Ko addani laana Fuuta sinkude?
Fuuta ko leydi kaarndi golwole e ñalaaɗe, so daarti laamuuji deggondirɗi limtilimtinɗi. Fuuta ko wertaango ɗisiingo e lobbundu goowaaɗi. Ko leppol ñootondirngol ɗee leyɗe ɗe nooneeji keewɗi, ɗe kerƴam ceertuɗam.
Wonaa siimtude daartol mayri, walla hollirde keedgol mayri noddir-mi on. Alaa, ko jubbude tan huunde e nguurndam mayri. Woni sooynannde ndee ko hol ɗo janngo weetata ? Mi joofoto tan sabu nel-mi ko hakkilanteeɓe.
No heewi woorude nih, Fuuta ne mahii neesu dow ŋoral maayo. Neesu njaajngu, ndenndinngu ñeeñe ceertuɗe (gila e heblo kabirɗe haa e seho ciŋkirɗe, njimri e gaaci, ngamri e ñeeñal daarti), diine ekn…
Sahaa fof noon e sato yahdungo heen. Karallaagal adatoo fof ko nootaade eewni ŋakkere, ñeeñal ŋaaña hakkille ŋatoowo, tafam jibina kuuje naftorɗe.
Ko Fuuta ɓamti e ñeeñe e karallaagal (hono no won nokkuuje goɗɗe nih) ina heddii haa hannde. Limten heen mbayla, ɗaho, cañu, lawo, so haalde tan huunde e senngooji karallaagal memtindiingal ngal. Ɗum nafiino hanki sanne ! Haa sikkaa wonnde laana Fuuta feeroto maaje kala, rewnoo baanaaje dow leppi diƴƴe belɗe e kaaɗɗe.
Kono ɓooyaani, laana Fuuta sinkii !
Karallaagal ko njogitaari renndo, renndo fof ɓurngo jogitaade, ɓura reenteede e heɗteede. Kono karallaagal nafata ko nde ngal hattani ñawndude ngoƴaaji renndo ɓurɗi saɗtude.
Sinkini laana Fuuta ko hoyirde haa fakiti teddeendi pawaandi e mum ndii. Laana naywu etee hesɗitinaaka, gaa ɗo dimngal ɓeeydii doolnude.
Hannde so en ƴettii karalle gaadoraaɗe e Fuuta ɗee kala, gila e mbayla haa e ɗaho, cañu haa e lawo, e ko yawti ɗoon. Kuccinen heen ngoƴaaji Fuuta, teeŋti e ñamri; ɗee karallaaje limtaaɗe so ndentii, alaa ko ɗe mbaawani saɗeende ñamri ndee. Etee leydi na woodi dow ŋore, diƴƴe na keewti nehaande maayo hay so toɓo na aayii.
Ngati ɗee karalleeje mbaawaa hay ƴeeŋtinnde ndiyam njonɗam ! Ɗe kattani tan ko tafde jalo, njinndaagu e baagal, etee ɗeen kaɓirɗe ko kuuñɗuɗe e caasam (yakawere) kam e tumaaji, ɗoon ɗo kuutoriiɗo masiŋ gasnata gese keewɗe e ñalawma tawa tampere heewaani. Oon saanga tawa hakkillaaji ina ngolla goɗɗum. Kiwal e coñal kaalaaka.
So en ƴettii saɗeende eggudu, walla dirtal. Karalleeje goowaaɗe limtaaɗe ɗee kala so ndentii kattanaani heblude dirtirgal cembungal, baawngal egginnde ko yoni nder yolnde yonnde, e tuma daɓɓo. Wonaa ndeegoowa mum, wonaa hayoowa mum, wonaa ndiwoowa mum. Hol noon no njeeygu ɓamtortoo tawa eggudu sellaani ? Hol no wiɗto ɓamtortoo tawa ɗanle koybitaani ? Hol no renndo sifortee so ŋakkaama geɗe diiñorɗe kisal nguurndam mum ?
Gooto kala noon so ñaamii njiggaandi haa o haarii, o yartiima cippaɗam haa o ɗomɗitii, so o lootoriima soodaande haa o laaɓii, o uriima ñenngaaki haa o uurii, ne waawi daraade e renndo, teɗɗinoo, wiya ko Fuuta tan anndi, ko Fulɓe tan njogii, ko kam en tan pini.
Mi añaani ɗum, njiɗ-mi tan ko Fulɓe yo pin, ko ɗum nih addani mi haalde kaa. Kono wonaa ngool teɗɗinagol rokkata fulɓe ɓural, alaa ! Ngol jalnii, ngol yurminii.
Puuyndam heewii ! Ko seeɓnoo hanki, muddiɗii hannde, kono muddo tinaani.
Ko yooɗnoo hanki, soofii hannde, ko yonnoo hanki toŋii hannde. Ngaameela hodiima pinal.
Nde renndo ɓurata ko maa rewɓe e worɓe seeɓɓe, hatanteeɓe, ŋelɓe, ndoondoo golle tiiɗɗe, keshesiwe ɗe jeñte ŋeemitiiɗe ummoriiɗe reende hannde maggo e heblude janngo mum.
Ngaal katantaagal jaadungal e yarlitaare ko gollal ɓurngal toowde nder senngo ngenndiyankaagal.
Jaŋde yontii ko ɓooyi, ngabbo-ɗen heen. Mi wiyaani noon yo en mbakko sakkosaaji, ɗisen kuɗi, piyen baraayee, eɗen moddina konngi nder jeddondiral ngal alaa hoore, alaa laaci. Mbiy-mi ko yo en njanngu tigi-rigi, ngudditen hakkilaaji, ceeɓnen jiyle, paamen hay ko faamotaako.
Pullo Gaynaako