Laamu Bammbara ngu Segu

0
598
Segu Koro, wuro ,Segu ɓooyngo ngoo
Segu Koro, wuro ,Segu ɓooyngo ngoo

Ko ɓuri teeŋtude e laamu bammbara ngu Segu, hakkunde mayirɗe teeminannde XVII e 1861, wonnoo ko e nder nokku Mali hannde oo. Fuɗɗoode maggu ko e teeminannde 17ɓiire nde bambarankooɓe compidi e Kalajan Kulibali laamu sanamiyeewu saraaji Segu.

Fuɗɗoode maggu ko e teeminannde XVIIɓiire nde bambarankooɓe compidi e Kalajan Kulibali laamu sanamiyeewu saraaji Segu. Galleeji ɗiɗi laamotooɗi lomlomtondirii e maggu, hono Kulibali en e Jaara en. Laamɓe ɓurɓe heen lollude ɓee ko Biton Mamari Kulibali e Monson Jaara, ƴellitnooɗo laamu nguu haa kaaɗtudi. Kalajan Kulibali laamiima fotde duuɓi capanɗe tati (1652-1682) kono ronki sosde dowla ñiiɓɗo. Ine wiyee lomtii mo ko laamɓe wiyeteeɓe Danfasari (1682-1697) e Soma (1697-1712).

To bannge daarol, ina wiyee ko ɓiɓɓe yumma ɗiɗo, Ñangolo e Baramangolo, puɗɗi laamuuji Bammbara Segu e Kaarta to rewo Koddiwaar, e dow kaaƴe Kong. Woodi yanɓe e maɓɓe toon, ndiddi ɓe. Ndeen ɓe ngarii haa e powle maayo Niiseer, ɓe ndonki dañde laana ko ɓe tacciri. Kono, jaakti ɓe ko liingu mbiyeteengu sidere. Won wiyɓe sidere ndee wakli wonti sala, ɓe ndewi heen; won wiyɓe ɓe mbaɗɗi e keeci sidere ndee. Ko ɗoon yettooɗe ɓiɗɓe yumma ɓee ummorii. Kulubali wiyaa ummii ko e Kulun-Bali, woni, e Bammbara “Alaa laana” (Kulun = “laana”, Bali = “alaa”). Ine wiyee kadi ko ɗuum addi woɗa kaɗɗo Kulibali en ñaamde sidere.

Mamaari Kulibali ko taaniraagel Ñangolo. Baaba makko ko Soma. Taaniiko, ɓiy Ñangolo wiyetee ko Danfasari. Oon ne bettiino Faaro, hono jinne maayo, ina wujja obersiin nder ngesa mum, kono woppi ɗum, waɗaani ɗum hay dara. Ngam yoɓde mo, Faaro toɓɓiti e wooturu e noppi makko hee kala, toɓɓere kosam : ko ɗuum rokki mo mbaawka nande kala feere fewjaande e keeci makko.

Ko hedde 1712 Mamari Kulibali heɓi laamu to Segu, e ballal « ton » mum, woni fedde giƴiraaɓe mum. Ine jeyanoo e oon « ton » giƴiraaɓe jeyaaɓe e leƴƴi keewɗi, sanamiyeeɓe e juulɓe fof. Kamɓe fof aɓe keɓtini ko Mamari, ɓiy baañoowo oo woni mawɗo « ton » (mawɗo fedde). Nde o heɓi Segu, o woondi o hedditii ko e njiimaandi « ton » makko ; ko ɗuum addani mo noddireede waccoore « Biton » Kulibali (Biton ko helmere fulfulde « ɓiy ton »). Ko ndeen laamu makko fuɗɗii jogaade ƴiyal.

Biton Kulinbali yuɓɓini « toŋuuji » waɗti ɗum en konuuji golle yimɓe yarlitiiɓe, noddirtenooɓe « tonjon » (jiyaaɓe ton). Ko heen kadi kala nanngaaɓe e wolde walla ronkuɓe yoɓde kubbal dolo njuɓɓintenoo. O wallondiri e Somono en (leñol awooɓe= ngam yuɓɓinde konu ndiyam nder maayo Niiseer. Biton Kulibali laamiima tuggi 1712 haa nde sankii e hitaande 1755. Laamaandi makko huufnoo ko banngeeji ɗiɗi powle Niiseer ɗee, hakkunde Bamako e Tummbuktu.

Ɓiy Biton biyeteeɗo Dinkoro Kulibali lomtii baaba mum e hitaande 1755. Tonjon en mbari mo e hitaande 1757 sabu makko wonde « ooñiiɗo, caɗtuɗo laamu ». Miñiiko juulɗo ine wiyee Aali Kulibali etii haɗtude dewal sanamuuji e njaram dolo, kam ne waraa. Jiiɓru hoɗii wondude e dewondiral jamfaaji laamu (kuudetaaji) e warngooji laamɓe tonjon en.

Ngolosi en (1766-1861)

E hitaande 1766 Ngolo Jaara, baɗtanooɗo jiyaaɗo sabu ronkude yoɓde kubbal ngal Kulibali en mbaawnunoo, heɓti laamu, fawi njiimaandi mum en tonjon en. O yuɓɓitini laamu nguu, o ardini ɓiɓɓe makko nokkuuji leydi ndii. O sankii e wolde ɗo o haɓatnoo e Mosi en to nokku na wiyee Riziam (nder Burkinaa hannde oo) hedde 1790 (walla 1792).

Ɓiyiiko Monson Jaara lomtii mo. Tuggi ndeen haa 1808, o yaajtini leydi ndii, o heɓti laamaandi Bammbara ndi Kaarta (o heɓti Tummbuktu e hitaande 1800). Ɓiyiiko Da Jaara (1808-1827) lomtii mo, jokki e yaajtinde laamaandi ndii. O dartii laamu fulɓe Maasina ngu Seeku Aamadu umminnooɗo wolde jihaadi feewde e sanamiyeeɓe. Miñiraaɓe makko, Kanko Da Jaara, lomtii mo : Cefolo Jaara (1827-1840), Kiranngo Ba (1840-1848), Nalenkoma (1851-1854), Masa Demmba (1851-1854), Binamari ganndiraaɗo Tokoro Mari (1854-1855) e Wetali Aali (Aali Woyteela) (1855-1861). Kono laamu nguu nattii jogaade doole.

E hitaande 1859 Al Hajji Umar Taal yani e laamu nguu. O fooli konuuji mum ñalnde 22 mee 1860 to Ngano, e ñalnde 20 feebariyee 1861 to Coo, o naati Segu-Sikoro ñalnde 9 marse ndeen hitaande wootere. Nii o firtiri laamu Bammbara.

Segu e abajada Nko :

Jangtaama wonde laamu Segu Bammbara ina joginoo alkule ɗe huutortonoo e binndol. Kaan haala fawii ko e wiɗto waɗaango, yowitiingo e Waklitere Hayiti. Ceernaajo Bammbaranke gooto ina wiyee Tamerlan, kumpitinooɗo binndol, jeeyanooɗo waɗtaa jiyaaɗo to Saint Domingue (Hayiti) seedtiima wonde ɗemngal Bammbara ina joginoo abajada biyeteeɗo N’Ko, kuutertenooɗo haa e laamu Ngolo Jaara en. Ngolo Jaara noon, e cukaagu mum, janngii to Tummbuktu. Ina gasa tawa ko kañum sosi abajada oo, mo heewɓe njannginaa. Ine heen Tamerlan jannginnooɗo ɓiy Ngolo Jaara afo biyeteeɗo Bammbugu N’ji.

Ko ɓuri heewde e ko haalaa ɗoo e daartol laamu Segu ittaa ko e haala njangtaaka daarti laamu Bammbara Segu.

Bookara Aamadu Bah, 
Ƴoogirde : Wikipédia

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa