Hannde, so tanaaji ketɗi winndere men ina kaalee, hakkillaaji ngadotoo yahde ko e batte ɓeydagol nguleeki weeyo. Kono, e wiyde won ɓeen annduɓe, tanaaji goɗɗi ina ngoodi, baawɗi joopaade goodal winndere ndee e nder duuɓi 50 paaɗi. Yah hello ngam ɓeydudaade humpitaade ɗi.
Fedde ina wiyee « Global Challenges Foundation » to leydi Suwed, nde alaa ko daranii so wonaa findinde yimɓe ko faati e musibbaaji beeyooji walla bettooji, e miijaade e peeje ngardiigu gaddanooje yimɓe waawde heblanaade ɗiin musibbaaji, gollodtoonde e annduɓe mawɓe, ina yaltina hitaande kala ciimtol paatungol e ɗeen geɗe.
Ina jeyaa e winnduɓe ciimtol hikka ngol, ganndo ɓalliwal kuule asamaan ina wiyee Martin Rees, e haralleeɓe Fedde ngenndiije dentuɗe (ONU) ko faati e lelnugol njogitaaje. E wiyde Fedde ndee, duuɓi 50 paaɗi ɗii ina kimmi no feewi wonande goodal winndere ndee e nder duuɓi 10 000 paaɗi.
Maa wood wiyɓe, « ɗoo e duuɓi 10 000 ina woɗɗi no feewi, hol ko heblanii ɗum gila e jooni ? » Waɗi noon ko geɗe ɗee ina keewi, ina caɗti, safaaruuji baawɗi ummaneede gila e jooni ɗii ina mbaawi ronkoyde nafde so ummanaaka gila e jooni. Ciimtol ngol limtii musibbaaji 10 ɓurɗi mawnude, ɗi winndere ndee foti ummanaade gila e law. Ina e ɗiin :
Kalito bommbo nikleyeer
Kalito bommbo nikleyeer ina waawi addude « higgu nikleyeer », ummina punndi keewndi haa ɓurti, mbaawndi wirnude naange, ɓuuɓtina leydi duuɓi keewɗi, rontina heegeeji huuɓtodinɗi, sibu, e oon sahaa, remde nguura saɗtat no feewi. Ñemtino wooto hollitii wonde kuutoragol 4 000 kaɓirgal nikleyeer maa saabo wiimto 150 teraagaraam (150×10^12 garaam ko 150 000 000 000 000 garaam) cuurki, ko yonata ngam tellinde nguleeki weeyo fotde degereeji 8 nder duuɓi nay haa joy. Ƴeewaa noon, paabi kaɓirɗe nikleyeer ɓurɗe mawnude gonɗe to Amerik e Riisi, ina mbaɗi, heen wooturu kala, fotde 7 000 murtoonde nikleyeer; en kaalaani ko woni to Siin, to Farayse, Angalteer, Israayiil, Pakistaan, Inndo, Koree rewo…
Kaɓirɗe nguurndiwal e wayliwal
Kaɓirɗe nikleyeer ina caɗi feewnude, sibu na ɗaɓɓi oogirɗe caɗtuɗe heɓde, kono kaɓirɗe nguurndiwal e wayliwal ina mbaawi, kañum en, feewnireede ko weeɓi. Njogitaaje nguurndiweeje ina mbaawi boomde winndere ndee so mboros tookaaɗo saabiima ñawu kuuɓtodinngu. Njogitaaje wayliweeje posnooje ina mbaawi kadi raaɓde wertallo yaajngo so mbaɗaama e ɗiƴƴe. Tee, ɗee njogitaaje, kam en fof e haɗeede huutoreede, kuutoraama e winndere hee ko famɗi fof laabi nay e duuɓi 40 cakkitiiɗi ɗii.
Nguleeki weeyo
Nguleeki weeyo so ɓeydiima ko ɓuri degereeji 3 e teeminannde 21ɓiire ngon-ɗen ndee, yoga e nokkuuji kujjittu, jibina uujooji mawɗi e ŋakkere nguura. Ina anndaa wonde pine mawɗe tati kalkoriima noon e yontaaji ɓennuɗi.
Yuɓɓo sato
Nguurndam aadee en fawii ko e yuɓɓo sato (écosystème) wonande henndu, ndiyam e nguura e ɗuhorɗe. Kono, gila 1950 lewe dunli e bonanndeeji goɗɗi sato, ustii koɗagol Leydi. Annduɓe ɓee ina kiisii wonde en ɓennii keerol kaaɗtudi kisal geɗe nay nder geɗe jeenay guurwuure wonande aadee, haa teeŋti noon bonnugol puɗi, durngo, nokkuuji leppuɗi, leyɗe ndema, yanti e boomgol puɗi e kullon.
Bakteriiji tulaaɗi
Ɗoo e 2050, bakteriiji tulaaɗi (ɗi safaara kaɓoowo e mborosaaji natti waawande) ina mbaawi waɗtude yooɓaade miliyoŋaaji 10 neɗɗo hitaande kala. Hay so en momtii ñawbuuli nannduɗi e bade walla woofɗo, eɗen kuli hoto ñawbuuli mawɗi njande e men. Waɗi noon, ko won ɗiin mborosaaji tulii, mbaɗti dartaade safaara baratnooɗo ɗum en. So annduɓe njiytaani safaruuji goɗɗi, maayrooɓe ñawbuuli ɗi bakteriiji tulaaɗi ngaddata, ina mbaawi yahde haa miliyoŋaaji 10 hitaande kala ɗoo e 2 050.
Buɓɓannde haayre
Ina sikkaa ko buɓɓanɗe kaaƴe weeyo e dow Leydi caabii momtugol kulle biyeteeɗe dinosoor, to Meksik, ko ina wona 65 miliyoŋ hitaande jooni. Annduɓe ina kiisii wonde duuɓi 120 000 fof, haayre weeyo mawnde, boomoore, ina waawi yande e Leydi. Buɓɓannde haayre nde 965 meeteer njaajeendi maa ummin punndi mbirnoori en e naange, adda heegeeji e maayɗeele yimɓe e kullon.
Puccitagol mboorka
Darnga aadee ɗeɓii daraade nde mboorka Toba to Inndonoosi fuccitii, wukkiti miliyaaruuji keewɗi ton punndi nder weeyo, ko ina wona jooni duuɓi 74 000. Puccitagol mboorka ina waawi warde yimɓe heewɓe e saraaji mum, bonna ndema, ko jiidaa e bonannde higgu punndi ndii.
Ƴoƴre tafaande (IA)
Tanaa goɗɗo oo, ko tanaa mo neɗɗo waɗiri juuɗe mum kadi ; Oon woni masiŋaaji ƴoƴɗi ɗi neɗɗo feewnata ngam newnande ɗum golle, ko anndiraa robooji walla ƴoƴre tafaande. Heewɓe ina kuli hoto en peewnude masiŋaaji ɓurɗi aadee ƴoƴde, ɗoo e cappinaaɗe (capanɗe hitaande) paaɗe.
Tanaa mo anndaaka…
Kono, mbirniindi anndodtaako. Ko ɗum tagi, waasataa tanaaji goɗɗi ngoodi, beeyooji e koye men, ɗi en meeɗaa sikkitaade, ɗi en nganndaa, tee en nganndoytaa haa abada. Ko goonga nii, cili keewɗi, aadee waawii tijjaade musibbaaji tago, kono eɗen nganndi, hay gooto meeɗaano miijaade bommbo nikleyeer maa kalit, hade mum kalitde ; ko noon kadi Fedde Ngenndiije, waasiri miijaade mbayliigaaji weeyo nde sosetee e hitaande 1945 ndee.
Bookara Aamadu Bah
Nguurndiwal : ganndal nguurndam (Biologie)
Wayliwal : ganndal Simi (Chimie)
