Kawraaɗe joɗnde mooɓondiral 7ɓiire

0
1685
Dental tawtorangal joɗnde ngal
Dental tawtorangal joɗnde ngal

Ina aadoraa, kala nde mooɓondiral jooɗii, waɗde kawraaɗe ngam rokkude miijo heeriingo e geɗe maantinɗe e nguurndam leydi ndii. Ngolɗoo laawol kadi mooɓondiral ngal ƴettii kawraaɗe.

1. Hawraande duwaawu

Ndeeɗoo hawraande ko hawraande duuwaawu feewde e terɗe fedde ndee cankiiɗe e duuɓi cakkitii ɗii. Tergal cakkitiingal sankaade, sankii ko balɗe ɗiɗi (ñalnde 26/12/2019), hono Aadama Sih ɗoo e Nuwaasoot, wirnoyaa to Ɓoggee. Hooreeɓe cate kadi e daawal hee : Aamadu Saydu Kan (gonnooɗo hooreejo catal Nuwaadibu ko juuti, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014); Muhammed Lemin Sih (hooreejo catal Rooso); Abuu Saydu Ac (hooreejo catal Likseyba 1980-2004, cankiiɗo 3/10/2012); Ummu Kursuum (ganndiraaɗo Kursumel, hooreejo catal Ɓoggee), kam e denndanngal terɗe fedde ndee cankiiɗe e daaal ngal… Nii hawraande ndee lelorii:

« Duwawuuji men ɓurɗi teeŋtude faade e banndiraaɓe men terɗe fedde ndee ruttiiɓe e joomi mum en sabu darnde mum en laaɓtunde e yarlitaare mum en e nuunɗal mum en.

Yo Alla yurmo ɓe yaafoo ɓe
Yo barke maɓɓe heddo e ko ɓe ɗacci koo
Yo en ɓooy sakkanaade ɓe e duwanaade ɓe
Aamiin »

——————

2. Hawraande naatingol ɗemɗe ngenndiije nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii

Ndeeɗoo hawraande ko ngam ɗaɓɓirde laamu Muritani nde artirta jaŋde ɗemɗe Pulaar, Sooninke e Wolof e nder duɗe laamu. Ɗumɗoon ɗoon ko sabu hakke keɓtinaaɗo mo cukalel fof jogii e janngineede e ɗemngal mum ngal muuyni ngal. Oon hakke ina feeñi e piɓondire e nanondire winndereeje keewɗe ɗe Muritani siifi, hunii maa siynu ɗum en. Nii hawraande ndee lelorii :

Fawaade e doosɗe leydi ndii e cifaaɗe kawraaɗe hakkunde leyɗeele, yo ɗemɗe ngenndiije ɗee naattine e Tippudi Nehdi e Jaŋde.

——————

3. Hawraande faatunde e caɗeele cate fedde ndee kawrata e jooɗaniiɓe laamu e nokkuuji ɗii.

Won e jooɗaniiɓe laamu e nokkuuji ɗii (guwerneeruuji e perfeeji ekn.) ina kaɗa won e cate waɗde golle mum en (udditde duɗe walla waɗde kiirɗeeli…) hay so kollaama yamiroore heɓtinnde Fedde ndee. Yeru ɓurɗo teskinde e ko sakkitii koo, ko calagol perfee Liksaar yamirde golle koolol keewal pine ɗoo e Nuwaasoot e hitaande 2016, walla to Barkewol sabu catal ngal ronkude udditde duɗe ko ina wona duuɓi ɗiɗi jooni sabu tan jooɗaniiɗo ɗoon laamu oo welaaka… Nii hawraande ndee lelorii :

Fawaade e sarɗiyeeji e doosgal leydi ndii wonande ɗemɗe ngenndiije, jooɗaniiɓe laamu e nder diiwanuuji ɗii yo newnan fedde ndee golle mum

——————

4. Hawraande njettoor

Ndee hawraande njettoor tiindinaa ko e denndaangal wallitnooɓe haa fedde ndee heɓti boowal (terrain) mum, haa teeŋti noon e Usmaan Kan mo Alla rokki wune loggitde ɗum nde woni kalifu kaalis ndee. Ine heen yarham mum Ibraahiima Demmba Bah, ina heen Lamin Ngayde, ine heen Abdarahmaan Jah (to Domen) e woɗɓe. Ine heen kadi darnde Daawuuda Abdullaay Dem (gonnooɗo cukko hooreejo e yiilirde ɓennunde ndee) e Ifraa Al Hajji Boli (tergal yiilirde yaltunde ndee)…  Nii hawraande ndee lelorii :

Njettoor men ɓurɗo teeŋtude faade e kala daraninooɗo fedde ndee haa heɓi galle

Yo on ɓooy waawande koye mon

——————

5. Hawraande kuutoragol kaɓirɗe kese

Ndee hawraande yahata ko e teeŋtinde jokkondiral hakkunde cate rewrude e kuutoragol kaɓirɗe kumpital kese goodɗe jooni ɗee.  Nii hawraande ndee lelorii :

E ballondiral e Goomu kumpital ngenndi, kuutoro-ɗen kaɓirɗe kese haa teeŋti noon e WhatsApp hakkunde cate ngam taƴde yolnde

——————

6. Hawraande faatunde e alkule mbinndiin

E ɗii duuɓi cakkitiiɗi won mbinndiin feeñi ina wiyee Adlam mo nganndu-ɗaa ko duttinoowo yimɓe caggal, ballitoowo añɓe ruttanaade ko ndonkunoo, ko wayi no wiyatnooɓe ( wiyooɓe haa hannde) yo ɗemɗe ngenndiije ɗee mbinndire alkule Arab. Nii nde lelorii :

Fawaade e henndu wuttooru ko faati e alkule Adlam fedde ndee ene salii e ruttineede caggal e kuutoragol alkule lateŋ.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.