Gartal Asiis : laamu luɓortaake

0
120
Gartal Asiis : laamu luɓortaake
Gartal Asiis : laamu luɓortaake

Gila caggal woote hooreleydaagu joofi e lewru suwee 2019, eɗen njooɗtorii, hay so tawii niɓɓere heewnde weeyii e ɗiin wooteeji haa ɗum jibini sikkeeji e nder laaɓal woote hee (kanndidaaji jeytoranooɗi e woote hee keɓtinaani njeñtudi woote ɗee), ittataa, Diiso sarɗinoowo (Coneil constitutionnel)  leydi ndii laawɗinii wooteeji ɗii, joɗɗiini  Gaswaani (mbir Abdul Ajiiju)  e jappeere ndee.

Eɗen nganndi ko adii wooteeji ɗii, jilɓere mawnde ariino e leydi hee sabu en njenanooka mbele Abdul Ajiiju (A.A.) maa woppu laamu no Doosgal leydi ngal wiyiri nii, caggal nde o waɗi manndaaji ɗiɗi (duuɓi sappo). Ko e oon yonta ciibooji A.A. ummini jeeyngal jaajngal e leydi hee ngam ɗaɓɓirde mo nde o waɗata mannda goɗɗo. Ine jooɗtoranoo o añaano ɗuum, tawde o haɗani ngaal jeeyngal, kono falii ɗum ko sippirooji luulndo e calagol yoga e hoohooɓe soofaaji konu ɗee addani mo yahtirde caggal e feere nde o wiynoo omo ƴetta rewrude e keewal dipiteeji ɗoftinooɓe mo to Asaambele.

O jebbiliima e oon fatara, o fellitii yo goɗɗo lomto mo e nannondiral e soofaaji konu nangtiiɓe tawo e laamu hee, oon yo won Muhammed sheex Gazwaani, teeŋti noon oon ko ɓadtiiɗo mo no feewi, « sehill makko caɗtidiiɗo makko ». E nder ɗuum, o heblani ɗum woote ɗe laaɓtaani. Nde woote ngasi o duñi ɗum yo « saaktu wonde foolii » gila Diiso sarɗinoowo alaa ko haali tawo, o yaltini konu e kaɓirɗe e nder leeɗe Nuwaasoot, teeŋti noon to Sebka e El Mina to leƴƴi ɓaleeɓe ɓuri heewde too. Kono teskini ko e oon dummunna kadi, o hebbini toɗɗagol yimɓe makko e nder njuɓɓudi laamu ndii, e nder konu e ceŋɗe faggudu kala, maa mbiyaa joomum haa jooni fellitaani yahde tawo, walla kam so yahii ne woɗɗaani, etee nan fawi junngu mum e dow kojombol bawɗo lomtaade ɗum fof.

Gaswaani inan yahra e ko ine tolnoo e lebbi nay pawɗi e gardagol leydi ndii, hol ko teskini e laamu makko ?

Alaa tigi rigi ko wayliه, won  wiyooɓe nii ɗum leelii, yanti heen ko cibooji A.A. haa hannde  mberwata e leydi hee. Teskaa e makko tan ko yiɗde udditanaade yimɓe kala, teeŋti noon e gollotooɓe politigi saka noon won heen jeyaaɓe e luulndo ma a taw nanngiranoo nii ko « cukñaagu », o bismiima ɗum en to galle laamorɗo leydi too, o noddii ɓe e denndangal kewkewe ngenndi maantinɗe. E nder ooɗoo sahaa, geɗe ɗiɗi kewii e leydi hee : gartal A.A. e leydi hee e maanditaare  59ɓiire jeytaare leydi men. A.A. artiri ko yiɗde taftaade parti UPR mo hiisii ko « jeyi mum » e jarribaade mbele haa jooni dipiteeji UPR ko e mum ngondi tawo. Kono ɓeen fof njaabii mo wonde « duttorgal parti oo ko Ghawaani » wonaa kanko (e nder 102 dipitee, heen 80 e ko fawi ko noon mbiyi), ɗum noon o « woppama e yolnde » ma a taw Gaswaani wonaa Siidi Sheex Abdallaahi (SCA). E ñalawma 28 lewru nduu, o bismaama Aksuus no e meeɗnooɓe laamaade leydi ndi wuurɓe ɓee, hono Muhammed Kuuna wul Haydalla e Siidi wul Sheex Adallaahi, ko kanko fotnoo wonde tataɓo oo, kono jooɗorde (siis) makko lommbi ko hakkunde Siidi wul Sheex Adallaahi e Ahmed Daddaa deggondirɗo e Mohammed Mawluud (ɓeen ɗiɗo wattindiiɓe ngari ko wonde ɗum en luulndo. Kono teskaama ko Abdel Ajiiju  nootaaki, luutaama oo kewu.Teskuya goɗɗo ko Gaswaani nodditii Nuwaasoot gardinooɗo BASEP (sete larme deenoowo mawɗo leydi walla kam tafngo A.A. ballitoowo ɗum e bonnandeeji mum) toɗɗii goɗɗo yo lomto ɗum. O ruttii o wiyi sete oo yo yaltu wuro Aksuus ko ina tolnoo e 30 km, o lomtiniri ɓe sete « beereeji boɗeeji » (beeree ruus) e poliseeji. Fedde maayraaɓe  yahnooɓe Aksuus ngam siftorde maayɓe mum en, heen gooto e maɓɓe heɓii wiyde « nde min naati wuro ko e oon sahaa gooto BASEP yaltinaa wuro, min laaɓaa kam hikka ñalawma artataa banndum » ko ɓeen leɓtunoo ɓe e hitaande 2017 to Kayhayɗi.

Cikku-ɗen ko naange A.A. e laamu mum ngoni ko e mutirde, ine wiyee o ummiima Nuwaasoot, o tiindiima rewo leydi, hay so tawii ɗum humpani Gaswaani walla nii ina wiyee ko huunde rewindaande. Hay so tawii maayirɗe hitaande 2019 ndee jigaani A.A. (wallidiiɓe mum politigi ngoppii ɗum, o seerndaama e BASEP, hay Amerik e Farayse sidnooɓe mo caltiima ƴaañde mo e won e golle ɗe o ɗaɓɓunoo caggal leydi), yimɓe potaani yeebaade bonannde makko ɗo waawi tolnaade : jawdi ndirtinaandi ndii alaa ɗo haaɗi, jotondire caggal leydi jilɓuɗe e wallidiiɓe e nder leydi ɓe kunduɗe mum en coli e « paali njuumri », fof ko geɗe potɗe hollirde wonde bonannde A.A. ciltaani tawo, kono so o heɗinooma ko haalpulaar en kaali, maa o anndu «  laamu luumortaake ».

Gelaajo

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa