Deftere ɗimmere Muhammadu Faalil Sih : Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Muhammadu Faalil Sih yaltinii deftere mum hiisiwal ɗimmere, caggal deftere makko adannde wiyetenoonde « Binndanɗe hiisiyankooje » ! Ndee deftere kadi, hono no adannde ndee nii, o winndi e mum ko ganndal hiisiwal luggal e nder Pulaar laaɓtuɗo. E nder ndeeɗoo deftere tiitoriinde Diiñorde « Gannde hiisiwe », o rokkii en heen seedantaagal timmungal wonde ɗemɗe men, haa arti e Pulaar, ina kattani loowde gannde ɓurɗe hakilinaade. Ko goonga, caɗeele ɗiɗi teeŋtuɗe ina ngonnoo yeeso makko : saɗeende soomiinde e hiisiwal toowngal ngal o holliti ngal, ngal o ñoggi e kelle seeɗa deftere, kam e kuutoragol mum ngam tonngude gannde goɗɗe ; e saɗeende hollitde ngaal ganndal e nder ɗemngal Pulaar, ɗemngal afrikeewal, taccikeeriwal, ngal añɓe ceeraani e ŋaaftude, añɓe yeeytiiɓe e añɓe wondaaɓe.   Jokku hello 6

Kono eɗen mbaawi wiyde hannde, o ardii ɗee caɗeele dow, sibu eɗen tami deftere ndee e juuɗe men.

Eɗen cemmbina yimɓe ɓee janngude deftere ndee, e jiiɓtude caɗeele (gaggaaji) dokkaaɗe ɗee, mbele mbaawa naftoraade ganndal ngal. Maa ɓe njiy, ko wiyetee hiisiwal ina hitti koo, ko ɓuri heen heewde fawii ko no hollitiraa, walla no jannginiraa.

E nder ndeeɗoo rogere adannde inniraande « Diiñorɗe », eɗen paama heen geɗe gonɗe ngooroondi ganndal hiisiwal, ɗe o jogori « ŋabbinde, o toowna, o weeyira » e defte goɗɗe. Ndee rogere ina waɗi dame keewɗe, goowaaɗe yiyeede e hiisiwal leslesal (limooje, kiisorɗe ekn), kono kadi dame keewɗe janngeede e tolno hakkundeejo walla toowɗo. Ɗuum waɗi gooto fof ina jogii e ndee rogere geɗal mum. Kala jejjitnooɗo maa dañ heen no reftorii, e sifaa newiiɗo, miijanɗe hiisiwal mawɗe ; kala mo anndaano maa ɗum wonan ɗum sodorde ganndal, kam e jaŋde peeje jiiɓtirɗe gaggaaji, yo won ɗi hiisiwal, walla boom caɗeele kawreteeɗe e nguurndam ñalnde kala e ko ɓuri raɓɓiɗde.

E naatirde hee, taroowo oo maa dañ heen humpito luggo wonande won ɗeen geɗe miijiyankooje, ko wayi no faamde cañuki « nganndineeje », haa arti e hiisiwal, walla kadi faama miijo makko wonande hol no ɗemɗe Afrik potirta jannginireede e ƴellitireede.

Ine jeyaa e ko yooɗi en e deftere ndee, waawde ñoggude geɗe keewɗe e feeñinde jiidigal hakkunde miijanɗe lugge e nder kelle deftere seeɗa. Yeru e damal limoore, hakkunde payanɗe, degganɗe, e ɗaɗi ; e nder damal nokɓetiwal yaltinde dallinaaɗe mawɗe, lolluɗe, gila e dallinaande Taales haa e dallinaande Pitaagoor e ko wonaa ɗuum tan ; e nder damal gaaɓe, hollitde « piilpiiltondiral hasre e hollinaare nder sewlo »… Mo mari deftere ndee, maa heɓ kattanɗe faamde ganndal, maa waaw sañde, dallinde, silde e tijjaade, rewrude e kuutoragol kaɓirɗe hiisiwal coñtuɗe.

Ɗee « diiñorɗe » ko ganndal hiisiwal nder ɗemngal Pulaar laaɓtuɗo. So tawii haa hannde won sikkittooɓe kattanɗe ɗemɗe men waawde loowde gannde ɓurɗe toowde, ndañii daliilu goɗɗo no ceertiri oon sikke ! Ko ɗum waɗi en wiyde wonde ndee deftere ɗimmere ko dallinaango teeŋtungo wonande kattanɗe ɗemɗe men. Haa teeŋti noon, no o hollirnoo e deftere adannde ndee, ɗemngal Pulaar ngal, nde tawnoo ko ɗemngal pelle, ina waawi, tee ine newii faccirirde miijanɗe hiisiwal. Jannginde sukaaɓe gannde nder ɗemɗe mum en ɗe muuyni, maa addan ɗum en ɓurde feɗɗitaade heen ; tee ngaan sahnga, jommbaani ndañen Einstein afriknaajo. Ndee deftere kadi ko tinndinoore wonande annduɓe men, ko yeru mo ɓe poti ñemmbude, ɓe mbinnda gooto kala ganndal mum e nder ɗemngal Pulaar !

Bookara Aamadu Bah