« Delenda Carthago » ! Ine jangtee wonde biyeteeɗo Caton ɓooyɗo, he nder woldeeji njoftiigu hakkunde Room e Kartaas, seeraani e wiyde, ko Senaa waawi wiyde fof, « alaa e sago Kartaas bonnee tan ».
Ellee hannde Caton ine heewi almuɓɓe he Saahal, wiyooɓe woni fuɗde e wortorde musibbaaji keɓtiiɗi oo nokku doŋre ndee fof, ko gonaangal toon konu Farayse. Ɓayri hay gooto waawaa haalde haŋkati huunde tawa takkaaka wonde « neɗɗo Farayse », walla ko nanndi heen, binndoowo ɗoo oo ine yiɗi tawo laɓɓinde geɗe ɗee fof. He nder ɗii duuɓi noogaas jaayndiyaagal e wiɗtooji politik, alaa fof ɗo tawetee he binndol am, diidol gootol ɗo mantat-mi njiimaandi koloñaal ɓooyndi. Woodi nii koko luulndii ɗuum ! Ngam ƴettude yeruuji seeɗa tan, caggal nde Nikolaa Sarkosi toɗɗaa hooreejo leydi Farayse, mi waɗii winndannde saaktaande he Courrier International, nde jaaynde Le Monde ƴettiti. Tiitoonde mayre wonnoo ko « Duppoowo naatii Elysée ». Miɗo wagoo (ardina miijo), tuugnaade he jikku mawɗo budureejo kooniiɗo oo, miɗo wiya maa o duppu yimɓe. Ko ɗuum woni ko waɗi lebbi seeɗa caggal ɗuum, nde fitinaaji kuɓɓi he leeɗe taariiɗe cahe Farayse.
Caggal ɗuum, pidduɗo Elysée duppiti cumu ngoɗngu, hono wolde Libi, saabiinde jerɓingol Saahal. Mi haaɗaani ɗoon, sibu, nde ngardii-mi kabaruuji to Tfm, ɓur-mi weltaade fof ko nde pellit-mi bismaade, e ballal Doktoor Jaalo Joop, daartiyanke biyeteeɗo Armelle Mabon, he surnaal 20H, ngam artande en he warngo Tirayeer Senegaalnaaɓe to tuddunde Caaroy. Geɗe ɗe oo debbo ñaaɗɗo, ɓe yo yoga e ardiiɓe konu Farayse ngañi, saakti toon ɗee, ngaddii haala mawka. Jaayɗe keewɗe tuugnii heen ngam ɗaɓɓude laɓɓitinooje njiimaandi kolañeeri ɓooyndi ndii. Mi dartaaki, njokku-mi, njah-mi Jakao ƴettude haalannde mawɗo Biraam Senngoor, mo baaba mum ine wiyee Mbap jeyaa e waranooɓe he ngoo warngo bonngo, mo o meeɗaa seerde e ɗaɓɓude ɓamtugol mum. Oo jaahiya janɗo he galle Senngoor en jokkii tan ko he doggol juutngol aada ndoolndoolaagu e wasre Dowla ummoraade e Farayse. Ndoolndoolaagu peeñoowu he teeminanɗe keewɗe, tawi roondii ɗum ko yimɓe jom musibbaaji en wayɓe no Joseph Fouché, barnooɗo laamɗo tuma Waklitere farayse, lollirnooɗo « mitrailleur Lyon », wuro ɗo o hirsi teemedde teemedde neɗɗo, hade makko waklide comci makko o wontoya jaagorgal polis. Walla baaɗo no Paul Aussaresses, barkoyo ngenndiyankooɓe Alaseri ɓe o wasotonoo, nde o ari he kommbol maayde, o warii ɗum en ko « aldaa e nimsa gooto » ; walla kadi Jacques Foccart darjirɗo ko hersinii, dunguru gaullisme, pewjo caaysayaagal limlimtinngal e jamfaaji he nder Afrik. Ɗuum ko tuggude lappugol ƴiiƴiwol murto madagaskaarnaaɓe ɗo capanɗe ujunnaaje neɗɗo mbaraa, haa yettii mumtugol dartagol UPC e gardagol ŋanaajo biyeteeɗo Ruben Um Ñobee, ɗo ko foti noon kadi waraa. Alaa ko Farayse woppi he Afrik so wonaa daasol juutngol conndi e ƴiiƴam. Binndol warhooreeji ɗi Farayse waɗi, ɗi meeɗaa yaafnaade, keƴataa he kagguuji keewɗi defterdu.
Jooni noon, eto-ɗen ƴeewde, he teylaare, geɗe dogooje hannde he Mali ɗee, he Saahal ɗee, geɗe kimmuɗe ɗe yiylotooɓe inɗe … teeɓtii… ngam ownude beeli jaaynooɓe nder laylayti renndo, ɗo kala mo jiidaaka miijo joñetee, ɗo moƴƴude miijo laatii ɓuraa heewde haala.
Jeddi ngalaa ko Farayse tekki roondii jiiɓru wonndu hannde he Saahal nduu, ardungu e liɓgol kolonel Kaddaafi. Fuɗɗi bonannde, findini seyɗaane he Mali, ko gartugol tuwaareg en jeyanooɓe e « légion verte » ina ndoondii kaake e njogitaaje, ƴettitɓe ɗoon e ɗoon hujjaaji mum en ndimaagu ɓooyɗi, hade jihaadiyankooɓe arditaade ɗum en. Kono yaawni burñitagol leydi ndii he nder jiiɓru, ko faateende rewondirɓe e ngardiigu leydi ndii, ɓooyɓe yooɓtoreede ɗowgu Dowla ngu ñiiɓaani. Wuurni murto jihaadiyankaagal ngoo nder nokkuuji ɗo yimɓe ngoppidaa e koye mum ko ɓooyi, kadi addani jihaadiyankaagal Aamadu Kufa e almuɓɓe mum feeñde, ko heedi heeda, banndam-banndaagu, mbuuñaagu nduumiingu, kam e baasgol woodde ñuunɗal nder renndo. Ɓuri bonnude fof kadi, ko kuudetaa kapiteen Aamadu Hayaa Sanogo, liɓɗo laamu persidaa Aamadu Tumaani Tuure e hitaande 2012, jaawnuɗo ɓurñitagol konu Mali, addani murtuɓe tuwaareg en e jihaadiyankooɓe heɓtude rewo Mali.
Kono kam, ko waawnoo heen wonde e kewde fof, eɗen poti jogaade nuunɗal heɓtinde wonde ko gargol Farayse to Konnaa, ngol François Hollande yamiri, dartini konuuji jihaadiyankooɓe. So wonaano « Serwal », en kaalataano hannde haala laamaandi Malistan. Kadi wiyde addi Farayse to Mali tawo ko ngam hisnude « nafooje mum », ko bonnude haala mum, sibu ko huunde anndaande. Sabu hulde leyɗe ƴellittooɗe ɗee, alaa e sago njiimaandi ɓooyndi ndii (Farayse) darna koyɗe. Kono ɓuri teeŋtude he mum ko mawmawu wonaa yiɗde rusde ngaluuji Mali. Addi koloñaal farayse to Mali tawo, ko hollude « doole mum » e daranaade ko ndi sikki foti « wonde donngal tuubaako ». Tiimaale mayri koloñeeri ɓooyɗe ɗee njeyaa ko e nokkuuji ɗi keewaani, ɗo neɗɗo waawi sikkude ko kam woni ɗoon mawɗo. Ɗuum fof e waade noon, en potaani sikkude ko Farayse tan « yiilata nafooje » Mali, hono no wakliyankooɓe ɓuuɓri ceeraani e reftoraade nii. Ko Abdel Asiis ardii Muritani koo fof, o waɗi geɗe Mali ko he ngoƴa makko dowrowo, sabu makko hulde raaɓo he keeri leydi makko. E cili keewɗi konu Muritani ine naata haa e nder Mali ngam abbaade « owbeeleeɓe ». Waɗii sahaa o dariima darnde neɗɗo baɗoowo ko welaa he nder Mali, alaa fof ko daɗata mo toon, rewrude e jotondire keewɗe ɗe o joginoo toon, ngam wallude toɗɗitagol Ibrahim Bubakar Keytaa, nattunooɗo jogaade doole sabu kuufgol mum ngol feewaani iiñcuru leydi mum keewngu sifaaji. En kaalaani haala Alaseri, puɗɗuɗo, gaddiiɗo Nanondire Alsee, mo nan-nanti keewɗi ɗi koolkisaaka tuumi jogaade darnde nde laaɓtaani he jiylagol jihaadiyanke biyeteeɗo Iyad Aghali. Hay Senegaal, kam fof e heedde caggal nder dartagol raaɓo jihaadiyankaagal, nana nawda juuɗe e koyɗe ngam tafande hoore mum heɗɗaawo kisal to bannge mum fuɗnaange too.
Ko faati e feere hare haɓtorde jihaadiyankaagal, yimɓe fof ina nganndi wonde Niiseer, leydi ngoɗndi keerondirndi e Mali, jiidaa e Bamako yiyannde, haa teeŋti noon gila Muhammed Basum, neɗɗo ganndanɗo no feewi geɗe kisal e nder Saahal sabu mum wonnoode jaagorgal kalfinaangal geɗe nder leydi, toɗɗaa hooreejo leydi. Yanti heen kadi Turki e Kattaar, jooni kadi Riisi rewrude e catal mum konu cuuɗingal biyeteengal Wagner, tuntindii ngam naatde e fiyakuuji Mali, ƴeewde Farayse tan ngam faamde geɗe ɗee, ko jogaade jiyle ɗokke, bannginteeje.
Ko e nder oo wuuku-waaka dawrugol leyɗeele, ɗo yimɓe fof ngoƴtaa koye mumen sabu ŋakkere kisal, gorko biyateeɗo Asimi Goyta e wondiiɓe mum ndergiti laamu Ibiraahiima Buubakar Keyta. Tawi won e ɓeen yahdiiɓe makko, wonaa ngol tan meeɗi waɗde ko wayi noon. Ene jeyaa heen kolonel Maalik Jaw, gardiiɗo hannde Suudu Sarɗiiji Mali ndu Koninkooɓe ɓee cosi nginniri « Diisnordu Ngenndi Sabbordu ».
Fedde Leyɗeele Hirnaange Afrik (FLHA) wiyateende CEDEAO ɗeɓiino wayde no muɓɓat heen gite mum nii, sabu faamde ko dillini sukaaɓe koninkooɓe ɓee koo. Kono wonaani hitaande, Kolonel Goyta e wondiiɓe mum ndergiti kadi laamu cabborgu pawanoongu ɗoon nguu. Wonnoo e nguun laamu ko siwil en e gardagol Bah Ndaw, wondude e gardiiɗo jaagorɗe biyeteeɗo Moktaar Wan. Koninkooɓe ndallinorii gittugol nguun laamu ne, ko wiyde eɓe ndiisnondira e laamu leydi Farayse tee ko peeje laamu Farayse tan ɓe tabitinta.
Sikke alaa, FLHA lollirnde CEDEAO, dariima darnde tiiɗnde, waɗi golle jooɗɗe, maantiniiɗe, haa safri caɗeele leydi Liberiya, leydi Gine Bisaawo, haa e ko sakkitii koo, leydi Gammbi ɗo ndeen fedde darii haa Yahya Jamme jaɓi ɗaccude laamu caggal nde gañaa e wooteeji wiyi ene heɓtira doole. Ɗee golle moƴƴe fof noon, fedde FLHA waɗi ɗumen ko e ŋakkere kaɓirɗe hiisnde. Ɗum fof e wayde noon, ko heewi e jaayndeeji afriknaaji njooɗnaani golle ndee fedde wiyateende FLHA lollirnde CEDEAO. Won nii innirɓe nde « Fedde Yooltoore Hakkeeji Ardiiɓe leyɗeele saliiɓe woppude laamu ». Ɓeen tuumi nde ko muɓɓude gite so laamɗo leydi yaɓɓii doosɗe demokaraasi, kono so koninkooɓe keɓtii laamu ende heñoo e wiyde yo laamu artu e juuɗe siwil en.
Ɗum fof e wayde noon, naamnal ene yeeso men. Mbele fedde ndee woppat Asimi Goyta tan e sago mum, caggal nde wiynoo ɓooyataa e laamu cabborgu, ruttii wiyi waɗata e jooɗorde hee ko « tuggi lebbi 6 haa heɓi duuɓi 5 », tawi ɗum wayi ko no sooynude oon garnooɗo yiilaade maslahaa, woni gorko biyeteeɗo Goodluk Johnatan, meeɗnooɗo ardaade leydi Nijeriyaa. Ene anndaa, Gardiiɗo hannde leydi Nijeriya biyateeɗo Buhaari oo, ko neɗɗo mawɗo, joom konngol, keewɗo neɗɗaagu. Kanko e hoyre makko o meeɗiino dergitde laamu, kono o wattindi ko ɓoorde wutte koninke ngam ɓoornaade wutte demokaraasi.
Koninkooɓe ardiiɓe Mali hannde ɓee, so cikkii maa oo gorko biyeteeɗo Buhaari ɗaccir ɗumen nii tan laamoo leydi ndii duuɓi 5 payɗi, ene hollita tan wonde ko ɓe sukaaɓe ɓe nganndaa no laamu jogortee, sabu maɓɓe waasde ɓenndude to bannge dawrugol. Ɗum ene holla kadi majjere ɓeen wallitooɓe e wiyde ko Farayse waɗi fof. Sinno tan wonɓe e haalde e laylayti renndo ɓee ene nganndunoo no ngonka Mali kaa wayi jiiɓaade, ɓe njantinantno. Ko ɓeen ngoni yiilotooɓe inɗe, saliiɓe liggoraade hakkillaaji, rokkooɓe kabaruuji ɗi ngonaa goonga, tawi alaa ko woni payndaale maɓɓe so wonaa bonnude ɓerɗe e jiiɓde hakkillaaji. Ko ɓeen ngoni wiyooɓe hoto hay gooto faam so wonaa ko ɓe paami koo, kadi woto miijoriiɗo so wonaa no ɓe miijortoo nii.
Ko goongo, kuugal pawangal e Mali ngal ene muusi e ɓesnguuji ɗii, kono ɗum fotaani bettude Asimi Goyta, caggal nde sukki noppi mum ngam salaade nande ko haaletee koo, wonti paho mo nanataa ko haajaaka. Yanti heen, ko kujjinagol gardiiɗo jaagorɗe biyateeɗo Soogel Mayga, ngool kujjinagol ngol tuugnaaki e hay dara ɗo tiiɗi. Ko oon gardiiɗo jaagorɗe woni jiiliiɗo hannde wiyeede ko ngenndiyanke, jooɓiiɗo konngol salaare ngol heewɓe ndeftata e mum tawi nganndaa to ɗum wattinta. Ndeen ne dee, ɓeen e rewɓe miijooji Soogel Mayga, reftooɓe e haala makko, so ngannduno mo tigi-rigi, so ɓe ngannduno ɗo o rewi haa o yettii ɗoo, so ɓe ngannduno no o wayi reerɗude e gardagol, maa ɓe ndeentotono no feewi. Kanko Soogel Mayga, o wonii nii tergal e nder Lannda Muusaa Traore. Soogel woniino jaagorgal he laamu Aamadu Tumaani Tuure. Caggal ɗum o naati e laamu Ibiraahiima Buubakar Keytaa, ɗo o wonnoo kalfinaaɗo konngol, kolluɗo bewre, kaaloowo ko weli ɗum, haalira no weldi ɗum. Ko naange e hoyre kellew kadi Soogel woppi Ibiraahiima yantoyi e seppatnooɓe ngam liɓde laamu mum. Ko ɗiin seppooji nii ndewi haa koninkooɓe keɓtiri laamu nguu doole.
Goonga oo tan, ko ɓee sukaaɓe koninkooɓe, koko puɗɗii meeɗde laamu, kaaraani tawo, waɗde ɓe nganniyaaki ummaade he jappeere ndee jooni. Woppude ɓe e sagooji maɓɓe noon, wayi ko no suusnude hankadi koninkooɓe hirnaange Afrik fof e huutoraade doole ngam heɓtude laamuuji. Ko hono ɗuum nii yiyaa Burkina Faso, leydi ndi «fella yoɓee en» tampini. Ko he ndiin leydi koohoowo e nder koninkooɓe jaggaa, sabu tuumeede yiɗnoode dergitde laamu Robespierre Kaboore. Nde oon koninke nanngaa ndee holliri mettere mum ko wiyde : « Laamu Maayii, woodi jooni tan ko dool-dooliiɓe ». Hannde, ene hulaa hoto leydi Mali ndii waytude no leydi Somali nii. Ɗuum woni feccaade, ronkee dañaneede laamu ñiiɓngu, ngu yimɓe fof kawri. Waɗde nduwo-ɗen, mbele yiilotooɓe alɗirde ɗee caɗeele mbaasa dañde sagooji mum en.
Barka Bah, Jaayndiyanke Senegaalnaajo
