29 oktoobar, ñalngu winndereewu peral ɗaɗ-ngaanndiwal : Peeje joy (5) paddorɗe

0
64
Peral ɗaɗ-ngaanndiwal
Peral ɗaɗ-ngaanndiwal

Peeje joy paddagol

29 oktoobar 2019 wonnoo ñalngu winndereewu aksidaa ɗaɗ-nganndiijo walla mbiyen peral ɗaɗ-ngaanndiwal (AƊN, ko anndiraa AVC). E nder ɗuum, jaaynde ganndal wiyeteende Sciences et Avenir jokkondirii e haralleeɓe gollotooɓe to sarwiis ɗaɗi Opitaal jaaɓi haaɗtirde Brest (Farayse) ngam hollitde on peeje paddorɗe ñawu nguu.

Hol ko neɗɗo foti waɗde so tawaama ɗo AƊC (AVC) heɓtotoo neɗɗo ?

Maale AƊC ko ɗeeɗoo : goofɗugol, leefre walla jaaɗo bannge, walla feccere e ɓalndu ; bappagol hunuko e caɗeele kaalgol ; ngumndam yitere wootere, jiilol, duybiduybingol, muus hoore caɗtuɗo mo aadoraaka. So wootere e ɗee maale walla keewɗe e majje keɓtiima neɗɗo ɗoon e ɗoon, joomum ina foti yahde ko yaaccii opitaal, mbele ina yaawa toppiteede, sibu ɓuri moƴƴude fof ko yaawde toppiteede. No ñawɗo oo ɓuriri yaawde toppitoreede fof, ko noon ɓurirta waawde e yaawde sellirde.

Hol safaara ñawɗo oo waawi rokkeede ?

Peeje cafrirɗe ɗee ko ɗiɗi. Yeru, to Farayse, gila 2003, torommboliis (thrombolyse) ina huutoree ; gila 2015 torombektomi (thrombectomie)  yanti heen. Toromboliis oo ko naatnirde (pinngude) ɗaɗol gartol ñawɗo oo huunde saaynoyoore heɗɗere ƴiiƴam sukkiinde e ɗaɗol hoore ngol. Kono ndee feere waawi huutoreede tan ko so ñawɗo oo arii law (e nder waktuuji 4 e feccere caggal nde ɗum heɓtii ɗum ndee). Torombektomi sakkitii waɗtude huutoreede : ndee feere ko ɓuucaade heɗɗere sukkunde ɗaɗol ngol, rewrude e ɗaɗol cukkingol ngol. Ɓuucirtee ko kateteer tokooso. Ndee feere ina waawi huutoreede e nder waktuuji 6 dewɗi e maale gadane ñawu nguu. Jooni noon ɓuri yiɗeede ko waawde rokkude ñawɗo oo safaara baawɗo reende (hisnude) ngaanndi janɗo oo hade wootere e peeje kaalaaɗe dow ɗee huutoreede.

Hol no AƊC reentortee ?

Wiɗtooji kollii wonde 90% e AVC ina njokkondiri e geɗe 10 garooje ɗee :
– Nabbugol taasiyoŋ
– Simme ;
– ɓalndu (ɓuttiɗgol) ;
– ŋakkere dillugol ;
– ñaamdu ndu moƴƴaani e cellal ;
– kolesterol keewɗo ;
– geɗe hakkille-renndoyeeje (haaɓre, yejo, sunaare),
– ñawbuuli ɓernde ;
– njaram (sanngara) ɓurtuɗam;
– jabet.

Tesko : Ñaamde moƴƴundu e cellal ko ñaamde no moƴƴi ɓiɓɓe leɗɗe keewɗe, legimaaji e ɓiɓɓe mum en, gabbe, kuɗooji uurɗi ekn. ko ñaamde hakindiindu kocce e ɓoccooɗe e liɗɗi e famɗikinaade e teewu mboɗeewu.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa