Aduna hannde oo, karallaagal to bannge kumpital ƴellitiima no feewi, haa teeŋti noon rewrude e telefonaaji ɗii. Ɗum weeɓtinii nguurndam, ñonngii jolɗe, fotndii ɗum en, haa ko maa mbiyaa yimɓe fof ngondi ɗo gootel hannde ! Ko noon kadi, ganndal ɓadtiima yimɓe fof. Ɗumɗoo ko bannge moƴƴo oo. Ina waɗi bannge mo moƴƴaani, so cargol kabaruuji fenaande (binndi, hitooji, wideyooji famarngaccaagu ekn.) Ko ɗuum waɗi ina wasiyaa nde yimɓe cunnotoo kala ko ari e mum en hade mum sarde.
Ina jeyaa e tanaaji telefoŋaaji ɗii, batte majji e jaŋde sukaaɓe ɓe jinnaaɓe mum walla janngirɗe mum en mbaɗtaani hakkille e kuutoragol mum en teleŋaaji ɗii. Ko wonaa ɗuum kadi ina haalee wonde ɓurtinde kuutoragol majji moƴƴaani e cellal (ine wiyee eɗi mbaawi saabaade kanseer hoore, caɗeele bannge gite ekn). Wasiyaama kadi waasde huutoraade ɗi ɗo ɗi e jeynngol ɗoo, e waasde juutde no feewi e kuutoragol majji…
Kono ko ɓuri hannde hulɓinaade wonti musiiba mawɗo, fuɗɗiima naatde e nder Fuuta, ko ɗii filmuuji bonɗi careteeɗi e aduna oo fof, tawa ko debbo walla gorko ina ngoni e ngonka ka feewaani. Oo musiiba waɗii e gure keewɗe. Ko ɓuri haaɓnaade koo, ko kewi ɗee balɗe e wuro wooto e gure Fuuta tedduɗe, hono Wodobere. Suka gorko gooto sarii e nder Internet wideyoo ɗo o jotondiri e suka debbo, ngam suurtude suka dewbo oo, mo yimɓe fof kawri wonde debbo cuuriiɗo, mo bonaani. E miijo yimɓe heewɓe, suka debbo oo ko gittaaɗo e sago mum, maa wonii ko o jarnaaɗo dorog walla ko o kaɓɓaaɗo.
Kanko baɗɗo ndeeɗoo bonannde, ko o sanɗa Ɓuraana. Ɗumɗoo muusii yimɓe fof, nde tawnoo gooto e men kala ina jogii jinnaaɗo debbo, ina jogii banndiraaɗo debbo, ina jogii cuddiiɗo… Ceerno Aamadu Tijjaani Bah to Kayhayɗi e haalannde mum wattidiinde e kabaruuji jettiiɗi ɗum sakket, hollitii wonde kanko ooɗo suka baɗɗo ɗee golle kaantoriɗɗe, o jeyaa ko to Doɗel, o wiyi ko kewi koo ko jaahiya mawɗo wonande diine men Lislaam tedduɗo oo. Ko koyeera mawɗo wonande yimɓe fof. O hollitii oo suka ina foti faweede ñaawoore saɗtunde. Gelongnal Gamaaji kañum ne hollii mettere mum no feewi e ko kewi koo. O wasiyiima wonnde neɗɗo kala yo reento ɗiiɗoo telefonaaji, annda ko loowi heen. Neɗɗo ina waawi maayde, telefon ina waawi majjude ekn. Hay sinno ko kod woni heen, ina waawi itteede, sukaaɓe ma, walla koreeji maa ina mbaawi anndude ko mooftii e telefon maa.
Eɗen njogii aadaaji moƴƴi e diine Lislaam mawninɗi yo neɗɗo suuro, eɗen poti suuraade e suurde kala banii aadama. Gooto e men kala yo salo sarde geɗe ɗe peewaani. Yimɓe fof ina poti daraade kaɓa e ɓeeɗoo saaysayeeɓe waɗooɓe ɗiiɗoo filmuuji, ɓeeɗoo sarooɓe ɗiiɗoo filmuuji e WhatsApp. Gooto fof ina foti anndude wonde so tawii filmo mo feewaani saraama, so tawii hoolkiso waɗaama, baɗɗo filmo oo (ɗum woni pilmuɗo oo) e carɗo filmo oo, kamɓe fof eɓe mbaawi ɓilaade. Ɗum noon reentaade ina moƴƴi banndiraaɓe. Ina gasa tawa fijirde ko huunde ɓooynde, kono caɗeele ɗee ko waɗtude yaltinde ɗum, sara ɗum e aduna oo. Enen jinnaaɓe eɗen poti daraade ndokken yeru moƴƴo, puɗɗoro-ɗen koye men, caggal ɗum ƴeewen toppitaade ɓesnguuji men, paamen ɗiiɗo telefonaaji, kala ko ɗi mbaawi feewnude, iɗi mbaawi kadi bonnude. Eɗen poti waɗtude hakkille no moƴƴi paamen wonde kamɓe feewnooɓe ɗiiɗo telefonaaji, ko ɓuri woƴde ɓe tigi-rigi ko ngartam kaalis, wonaa ɓesnguuji men, wonaa kisal men, wonaa cellal men.
Kala fedde WhatsApp ina foti jogaade kuule ngam haɗde won e geɗe loowee e nder lowre maɓɓe. Seernaaɓe men, yontaaɓe men, ardiiɓe gure, ardiiɓe pelle, mawɓe e sukaaɓe, rewɓe e worɓe, enen fof eɗen poti daraade e ballal Joomiraaɗo ngam dartinde ɗeeɗoo pankare.
Usmaan Ñaan, hooreejo Catal FƁPM Kayhayɗi
