Taƴre e yeewtere Ahmeddu wul Abdallaahi waɗdi e jaaynde Le Calame / maayirɗe saawiyee 2019
Naamnal : Muritani waɗii 9 saawiyee ñalngu kaɓagol ngañgu, caggal nde hooreejo leydi oo ardii seppo aybinngo seɓɓitiiɓe e añamngureeɓe yiylotooɓe seerndude. Sinno ko e Muritani ngonno-ɗaa, ma a tawtorteno ngoo seppo ? A sikkaani wonde saabii ɗiiɗoo ñawbbuuli joopaaɗi ko baasgol waɗboniiɓe faweede kuuge, kam e ɗawre e ŋakkere hoolaare yoga e muritaninaaɓe wonande jaamburaagal dowla oo kam e ñaawoore ndee ?
Jaabawol Ahmeddu wul Abdallaahi : « Ngonnoo-mi ko caggal leydi ndii, oon sahaa, kono dewindagol joljole nder winndere ndee alaa caɗeele hannde. Keñoragol kebungal kewu nguu – to bannge kisal, ngu ɗeɓii yooɓaade pittaali – ina addana yimɓe miijaade wonde faandaare woɗnde ina woodi ko wonaa faandaare haalaande ndee tan.
Bannge goɗɗo oo, hol no neɗɗo ñiŋirta geɗe ɗe kañum e hoore mum, welaa walla nooynii, ɗe fuɗɗi walla semmbini ko ina wona kitaale jooni, hono heedi-heeda, ɗawgol, peccugol ɓiɓɓe leydi e leƴƴi, kinɗe, tirbiiji ekn ? Ko goonga, wonaa hooreejo leydi jooni oo saabii jotondire bonɗe hakkunde leƴƴi ɗii, e dente renndo ɗee, walla diiwanuuji ɗii, kono, e ko feewñi, o yahii e teeŋtinde ɗe walla nii e ɓeydaade bonnude ɗe, ko aldaa e daliilu. Nii woni, o fuuyni geɗe ɗe yimɓe fof – son wonaa kanko – njaggirnoo memetaake hankadi.
Kala ko fotnoo renndinnde yimɓe walla mahaade e hakkillaaji yimɓe, bonnaama, walla woni ko e bonneede : baylugol daartol dartagol, araaraay ngenndi, jimol ngenndi, kuɓeeje ɓooyɗe baaɗe no Senaa, mahraaɗo kaaƴe Attaar wonaa kaaƴe Pari (ina waawnoo woppeede heen kam hay so ɓalel), hoɗorde adannde hooreejo dowla oo, jettooɗe baaɗe no wul teskinirɗe sapatoore…
Nguurndam muritaninaaɓe heewɓe, jeyaaɓe worgo leydi ndii walla ummiiɓe e kinɗe ɓooyɗe, ko hare renndo duumiinde, saɗtude. Hol feere ? Golloraade pellital ko huunde heñoraande no feewi ngam ñawndande haa laaɓa fadɓe e lomtinaneede ɓee, caggal kewkewe 1988 haa 1991 muusɗe ɗee, e nder heen ɓe Inaal ɓee. Capanɗe kitaale jooni ko golle ina mbaɗee, sikke alaa nder nuunɗal, ngam ñawndude batte oo musiiba, mo alaa hono meeɗi daarteede e leydi men.
Humpito ina waggini ñawndugol timmungol caɗeele ɗe jogorɓe ardoyaade ɓee caabaaki, ngam rootde ɓe batte ɗeen caɗeele. Safaruuji enndanooɗi ɗii, hay heen baɗiranooɗi nuunɗal, ciyniraaka no feewirta nii, sibu no kollitiraa nii, e no paamniraa nii, tuugii ko e miijooji kaɗooji ɗum en yuumtude.
Nder ngonka ciforiika nii, mi tawtortenooka oo kewu, wonaa sabu miɗo luulndii faandaare mum. Alaa. Kewuuji baaɗi nii, e ko ɓuri heewde kijjitinaaɗi walla caggal pelliteeɗi caggal yeewtere raɓɓere, mbaawaa jogaade batte duumotooɗe. Woni ɗoo ko aadaaji partiiji bajji teeminannde XX-siire. Ko wonaa ɗum koo, cuɓagol ñalngu e waktu e kewu e tiitooɗe mum, fotaani wonde huunde fepindaande.
Ngardiigu moƴƴu ina ɗaɓɓi lelnugol peeje, woni ñalɗugol e kiisagol yiyannde, wondude e peesondiral ko dañetee heen e ko waasetee heen. Ɗowde leydi e nder oo sahaa gudduɗo mo aduna men hannde fettotoo nder mum hankadi oo, ina noddi jahdingol duumingol reentaare e hakilantaagal. Ardoraade tan yiɗde mum, tawi wallinoraaki nuunɗal, nattii aaɓnaade. »
——————————–
Ahmed wul Abdallaahi woniino Jooɗaniiɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to Afrik hirnaange, to Somaali, e to Burunndi. O woniino kadi kalifu (jaagorgal) kalfinaangal geɗe caggal leydi hakkunde 1979-1980 (njiimaandi Haydalla). Hannde ko kanko ardii nokku biyeteeɗo Centre-4S (Centre des stratégies pour la sécurité Sahel Sahara) jooɗiiɗo e Nuwaasoot.
