Fedde Goodal e « Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique » mo duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop mbisminooma Muhammadu Faalil Sih ngam hollitde deftere nde yaltini ko ɓooyaani, hono « Gannde Hiisiwe, Rogere 1: Diiñorɗe ». hello 6 Fedde Goodal e « Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique » mo duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop mbisminooma Muhammadu Faalil Sih ngam hollitde deftere nde yaltini ko ɓooyaani, hono « Gannde Hiisiwe, Rogere 1: Diiñorɗe ». Ɗum waɗnoo ko ñalnde alarba 4 lewru marse to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop ngal Dakaar, Senegaal. E nder joɗnde hee, rokkatnoo konngol ko biyateeɗo Basiiru Kebe, jeyaaɗo e fedde Goodal. Hoohooɓe mawɓe keɓii tawtoreede, eɗen mbaawi limtude heen, Pr Mari Tew Ñaan, hiisiyanke, gonnooɗo jaagorgal kafinaangal jaŋde toownde leydi Senegaal. O heɓii hollitde toon huunde e mbaadiiji hiisiwiiji pinal renndo fulɓe loowi. Pr Haamiidu Daat tawaama, ko kanko ardii oon « Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique », o heɓii, caggal bismaango, hollitde hol darnde ɗemngal bayngal no Pulaar waawi daraade e wiɗto hiisiwal, kan e jaŋde mum. Pr Abuubakri Muusaa Laam tawaama joɗnde ndee, o heɓii konngol, o yeewtii ko abbitii e ɓure janngude e ɗemngal mum, kan e tonngi neɗɗo mo janngaani e ɗemngal mum heewi aandude. Kadi o jeertinii halfinaaɓe naattinde jaŋde Senegaal e ɗemɗe ngenndiije nde mbaɗirta ɗum no feewiri, tawa ina janngina sukaaɓe men e ɗemngal Pulaar ngal tigi, tawa wonaa, so en nduttaniima konngol makko, « ittude e tonngol waɗta e tonngol ». Hoohooɓe woɗɓe, pulaariyankooɓe e ɓe ngonaa, haalooɓe Pulaar e ɓe ngonaa, jannginooɓe e duɗal hee, almuɓɓe duɗal Seek Anta Joob, ngariino tawtoreede. Muhammadu Faalil Sih heɓiino hollitde deftere ndee, gila e loowdi mum, haa e lelngo ngoo e kelmeendi ndii, o holliti kadi hol ko woni hiisiwal e hol ɓure loowiiɗe e mum, hol no hiisiwal jojjiri e ɓamtaare renndo. O heɓii juutnaade e kaɓirɗe ɗemɗiwiije ɗe Pulaar loowi, ballitooje jaŋde e faamde hiisiwal; o limtii heen pelle inɗe et tafngo mumen e nder ɗemngal Pulaar. Caggal ɗum waɗii naamne e jaabawuuji. Uddi hiirde ndee ko teddinaali ɗi winndiyanke o siifanta kala coodɗo deftere. Muhammadu Faalil Sih heddiima Senegaal balɗe seeɗa, o waɗii yeewtere to AIMS (African Institute of Mathematical Sciences) mo Mbuur e to duɗal Seek Anta Joop. Ɗeen jeewte ngabbitii ko e wiɗtooji makko hiisiwi kesi, jaltuɗi ko ɓooyaani, toɗɗiiɗi jiiɓtugol potindire ɗe jakawe dow-pekkore (Equations à énergies surcritiques). O waɗii yeewtere woɗnde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cees, faaytunde e nganndineeje e ɗemɗe Afrik, ɗum wonnoo ko hirjinde almuɓɓe duɗal ngal ko faati e ndee toɓɓere nde jannguɓe Afriknaaɓe kala poti huccannde ko yaawi. Fooyre Ɓamtaare
