29 oktoobar, ñalngu winndereewu peral ɗaɗ-ngaanndiwal : Peeje joy (5) paddorɗe

0
1636
Peral ɗaɗ-ngaanndiwal
Peral ɗaɗ-ngaanndiwal

Peeje joy paddagol

29 oktoobar 2019 wonnoo ñalngu winndereewu aksidaa ɗaɗ-nganndiijo walla mbiyen peral ɗaɗ-ngaanndiwal (AƊN, ko anndiraa AVC). E nder ɗuum, jaaynde ganndal wiyeteende Sciences et Avenir jokkondirii e haralleeɓe gollotooɓe to sarwiis ɗaɗi Opitaal jaaɓi haaɗtirde Brest (Farayse) ngam hollitde on peeje paddorɗe ñawu nguu.

Hol ko neɗɗo foti waɗde so tawaama ɗo AƊC (AVC) heɓtotoo neɗɗo ?

Maale AƊC ko ɗeeɗoo : goofɗugol, leefre walla jaaɗo bannge, walla feccere e ɓalndu ; bappagol hunuko e caɗeele kaalgol ; ngumndam yitere wootere, jiilol, duybiduybingol, muus hoore caɗtuɗo mo aadoraaka. So wootere e ɗee maale walla keewɗe e majje keɓtiima neɗɗo ɗoon e ɗoon, joomum ina foti yahde ko yaaccii opitaal, mbele ina yaawa toppiteede, sibu ɓuri moƴƴude fof ko yaawde toppiteede. No ñawɗo oo ɓuriri yaawde toppitoreede fof, ko noon ɓurirta waawde e yaawde sellirde.

Hol safaara ñawɗo oo waawi rokkeede ?

Peeje cafrirɗe ɗee ko ɗiɗi. Yeru, to Farayse, gila 2003, torommboliis (thrombolyse) ina huutoree ; gila 2015 torombektomi (thrombectomie)  yanti heen. Toromboliis oo ko naatnirde (pinngude) ɗaɗol gartol ñawɗo oo huunde saaynoyoore heɗɗere ƴiiƴam sukkiinde e ɗaɗol hoore ngol. Kono ndee feere waawi huutoreede tan ko so ñawɗo oo arii law (e nder waktuuji 4 e feccere caggal nde ɗum heɓtii ɗum ndee). Torombektomi sakkitii waɗtude huutoreede : ndee feere ko ɓuucaade heɗɗere sukkunde ɗaɗol ngol, rewrude e ɗaɗol cukkingol ngol. Ɓuucirtee ko kateteer tokooso. Ndee feere ina waawi huutoreede e nder waktuuji 6 dewɗi e maale gadane ñawu nguu. Jooni noon ɓuri yiɗeede ko waawde rokkude ñawɗo oo safaara baawɗo reende (hisnude) ngaanndi janɗo oo hade wootere e peeje kaalaaɗe dow ɗee huutoreede.

Hol no AƊC reentortee ?

Wiɗtooji kollii wonde 90% e AVC ina njokkondiri e geɗe 10 garooje ɗee :
– Nabbugol taasiyoŋ
– Simme ;
– ɓalndu (ɓuttiɗgol) ;
– ŋakkere dillugol ;
– ñaamdu ndu moƴƴaani e cellal ;
– kolesterol keewɗo ;
– geɗe hakkille-renndoyeeje (haaɓre, yejo, sunaare),
– ñawbuuli ɓernde ;
– njaram (sanngara) ɓurtuɗam;
– jabet.

Tesko : Ñaamde moƴƴundu e cellal ko ñaamde no moƴƴi ɓiɓɓe leɗɗe keewɗe, legimaaji e ɓiɓɓe mum en, gabbe, kuɗooji uurɗi ekn. ko ñaamde hakindiindu kocce e ɓoccooɗe e liɗɗi e famɗikinaade e teewu mboɗeewu.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.