– Hooreeɓe teddungal tedduɓe ;
– Bismaaɓe he ndee joɗnde diisnondiral ;
– Nulaaɓe Cate, haa teeŋti e ummoriiɓe nder leydi
– Terɗe Goomu horo
Bisimilla mon he Batu Diisnodiral FƁPM
Ndeeɗoo Yiilirde toɗɗanoo ko ñalnde 29/12/2019, nde ƴetti golle ñalnde 20/01/2020. Lebbi ɗiɗi pawii heen, leydi ndii naati haɗde cowid-19. Ɗum noon duuɓi ɗiɗi ɓennudi ɗii kala, ko duuɓi caɗeele, haa teeŋti wonande dente, teppuɗe golle fedde ndee. Ɗuum fof e waade noon, YNG ndee etiima sakkude peeje ngam gollaade.
Mooɓondiral jeeɗaɓal dottanii fedde ndee donngal e paandaale kese, ɗeen ngoni :
Donngal FƁPM ko wallitde mahngo miijo e dillere ɓiyleydiire ngam hokkitde leƴƴi Pulaar, Sooninke e Wolof timmal hakkeeji mum en to bannge pinal e ɗemngal.
Paandaale FƁPM ko :
– Wallitde mbele denndaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee ina ngona ɗemɗe laawɗinaaɗe, ɗemɗe jaŋde, ɗemɗe gollorteeɗe, ɗemɗe ɓamtaare nder renndo ;
– Ƴellitde nehdi/jaŋde mawɓe, potal eddaagu e ɓamtaare.
Ngam ɗuum, feere lelnu-ɗen ngam yettaade ɗee paandaale ko :
1. Sompude goomuuji ngenndi dariiɗi, kumpitiiɗi, baawɗi roondaade golle.
2. Dartinde e softinde njuɓɓudi fedde ndee tawo, e yaajtinde ɗum, haa teeŋti noon e cate ɗee haa mbaawa tammbaade paandaale kese dottaaɗe ɗee ;
3. saaktude dallinannde pelle pinal ɗee rewrude e gollondiral timmungal hakkunde pelle pinal ɗee.
1. Compugol goomuuji ngenndi dariiɗi…
Ɗum woni golle gadane ɗe YNG ummanii caggal nde timmini heblo yowitiingo e peewnugol binndanɗe mooɓondiral, jokkondiral e laamu. YNG sompii goomuuji jeeɗiɗi tolnondirɗi e calɗi 7 cifaaɗi he nder doosɗe fedde ndee. Kañji kala ɗi lelnii tuugnorɗe majji golle, kono heen 6 ina ngondi e caɗeele heɓaare terɗe mum en.
2. Dartingol njuɓɓudi fedde
To bannge dartingol e coftingol njuɓɓudi fedde. Ko he lewru suweŋ 2020 cate goodnooɗe ɗee ndokkaa yamiroore hesɗitinde juɓɓule mum en. E sahaa hannde oo, cate 13 kesɗitinii/cosii njuɓɓudi mum en; ko ine fota noon woni ko he laawol.
E ooɗoo sahaa, eɗen eɓɓi yillaade cate ɗee, e yettaade nokkuuji keddiiɗi ɗii ngam sompude heen njuɓɓudi… (cate walla peŋɗe).
3. Caaktugol dallinannde : Ngol rewri ko he calɗi nay (4) :
a. Rewrude e Jokkorde pelle pinal
Ngalɗoo jokkondiral dartinaama law, gila e darorɗe feebariyee 2020, ngal taƴondiraani e hitaande 2020 ndee, ngal ɓeydiima teeŋtude e hitaande 2021 ndee. Eɗen mbaawi wiyde wonde darnde FƁPM ine teeŋti he nder golle Jokkorde pelle ɗee, gila to bannge peeje haa e golle e kuuɓal. Ɗuum ɓuri teeŋtude fof ko he juɓɓingol ñalɗi diisnoondiral ɗii paatuɗi he TNJ. Ko FƁPM huuɓni ko ɓuri heewde e jooɗaninooɓe pelle ɗee he nder gollorɗi diiwanuuji ɗii (diiwanuuji 11 nder 14 diiwaan). Ɗum noon eɗen mbaawi ɓetde darnde fedde ndee he nder ko dañaa to bannge dallinannde ndee.
Tesko : tawtoregol neɗɗo Koolaaɗo kuuɓal TP Mauritani
b. Rewrude e Goomu Dallinannde fedde ndee
Golle Goomu dallinannde ndartaaki hay sahaa gooto. Gila goomuuji compaa e gardagol Abdullaay Muusaa Sal (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) haa e gardagol sokna Salimata Bah. Goomu nguu waɗii jokkondire keewɗe, ballitɗe no feewi fedde ndee ɓeydaade anndeede gila e tolno laamu, haa e nder renndo ngoo (hoohooɓe diine e politik, fiilaaɓe, pelle gure…).
c. Jokkondiral duumingal e hooreeɓe teddungal :
Nde Yiilirde hesere ndee ƴetti golle, nde idii fof ko eɓɓude yillaade hooreeɓe teddungal ɓee. Kamɓe fof ɓe njillaama. Eɗen njetta ɓe sabu maɓɓe jokkude wallude YNG roondaade fedde ndee, yo Alla juutnu balɗe maɓɓe, moƴƴina battane maɓɓe. Hooreeɓe teddungal ɓee ndarodiima e ardorde fedde ndee nder Goomu dallinannde ngam waɗde jokkondire keewɗe nafoore, gila e jokkondiral e hoohooɓe laamu, hoohooɓe diine e hoohooɓe politik.
d. Jokkondiral he Goomu sarɗooɓe ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije:
Nguun goomu wallitii en no feewi, gila to bannge jeeyngal nder sarɗiyankooɓe haa e jokkondire e jaagorɗe laamu, haa yettii ballal teeŋtungal ngam tawtoregol ñalɗi diisnondiral paatuɗi he TNJ. Ɓe njettaama kamɓe ne kaaɗdi njettoor.
Musiɗɓe, eɗen njiɗi artude seeɗa e Jokkorde pelle pinal ɗee
He maayirɗe hitaande 2020, jokkorde pelle ɗee fellitiino toppitaade geɗe ɗiɗi ɗe sikki ɓuri himmude e sahaa oo :
– Cargol dallinannde laawɗingol e jaŋde ɗemɗe ngenndiije
– Hafeere ngonka ɗemɗe ɗee nder jaaynirɗe laamu ;
1. Cargol dallinaande :
Ko he lewru saawiyee 2021 dallinannde ndee fellitaa hebbitineede, goomuuji 3 cosaa ngam sarde nde e waɗde jokkondire.
Ko adii ñalɗi diisnondiral ɗii, dallinannde ndee fuɗɗinooma sareede no moƴƴi he nder laamu hee, he nder dipiteeji e ballal Goomu parlemaan ndaraniingu ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije, partiiji politik (kañji kala ɗi keɓii dallinannde ndee), kadi ɓatakeeji njoɗɗinaama he nder ambasaduuji gonɗi he Nuwaasoot ɗii fof.
Jokkorde ndee tawtoraama no haanirta nii ñalɗi diisnondiral caggal nde njooɗodii e Jaagorgal jaŋde ñalnde 3 ut 2021, nde o habri joɗnde ñalɗi ɗii. Eɗen kiisii tawtoregol pelle ɗee ñalɗi ɗii ɓosnii no feewi dallinannde ndee, yeru, caggal gollorɗi nder diiwanuuji ɗii, en teskiima miijo ardiiɓe jaŋde laamu nguu wayliima no moƴƴi : ɓe nattii tan haalde janngingol ɗemɗe ɗee e nder duɗe gaggaaji walla e duɗe keblirɗe, kono ɓe mbaɗtii tigi miijaade naattingol jaŋde ɗemɗe ɗee he nder TNJ, kam e gartirgol DƊNG.
Eɗen nganndi kadi, he ñaldi kuuɓtodinɗi ɗii, darnde pelle ɗee ina laaɓti, tee teeŋtinii ko dañanoo he ñalɗi diiwanuuji ɗii.
Gila ñalɗi diisnondiral ɗii ɓenni, cabbino-ɗen ko haa Jaagorgal jaŋde nodda pelle ɗee ngam hollitde ɗum en eɓɓaande sariya kuccam jaŋde Muritani. Ko ñalnde 10 lewru marse njooɗodi-ɗen e jaagorgal ngal, ngal holliti en eɓɓaande sariya ndee. Kono en kollitii ngal en mbeltaaki heen sibu eɓɓaande ndee yaltinaani ko ɓuri himmude he ko nanondiranoo he ñalɗi diisnondiral ɗii. Gila ndeen ngon-ɗon ko hirjinde pelle ɗee e yimɓe fof mbele ɓeyda darnde.
2. Toɓɓere ɗimmere jeyanoonde he ngoƴaaji Jokkorde pelle pinal ɗee, ko Ngonka Ɗemɗe ngenndiije nder jaaynirɗe laamu.
Gila oktoobar 2020 Jokkorde pelle ɗee seeraani e yiɗde winndude dallinannde hesere faatunde e ngonka majje, sabu teskaade darnde jaayɗe he nder kumpitgol yimɓe e yiytinaare pine e ɗemɗe men fof. Jokkorde ndee ine anniyii winndude ndeen dallinannde e daranaade ɗum.
Ɗum noon, wonande ɗii duuɓi ɗiɗi, eɗen mbaawi wiyde dallinannde pelle ɗee ɓosii no moƴƴi. Kono Jokkorde pelle ɗee ine wondi e ɗee caɗeele :
– Hirjino pelle ɗee e ɓesnguuji mum en.
– Ŋakkeende juuɗe
Ko ɗum tagi, he duuɓi ɗiɗi paaɗi ɗii, Jokkorde pelle ɗee ine foti :
– Jokkude sarde dallinannde ndee e rewindaade kala ko waawi dañeede e sariya kuccam hee ;
– Jokkude e teeŋtinde hirjino ɓesnguuji ɗii (Njilluuji, Jeewte ekn.)
On njaaraama
