Palestiin – Israayiil : Ɗiggataa, yuppetaake!

0
1303
Palestiin Israayiil e hare nde siltataa
Palestiin Israayiil e hare nde siltataa

Ko nuɗɗininoo ɗii duuɓi kala filñitiima, ɗum woni fitina hakkunde Israayiil e Palestiin toon to fuɗɗaange hakkundeejo e nder aduna oo. Fitina mo nganndu-ɗaa ko gaannuɗo, sabu o ruppitiima gila e hitaande 1920, duuɓi 120 hikka. Pelmondire ɓurɗe maantinde heen ko kareeli kitaale 1948, 1967 (hakkunde Israyiil  e yoga e leyɗeele aarabeeɓe), 2014 e 2021, jiidaani e pelɓondire sahaa kala e ɓesngu e leɓte feewde e mum.  

Jubbannde seeɗa e daartol

Ko caggal wolde adunaare ɗimmere (39-45), fedde dowlaaji dentuɗi sosi Dowla Israyiil e dow ngenndi nganndiranoondi leydi palestiinnaaɓe : heen feccere (50%) rokkaa Israyiil, Palestiin rokkaa 43% e leydi hee, 7% keddiiɗo oo wiya yo heddo nokku gonɗo e njiimaandi ONU, wona nokku diineeji tawde nokku oo tawaama ina moofti sifaaji diineeji guurdunooɗi e nokku hee (juulɓe, yahuud en, kereceeji en ekn…). Eɗen paama e ɗuum, saabii ndeeɗoo yiɗande ko leyɗeele hirnaange ɗee ina mbaɗi won ñamaande nde Israyiil rewata ɗum en, sabu ko nanndo maɓɓe, leydi Almaañ e wallidiiɓe mum ngaddunoo ownugol hakkillaaji Yahuud en e nder duunde Orop, teeŋti noon e nder wolde adunaŋkoore ɗimmere ndee. Laamɗo Almaañ e oon sahaa, Hitler, sulminoo ko mumtude Yahuud en e nder winndere hee, sabu e miijo makko « ko ngol leñol bonngol ngol rimɗaani » etee, o yiɗaa ngol jillondira e « leñol Ariyen » (leñol ngol o jeyaa ngol) sabu e miijo makko, « ɓeen ɓuri leƴƴi kala sabu ndimaagu mum en, ŋari mum en e ƴoyre mumen ». E nder yoga e leyɗeele ɗe ɓe tiimnoo e nder Orop, ɓe keedi e Yahuud en e hakkillaaji mum en, ɓe ndummbi ɗum en nder tuddule ɗo ɓe curi ɗum en, ɓe mbari yoga heen, tawi parkaa ko gaasuuji barooji, ɓee heen njuɗaa e nder fuuruuji, ɓeen « taccina keeri leyɗeele ɗo njeyanoo paanaa leyɗeele goɗɗe (mate ko ɗuum Maawiya ñemmbunoo ?) » Kala bone añam leñaagu ɓe ngollaa. Ko ɗum addani leyɗeele hirnaange miijaade ndaarande ɓe to ɓe koɗi sabu ko ɓe sariiɓe e nder winndere hee etee eɓe ciicaa, njawaa maa wonii ko to bannge jotondiral maɓɓe e renndooji goɗɗi, walla to bannge diine, teeŋti noon  wonannde juulɓe.

Ko duuɓi ɗiɗi caggal wolde ɗimmere ndee ONU felliti hoɗnoyde ɓe e nokku fuɗnaange hakkundeejo oo, hono leydi Palestiin, hay so tawii noon won e leñol Yahuud en tawetenooɓe toon, kono keeweendi maɓɓe yerondirtenooka e aarabeeɓe ɓee. E oon sahaa, ɓe kiistenoo ko 94 000  aadee, aarabeeɓe ɓee tolnoyiimooma  e 690 000 aadee. Ina teskaa gila e oon sahaa leƴƴi ɗii ngonaa belduɗi, luure maɓɓe pawii ko e añamleñaagu maa  ceertugol diineeji, kono pelɓondiral maɓɓe bonngal gadanal ko e hitaande 1948, haa ɗum jibini daaygol mawngol wonande leƴƴi ɗii ɗiɗi : fotde 700 000 palestinnaajo e fotde 800 000 yahuud, jiidaani noon e daaygol ɗimmol palestinnaaɓe caggal wolde 1967 jolnoonde hakkunde Israyiil e leyɗeele aarabeeɓe (Misranaaɓe, Sirinaaɓe e Sordanii), ko ndeen saabii daaygol mawngol palestinnaaɓe e nder leyɗeele aduna oo, eɓe  qiimee hannde ɓe ɓurii miliyoŋaaji nay aadee pawɗi, Israyiil jooɗii e nder nokkuuji keewɗi e nder leyɗeele aarabeeɓe : Golan ; Sordanii,  Sisjordanii… Eɗen poti teskaade wonde gila e hitaande 1896 won hoohooɓe yahuud en miijii sosde dillere wiyeteende « siyonism » tawi faandaare mum ko sompude dowla e nder leydi Palestiin, ɗuha heen yahuud en, ɗum woni dowla  Israayiil. E  hitaande 1917, laamu Engele en, tawde ko kam en tiimnoo leydi Palestiin, peññini bayyinaango lollirngo “bayyinaango Balfuur” wonde pellitii sompude  fooyre ngenndi yahuud en e nder leydi Palestiin, ko ɗum waɗi e joofirde wolde ɗimmere  e hitaande 1945 e pusgol tuddule yahuud en ɗo  ndummbanoo, ɓe uujani leydi Palestiin, miijo dillere siyonist en fuɗɗii siyneede, gila ndeen noon deeyre alaa toon.

Wolde tataɓere ɗee balɗe

Ko jolnoo e hitaande 2014  saabii ɗum ko seyɗaane mo Donald Trump findinnoo sabu o huninooma, so tawii o heɓii lefol laamu, maa o eggin laamorgo leydi Israyiil Tel Aviv, o faatira ɗum Jerusalem, ko ɗum wonnoo caggal wolde « balɗe jeegom », sabu noon mettere yoga e leyɗeele aduna oo, ɗe calii sompoyde toon Ammbasaduuji maɓɓe tawde kadi wonii ONU fellitiino, e nder kuule ɗe ƴettunoo, Jerusaalem foti ko wonde ko « nokku bele ndenndi » tawde wonii nokku oo ko nokku pine ceertuɗe etee waɗtii ɗum e les njimaandi ONU. Kono Israyiil hormaaki ɗum, e dow ballal Donald Trump (laamɓe adinooɓe mo ɓee kala : Bush, Clinton; Obama haalaaka njettonooki ɗoon), felliti jooɗaade e Jerusalem, ɓe ndarni galle kanndotooɗo hakkunde palestinnaaɓe ɓee, ɓe ndiiwi heewɓe e  wuro hay so won heddiiɓe e heddiiɓe toon tawo. Roni ɗum ko jayli huɓɓude e nokku hee e saanga nde seerndanooɓe e banndiraaɓe mum en ɓe njiɗi artude e nokku hee, haa ɗiin njettoyii Tel ََAviv kono nde wonde doole potaani, Israyiil boomii e oon sahaa capanɗe njeegomo aadee (60) palestinnaajo, tawi haala gaañiiɓe  tolnoyiima ko ɓuri 2 000 aadee, borjugol jawdi, kaɓirɗe e kuutorɗe haalaaka. Kono tengiti ngal dow fof ko ñande 14 mai, caggal wolde 2014, ñalnde heen ko ñalawma mo ɓe ndotti ngam hurmbitde laamorgo maɓɓe Jerisaalem, ñalnde heen ko waame ƴiiƴam dogi e nder wuro hee sabu calagol palestinnaaɓe jebbilanaade ɗuum.

Wolde sakkitiinde ɗoo ndee noon e lewru mee 2021, Israyil yiɗi hollitde palestinnaaɓe tan ko wonde yo cooɗo juuɗe mum en e wuro Jerisalem sabu ɓe pawii heen juuɗe maɓɓe hankati, hay so tawii ONU fecciino ɓe wuro ngoo, juulɓe keeda fuɗɗaange, yahuud en keeda hirnaange kono aɗen paami hannde darnde leyɗe hirnaange e gardagol Amerik (ɗo yahuud en ngoni jagge tiiɗɗe e nder dowla) ñaaƴi ko dowla Israyiil tawde kadi wonii eɓe ndokkaa hakke salaade (droit de véto) e ner ONU, kala feere nde wonaa e nafoore dowla Israyiil.

Geɗe ɗiɗi ɓuri saabaade fitina oo, Israyiilnaaɓe inan njokki e loppitde gure palestinnaaɓe ɗe koɗnoo, ina kela ɗum en, ina lomtina yahuud en, ɗum ɗoon eɗen mbaawi wiyde wonde Israyiil woni ko e tiimde leydi Palestiin no koloñaal en ngaddirnoo nii. Ndeen feere noon siynata ko miijo fedde dillere « siyonist » en nde cosnoo e hitaande 1896. Tesko-ɗen leydi Israyiil alaa doosgal leydi ɗo tuugii, etee leydi ndi keeri mum ndottaaka, ɗum fof faanditaa heen tan ko wellitaade  mbele nde yiɗi yaajnaade fof tawa alaa ko falii ɗum etee so ɓe ndonkaani anniya maɓɓe ko loppitde leydi Palestiin ndii fof e won e nokkuuji leyɗeele aarabeeɓe satiiɓe ɓee. E ndeeɗoo wolde  kadi  Israyiil huutorii ko kaɓirɗe mawɗe bonɗe ɗe paltotaako hakkunde koninkooɓe e siwil en, ngalaa njurum e mawɓe maa sukaaɓe, haala rewɓe e ñawɓe haalaaka.

Golle Israyil ɗee fof kiisaa to bannge ñaawirde adunayaŋkoore toppitiinde warkoyaagu (CPI), ko warkoyaagu kuccinaangu e winndere, ɗum firti ko eɓe njogii e maɓɓe laawol kono teskaa ko alaa mbuubu ɗojjata, leyɗeele hirnaange heeñortonooɗe tuumde won e leyɗeele walla hoohooɓe mum en wonde njaɓɓii kuule aduna oo lelni, ndonkaama yo ŋaaɓtu kunuɗe wooda ko kaali. Alla dee anndi hol ko soomii e Israyiil ! Ina jeyaa e ko CPI harmini ƴettude yimɓe jeyaaɓe e ngenndi mum ina hoɗnoya ɗum e leydi njananndi, ɗum ko pefgol kaake janane, etee anniya heen ko tiimde nokku oo no aada koloñaal ndeen.

Ina gasa tawa bonannde hare ndee wonaa bannge Israyiil tan ummorii sabu eɗen nganndi won piyanɗe ngumortoo to lefol Gaasaa too tawi ko fedde wiyeteende Hamas aaynotoo ɗum kono ndeen bonannde waawataa yerondireede e bommbooji  Israyiil, maa mbiyaa nii ko ɗuum feewnitaade Israyiil tawde e ɗum rokka ɓe woytoraandu ngam duppude Palestiin. Feere nde Mahmuud Abaas (dono Yaaser arafaat) jaɓi, israyiil e Hamaas ina  calii, feere nde sakkiti ɓe ONU, tawde ɓe mbaawaa wuurdude e dowla gooto, ko yo dowlaaji ɗiɗi compe, Israyiil e Palestiin, gooto heen fof heɓtina goɗɗo oo hormoo goodal mum, ina yaakoraa ko ɗum tam waawii ñifde fitina oo.

Juulɓe ina keewi wiyde wonde « keefeeru ina waawi duumaade, kono tooñannge fawiinde e fenaande duumotaako ».

Maamuudu H. joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.