« A jaaraama أhooreejo. Kalifu tedduɗo, mi hollitiino, e konngol am, yiɗde haralleeɓe ministeeruuji mon ɗii tawtore ndeeɗoo yeewtere. Ko noon waɗirtenoo. Eɓɓaaɗe sariya kollit-ɗon min ɗee, sikke alaa heen, ine kimmi, haa teeŋti e ooɗoo sahaa, mo konngol « yoneede nguura » fotaani wonde tan bawɗi gaɓɓule.
Caɗeele ɗee tan, ko ɗeeɗoo eɓɓaaɗe ngari ko caggal eɓɓaaɗe keewɗe goɗɗe, ɗo kaalis keewɗo yollaa, tawi haa hannde hay huunde yiyaaka to batte njeñtudi mum en.
Ajaande « Eɓɓaande suukara Fum Gileyta » nde depitee tedduɗo gidiiɗo mi haali ndee. Ciftinen tan ndeen eɓɓaaɗe fuɗɗinoo ko e hitaande 2010, tee ine fotnoo, e nder duuɓi nay (4), yuumtude e ndema gawƴe suukara, kam e compugol isin peewnoowo suukara. Duuɓi sappo hannde caggal ɗuum : gawƴe suukara ndemaaka, alaa ko haali mahngo isin. Leyɗe remooɓe teettaama duuɓi sappo jooni. Leydi ndii roostiima, diƴƴe nokku oo posnaama sabu geɗe simiije caakaaɗe ɗoon. Ko ɓuri heewde e gollotooɓe heen, njeyaaka e nokku hee. Ɗuum fof haɗaani eɓɓaande ndee jokkude e woodde, ellee hay huunde kewaani.
Hol ko saabii ko feewnanoo e kolongal Ɓoggee, waɗaani hay hitaande wootere fof boni, tawi noon ko fotde miliyaaruuji jeetati (8) ugiyya depisaa heen ? Ɗuum addani ngal wonde e golliteede hannde, mbele angal waawa remeede. Ko hono ɗuum heɓtii ngesa Haayre Mbaara, miliyaaruuji ɗiɗi e teemedde tati miliyoŋ ugiyya, tee gila 2015 haa hannde alaa ko yiyaa, tee golle puɗɗitaaki …
Peewnugol gaawol Aftuut Esaheli to Njaago e Keer Masen, alaa mo nafti so wonaa alɗuɓe, remooɓe ko ɗawaaɓe heen.
Hol to eɓɓaaɗe tokoose Mpuriyee, baɗananooɗe jannguɓe jom seedanteeje ɓe ngalaa golle ? Eɓɓaaɗe dokkaaɗe yimɓe ɓe meeɗaa remde. Ɗeen eɓɓaaɗe jiilyiiltaaɗe, mbaɗtaa eɓɓaaɗe komersa (njulaagu), hay gooto haalataa haala mum en hannde.
Yeruuji ine keewi no feewi, kañji fof, ñawu majji ko ngootu : bonannde jawdi, buuñaari, dirtingol jawdi, musiɗɗaagal… jooɗtiiɗi e becce leydi ndii. Ƴeewee tan ko bonnaa ɗoo e jawdi, tee hay gooto naamnitaaka ɗo ndi naati : ko hono ɗee geɗe ngaddanta yimɓe sikkitaade nafoore ɗee eɓɓaaɗe kese gaddaaɗe. Eɗen nganndi, ɓayri tan hay gooto ñaawiraaka tawo bonannde walla dirtingol jawdi, en mbaawaa ɗaminaade mbayliigu moƴƴu e ngonka men hannde kaa.
Ko fartaŋŋe huccitde e mon hannde e hooreejo tedduɗo, depiteeji tedduɗi ngam ɗaɓɓude nde Suudu sarɗi nduu hesɗitinta Ñaawirde Toownde ndee, njuɓɓudi njamiraandi nder Doosgal leydi, njejjitaandi ko ɓooyi.
Ɗum fof e waade noon, kalifu tedduɗo, miɗo anndi eɗen njogii kattanɗe keewɗe ɗe nafotoraaka tawo. Hol ko haɗata en ƴeewde naftoraade diƴƴe toɓo, keewɗe e nder diiwaan Gidimaka ɗoo, rewrude e mahngo gammbi tokoosi jaggooji ndiyam mbaawɗam huutoreede caggal ɗuum e ndema ? Remooɓe men ine cokli huufeede e walleede, kono ko ɓuri heewde, ko ɓe woppidaaɓe tan e koye maɓɓe. To oon bannge ndeenka ndema ko ngoƴa mo meeɗaa seerteede, tee ine heewi saabaade kareeli hakkunde remooɓe e aynaaɓe. Ɗum ina foti ñawndireede nuunɗal. Mi waawaa waasde haalde ɗoo fenaande waɗeteende ñalnde kala dow remooɓe worgo leydi ndii (daande maayo). Ñalnde fof ko ɓe fawaaɓe maayde walla gaañannde ngelooba sara koɗorɗe maɓɓe walla gese maɓɓe, ɓe mbiyee yo ɓe njoɓ.
Mi alaa jot haalde haala eɓɓaaɗe goɗɗe paatuɗe e laabi, keewɗe faayiida kam enne. Kono miɗo yiɗi jeertinde wonde laawol eɓɓangol hakkunde Kankoosa e Sehilbaabi ine foti reenaade uddude caalli Karakoro, hoto yoornude ɗum, bonnana diiwaan ko heewi.
E joofnirde, miɗo yiɗi njettinaa kalifu njogitaaje, hujja paatuɗo e gollotonooɓe e Air Mauritanie, ɓe njoɓaaka haa hannde hakkeeji mum en. Tee alaa ko ɓe ɗaɓɓi so wonaa huutoraade kaalis sosiyatee oo, mooftaaɗo nder bankeeji, ngam yoɓde ɓe hakkeeji maɓɓe : 900 miliyoŋ jooɗiiɗi to BMCI. BMCI fotaani yoɓde hoore mum ñamaale mum, tawi gollotooɓe ine njooɗii njoɓaaka. 214 miliyoŋ nana nder Booñ leydi ndii, e 100 000 dolaar nana to BCM. Fof ko kaalis Air Mauritanie baawɗo huutoreede e ngoon yeeso. »
