Hare hakkunde Ɗaaluuta e Jaaluuta (1)

0
282
https://xft.voyamar.fr/images/JOAMMESS/1.jpeg
https://xft.voyamar.fr/images/JOAMMESS/1.jpeg

 

Nde geno lonngini Annabi mum Sam-uun e ciftingol ɓurngol mawnude – yo yamir Ɗaaluuta yo yah haɓoya e Jaaluuta Laamɗo Amaalek en, gonnooɗo to Baytil Magdis, Ɗaaluuta renndini konuuji mum ɓiɓɓe Israyiilnaaɓe, ko ina tolnnoo e capanɗe tati ujunere neɗɗo keɓiiɗo e hare. Caggal ɗuum, Ɗaaluuta yaltidi e konuuji mum, ɓe njahi haa ɓe ɓadtii caaɗngol ina ɗoon e waktu dottaaɗo oo, ɓe ndañi caɗeele ɗomka ngam pamɗugol ndiyam e keewgol nguleeki caɗtuki, Annabi maɓɓe wiyi ɓe : “Geno toowɗo o maa feran mon caaɗngol” hono Ibnu kasiir wiyi : caaɗngol ngol ko ɗum laawol Sariya, caggal ɗuum kanko Annabi oo, o wiyi : “kala e mon jarɗo e caaɗngol hee, oon jeyaaka e am”, ɗum firti ko o jeyaaka e yimɓe diina, kadi oon ɗooftaaki mi. Ko ɗum jeertingol e konngol makko kanko annabi oo : “so wonaa oon ƴoogɗo heen tawa o ƴoogiri ko newe makko ɗiɗi”.

Hono Baraa ɓiy Aasib wiyi : “ko feewti e yimɓe Ɗaaluuta en ɓee, ɓeen ɓennii wondude e mum eɓe tolnnoo e teemedde tato neɗɗo, nelaaɗo Geno (JKM) meeɗii wiyde musiɗɓe mum ñalnde wolde Badiri : “enen no pot-ɗen hannde nii, en laatiima konu Ɗaaluuta”. Ɓeen ne ko nii potnoo kono taccii caaɗngol. Hono winndiyanke Sadii wiyi : “nde yimɓe Ɗaaluuta taccata caaɗngol nde ɓe njarii e ndiyam caaɗngol ngol ɓe njarni heen kadi daabeeje maɓɓe ɓe ƴoogaani heen hono no Alla toowɗo oo yamiriri nii, nde ɓe njawti ɗoon ɗomka muuska jaalii e dow koye maɓɓe, haa toni maɓɓe njoori kos. Caggal ɗumɗoon, yarnooɓe heen ɓe mbiyi : en luundiima yamiroore geno, gannden kam jooni en ngalaa kattanɗe doole huccondirde e konu Jaaluuta ngam haɓde e mum en. Nii woni ɓe njalti konu Ɗaaluuta ɓe njoñii bannge ngam reentaade hare ndee. Ina wayi no hankadi alaa ko gorko gooto ina heddoraa so wonaa yimɓe teemedde tati koniyankeeɓe. Ndeke gooto ina e nder heddiiɓe ɓee ina wiyee Aaysa, oon ko baaba mum Annabi Daawuuda (JKM), oon ina jibini ɓiɓɓe sappo e tato, ɓurɗo famɗude e maɓɓe ko Daawuuda. Waɗi sahaa gooto o wiyi baaba makko “miin dee mbiɗo wondi e afo, etee alaa ko njogii-mi so wonaa butel am, ko e ɗum tan cippirat-mi jooni”. Baaba makko Aaysaa wiyi : “ee ɓiyngel am, welto heen, Geno toowɗo oo ina waɗi arjiga maa e nder heen”. Refti heen kadi o wiyi baaba makko laawol goɗngol : “eehey ma baaba,  mi naatiino to nder kaaƴe mawɗe too, njiy- mi toon ngayeeri ngootiri mawndi paami e mayri, ndi newnani-mi yettaade ndi ; nde njettii-mi ndi, mbaɗɗii-mi e dow mayri, etee hay huunde ndi waɗaani mi. Caggal ɗuum ƴettu-mi juuɗe am, njaggu-mi e baluwe mayri, caggal ɗuum ngoppu-mi ndi tan, ndi maayi, ngoppu-mi ndi ɗoon”. Baaba makko wiyi mo : “ɓiyngel am welto heen, anndu ko ɗum malal wonande ma”. Goɗngol kadi, o wiyi baaba makko: “miin so mbiɗo jaara joom am, nder jamma mbiɗo nana kaaƴe mawɗe ɗee ina ndefta heen, ina sahaa gaa eɗe njahda e am, etee ɗum wonaa oolel”. Baaba oo wiyi mo : “ee ɓinngel am, welto no feewi, ɗuum ko daliilu yo a anndu gongol maa annabi yettiima”.

Pottitgol Ɗaaluuta e Jaaluuta e nokku wolde

Nde Ɗaaluuta hawri e Jaaluuta e nokku hee, Jaaluuta neli gorko gooto, o wiyi ɗum : “yah mbiyaa Ɗaaluuta, yo o nel gooto e koninkooɓe makko ɓee ɓurɗo wonde jaambaaro e tiiɗde, ara min kaɓa tawa yimɓe ina ndaara. So tawii oon fooli kam, o nawa kala ko njey-mi e laamu hee, so tawii mi warii oon, yo o anndu o waasii kala ko o jeyi e laamu makko”.

Nde nelaaɗo yettii haalani ɗum Ɗaaluuta, Ɗaaluuta wiyi jaɓii, kono yo o muña seeɗa, maa jaabo mo. Ɗaaluuta noddi yimɓe konu nguu kala hay gooto faltaaki. Nde ɓe ngari, o wiyi ɓe “mbiɗo yiɗi dañde e mon tiiɗɗo, cuusɗo, haɓa e Jaaluuta; so o waranii kam Jaaluuta, maa mi hokku mo feccere e laamu am nguu, mi hokka ɗum ɓiyam debbo resa, hay gooto jaabaaki, yimɓe ndeƴƴi cel, hay gooto mo ina jaaboo ngam kulol. Ndekete, e nder konu nguu, Annabi Sam-uun, o yeccitii e mum o wiyi ɗum “eehey maa Sam-uun ñaagono en Geno toowɗo oo mbele ina walla en haa ndañen mo ina haɓa e Jaaluuta wara ɗum pooften”. Annabi Sam-uun ñaagii Geno yo wallu ɓe ha ɓe ndaña mo ina warana ɓe Jaaluuta. Caggal ɗuum, Annabi Sam-uun siftori Aaysaa ina jogii ɓiɓɓe, o yeeƴii e Aaysa, o wiyi ɗum: “aan, aɗa joginoo ɓiɓɓe worɓe, mbiɗo yiɗi ngaddaa ɓe ɗoo, mi yiya ɓe”. Aaysaa wiyi “mi jaɓii”. O noddi heen sappo e ɗiɗo, ɓe ngari ɓe ndarii e yeeso Annabi Sam-uun, Annabi Sam-uun wiyi : “alaa goɗɗo keddiiɗo ?” Aaysaa wiyi : “aahaa kay, mbiɗo heddoraa ɓiɗɗo gooto kono oon ko gaynaako baali to les caaɗngol too, ina wiyee Daawuuda”.  Sam-uun wiyi “noddanee kam oon, mi yiya mo”. Daawuuda noddoyaa ari, o yiyi ɗum, o wiyi : “ko oo coklu-mi”. Waɗi noon ko o yiyii e mum maale mbaawka warde Jaaluuta, waɗi noon ko Alla lonngini mo ɗuum. Sam-uun wiyi mo kanko Daawuuda “mbiɗo yiɗi kuccondiraa e Jaaluuta to bannge hare, etee alaa e sago mbaraa mo”.  Daaawuuda wiyi : “mi jaɓii e naamndaade ballal Geno jom baawɗe oo”. Caggal ɗuum, Daaluuta wiyi Samuun : “miin ko Geno neli mi yo mi nele feewde e Jaaluuta ngam huccondirde e mum, ina ɗaminaa maa Alla waɗane heen suture, so o haajii maa ɗum laato maayde mum”. Daawuuda wiyi : “mi nanii, mi ɗooftiima.” O yahi kanko Daawuuda, o yahdi e Samuun. Ɗo o yahatnoo e laawol ngol tan, haa o wirtii kaaƴe tati, wootere heen fof noddi mo, wiyi mo yo o nawor ɗum. O hocci ɗe, kañje tati ɗee fof. Heen wootere wiyi mo : “ko miin mbardataa Jaaluuta”. O jokki laawol makko faade to Ɗaaluuta. Nde o yettii tan, Ɗaaluuta neli mo kanko e konu mum yo ɓe njah to Jaaluuta. O hokki Daawuuda puccu mbaawgu, njooɗngu, o ɓoorni ɗum wutte njamndi, o fawi e dow walabo makko silaama, o ardii konu nguu, ɓe kuccondiri e konu Jaaluuta yeeso e yeeso. Laatiima Jaaluuta ko gorko tiiɗɗo, cuusɗo reedu, baawɗo hare sanne, hay gooto suusaano ɗum e nder ngaal ɗoon beccal, waɗi noon o woownoo ko haɓde e konulii keewɗi, o foola ɗum en kanko gooto. Ko ndeen yaakaare Jaaluuta jogii haa addani ɗum wiyde Ɗaaluuta : “yo ƴeew gorko jaambaaro, cuusɗo haɓde e mum. Kanko Ɗaaluuta noon, omo jogii ndimaangu njooɗngu, nde Annabi Daawuuda sortii feeñani mo tan, etee ko cukalel Geno werlii e nder ɓernde makko kulol ummoraade e Daawuuda ko meeɗaani arde e makko koo. Jaaluuta heɓɓitii wiyi : “eehey maa cukalel ! Aan no mbaaɗaa famɗude nii, aɗa waawi huccondirde e am ?” Daawuuda wiyi : “eey, ko miin huccondirta e maa, refti heen kadi, o yaltini sasa makko, o yaltini heen kaaƴe, o itti heen haayre, o naatni ɗum e nder nguru dalli makko. Jaaluuta wiyi : “so aɗa huccindira e am, njogitto-ɗaa ko kaaƴe no kaɓoowo e rawaandu nii ?” Daawuuda wiyi mo : “ko aan ɓuri bonde e jaasde e rawaandu”. Jaaluuta wiyi Daawuuda : “aan maa mi ware, mi fecca teewu maa dawaaɗi.”  Ɗo ɓe mbeddondirta konnguɗi ɗoo tan, haa Daawuuda wiyi : “innde Geno woni mo Ibraahiima e Muusaa e Yaaguuba ndewata”. Nde o joofni ngolɗoon konngol tan, o ƴetti haayre o werlii ɗum Jaaluuta. Haayre ndee ari e Jaaluuta ena wuli jaw, ɓuri jeynge wulde, nde yani e makko, nde feeci mo e hakkunde no eño liingu nii, o maayi. Caggal ɗuum konu Ɗaaluuta naati e konu Jaaluuta, ɓe ngoni e warondirde, ɓe kaɓi hare muusde sanne, haa Geno jom baawɗe oo hokki Ɗaaluutanaaɓe poolgu e dow Jaaluuta. Ɓe keli ɓe kelgol bonngol e kattanɗe Geno jom baawɗe. Caggal ɗumɗoo, Annabi Daawuuda ari haa yettii Jaaluuta, o itti feggere mum, o nawani ɗum Ɗaaluuta. Nde o yettii, o joƴƴini nde e yeeso Ɗaaluuta. Oon weltii heen sanne, Israayiilnaaɓe kadi mbeltii heen no feewi e nguuɗoo poolgu. Refti heen ɓe mbaɗɗii daabeeje maɓɓe, ɓe nduttii leydi maɓɓe kamɓe fof eɓe kisi. Jaaluuta noon hoɗnoo ko to Baytil Makdis, o jeyaa ko e Amaleknaaɓe adiiɓe, ɗuum noon ko suudu e nder cuuɗi maɓɓe ɗii. Laatiima nde Annabi Daawuuda waɗdi ngarmi-ngaraa e Jaaluuta, nde omo yahra e duuɓi noogaas, hare ndee waɗi ko e sara fuftorde oolde e nder leydi Saam. Ko ɗoo wolde Ɗaaluuta e Jaaluuta haaɗi. yoo Geno ɓeydan en jam.

Ina jokki

Jibriil Muusaa Joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa