Helmere “morfil” (morphil) ummii ko e españool (marfil).
Duunde morfil (ile à morfil) walla Duunde iwaar (ivoire). Iwaar (ivoire) (ñiiƴe ñiibi) ɓooyii wonde marsandiis njulaagu korsinaaɗo, paayodinɗo. Seede mum ko goodaangal “duunde morfil” dow daande maayo Senegaal, duunde Senegaal ɓurnde mawnude (180 m njuuteendi e 20 m njaajeendi), jeyanoonde ndeen e Tekruur. Nde woni ko hakkunde maayo ngoo e caaɗngol Duwee. Ko ciifol leydi lesɗundi. Gure ɓurɗe maantinde e duunde hee ko Podor, ceɓtam hirnaaange, e Salnde ceɓtam fuɗnaange. Ko ɗoon Halwaar, wuro ɗo Al Hajji Umar Taal jibinaa ɗoo, woni. Ko e nder heen foor Podoor mahanoo, ina wiyee kadi cehe ñiibi ina wonnoo ɗoon.
Hedde teeminannde 11-ɓiire, Morfil wonnoo ko e mbunndi mbunndi Tekruur, gooto e dowlaaji juulɓe worgo Saharaa, ndeke ɗoon ko nokku njulaagu tacci-saharaa mawɗo wonnoo.
Caggal ɗuum duunde ndee jeytaama e laamu Ganaa, e laamu Mali, hade tuubakooɓe Farayse jiimde ɗum. Innde duunde ndee ko « duunde ñiiƴe ñiibi » firata, sibu ɗoon ina heewnoo ñiibi, tee ɗoon ko cehe majji wonnoo. Ɗi natti yiyeede ɗoon ko e hedde 1960.
Bookara Aamadu Bah
Min keɓi heen humpito
Ceeerno am mi salminii ono,… mbele innde, “tukuloor” ndee ummii ko e “Tekruur”?