Hol aldunoo Farayse e Itali e darorɗe 2019 ?

0
192
emmanuel-macron-et-giuseppe-conte-se-sont-croises-lors-du-g7-au-canada-ils-se-rencontreront-plus-longuement-ce-vendredi-a-paris.jpg
emmanuel-macron-et-giuseppe-conte-se-sont-croises-lors-du-g7-au-canada-ils-se-rencontreront-plus-longuement-ce-vendredi-a-paris.jpg

Huunde haawniinde ! Punndi ruuyii hakkunde Farayse e keediiɗo mum Itaali. Alla e majjum mettude, Farayse nodditii, ñalnde 7 feebaiyee 2019 ndee, ammbasadeer mum to leydi Itaali, huunde nde meeɗaa waɗde hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee gila ñifgol wolde adunaare ɗiɗmere e hitaande 1945. Ko noon kadi, ñiŋoore hoohooɓe Itaali ñiŋi leydi Farayse ndee meeɗaa yiyeede hakkunde leyɗe Orop ɗiɗi. Hol ko hoohooɓe Italinaaɓe ɓee mbiyi Farayse ?

Luigi di Maio, gooto e hoohooɓe ardiiɓe laamu Itali wiyi « Farayse waɗata e Afrik ko politik koloñaal » tee kañum « saabii uujo afriknaaɓe faade Orop », ko kañum « honi ngaluuji Afrik fof », tee ina « huutoroo CFA (kaalis seefaa) ngam sukkude jolɗe ɓetokaalis mum ». O ɗaɓɓi nde Dental Orop « ñaawata Farayse sabu politik koloñaal warhoore waɗata e Afrik oo ».

Ñiŋoore sakkitiinde ndee, so muusii laamɓe Farayse ne, ina nanndi e goonga. Seede mum ko so a yuurnitiima ngonka politik e faggudu e renndo koloniiji Farayse ɓooyɗi ɗii. To bannge ngardiigu, yoga e laamuuji hoorameeji ɗii tawetee ko e leyɗe ɗe Farayse jiimnoo : To Kamaruun, Paul Biya ina yahra hannde e duuɓi 42 e laamu, tee joofnaani tawo. To Konngo Barasawil Sasu Ngeso duuɓi 35 e laamu. Leydi ɓurɗe heewde kuudetaaji ko leyɗe ɗe Farayse jiimnoo : Mali, Muritani, Gine, Niiseer, ekn. Ndaa, kuudetaaji njeyaa ko musibbaaji ɓurɗi bonɗe janɗe e ɗeen leyɗeele.

Ko wayi no Muritani, Gine, Niiseer, Gabon, Mali, Beneŋ, kam en fof e alɗude (petroŋ, jamaŋ, njamndi, kaŋŋe, kafe, liɗɗi, ndariindi ekn), haɗɗaani ɗum en jeyeede e leyɗe ɓurɗe leefde to bannge ƴellitaare aadee. Ƴeewaa noon, leydi tokosiri mbaandi no Kap weer, ngonnoondi e njiimaandi Portugeec, njookiindi nder diƴƴe, ndi alaa hay ngalu ngootu, meeɗaa anndude ko woni kuudetaa, tee ɓuri koloniiji Farayse limtaaɗi ɗii moƴƴude ngonka faggudu e renndo. Koloniiji Angalteer e Afrik njeyaa ko e leyɗe ɓurɗe yahrude yeeso, ɗeen ngoni Afrik worgo, Ganaa, Misra, Niiseriyaa ekn.

Hay e fannuuji goɗɗi baaɗi no ɗooftagol jojjanɗe aadee, ko nanndi e njiyaagu, koloniiji Farayse keedi laaci, yeru Muritani wonande njiyaagu.

Muttaar

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa