagal. Tuubaako, so tawii a ɓurii ɗum dañal walla martaba, ƴeewata ko holi no waɗata haa heɓto maa, walla nii daɗto maa. Enen noon, so bannde ɓuriima alɗude walla jogaade martaba, hakkille maa wonataa e abbaade ɗum mbele poton walla ndaɗto-ɗaa ɗum, miijoto-ɗaa ko bonnande mo mbele poton walla nii o jaastu maa. Mbele ko ɗuum foti wonde ?

Waɗde ene moƴƴi njuurnito-ɗen ngonka men. Ɗo ndari-ɗen fof ko eɗen kaala dental, nafondiral, muñondiral, kaaldigal e kaaltidigal, kono sikke alaa, ene saɗi e men waawɓe tabitinde Konngol Islaa biyngol en «yiɗan bannde ko njiɗan ɗaa hoyre maa”. Ellee enen mbiyaten ko « añan bannde ko njiɗno ɗaa dañde a dañaani koo ».

Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa