Ndee dewo-hoore-biir yawtunde, 15 duujal (mee) 2022, ardiiɓe laamu Mali habrii ɓe njaltii G5-Saahal. Ɓe kolliti ko G5-Sahel ko « kuutorgal doole jananiije ».
Daliilu maɓɓe ko Mali fotnoo ardaade fedde ndee, nde wonnoo gardagol ngol ko gorle hakkunde leyɗe terɗe G5-Saahal. E wiyde maɓɓe, doole jananiije Afiriki ina « kuutoroo G5-Sahel ». Ɗeen doole kaɗi Mali ardineede fedde ndee, mbele leydi ndii ina ɓeydoo seegeede. So Mali yaltii, heddotoo he fedde ndee ko leyɗe nay : Muritani, e Caad, e Burkinaa e Niijeer. So tawii kay ɗum firtaani fedder ndee.
So Mali reenaaki, seegaare mum maa jokku ngati CEDEAO (fedde faggudu leyɗe Afiriki Hirnaange) fawii e Mali kuuge leɓtooji faggudu e dawrugol gila 9 siilo (saawiyee) 2022. Ɗum joli ko nde loppitɓe laamu laabi ɗiɗi (juko (ut) 2020 e duujal (mee) 2021) pelliti jooɗaade e jappeere ɗoo e duuɓi joy.. Ɗum joli kadi ko nde Laamu Mali luurdi e laamu Farayse : ɓe ngultii ciifondiral jotondiral baɗdanoongal e Farayse he 2014 ; ɓe pirti nanondiral he 2013 e 2020 laawɗinnooɗe gonal konu Barkaan mo Farayse nde daranii haɓde e seɓɓitiiɓe, kam e njuɓɓudi doole konu keriiɗe Takuba he ɗowngo Farayse.
Ndimaagu ɓelsaama
Nde Mali hucciti e Riisi, lesɗe Hirnaange puɗɗii woɗɗitaade leydi ndii. Ɓe takki Mali yiɗde jotondirde e koninkooɓe Riisi anndiraaɓe Wagner. Farayse e maaldiiɓe mum ndaraani haɓde e koninkooɓe Mali, ɓeen ne kolliti njaltii njiimaandi Farayse. Wagner ko koninkooɓe daraniiɓe haɓeede ina njoɓee. Ɓe kollii mbaawka maɓɓe e neegre maɓɓe to Iraak, e to Siriya, e to Santar Afiriki. Farayse e yahdiiɓe mum tuubakooɓe e Afirikinaaɓe hono leyɗe CEDEAO e leyɗe G5-Saahal ina njogii heen mettere, haa ɓe pawi e Mali kuuge muusɗe.
Gardagol G5-Saahal ko gorle waɗetee hakkunde Caad e Niijeer e Burkina e Mali e Muritani. Mali fotnoo ardaade G5-Saahal ko gila Feebiriyee 2022. Lebbi tati caggal ɗuum, joɗnde nde jooɗaaki sabi añde Mali ardoo fedde nde. Bamako « riiwtii oo daliilu mo gooto e leyɗe Saahal nde wiyi sabaabu oo ko ngonka dawrugol e ndeenka leydi ndi, ɗum fof ko yiɗde salaade Mali ardoo ».
Gorle ngartii e Mali, kono laamu Farayse yerƴii leyɗeele Saahal yo calo Mali ardoo, sabi e wiyde maɓɓe Riisi e Wagner inan nder Mali, Farayse nattii jogaade mbaawka, ɗum yahdaani e dawrugol maɓɓe.
Bamako yiyraani noon. Gardiiɗo Jaagorɗe Mali wiyi “ laamu Mali taƴii yaltude juɓɓule G5-Saahal, ina heen denndal doole kaɓooje e seɓɓitiiɓe ”. Kabrol ngol jokki wiyi “ jotondiral e leyɗeele Sahaal ina jokki ” e wiyde Jaagorgal Njuɓɓudi ndernderi, Kolonel Abdullaay Maygaa.
G5- Saahal ine mari ujune joy kooninke
Kabrol leydi Mali wiyi « leyɗe luulndiiɗe yo Mali ardo G5-Saahal njahdi ko e naafigeere dawrugol leydi ndi jeyaaka he Saahal, anniyiindi teelɗinde Mali ». Ina sikkaa ko Muhamad Bazum mo Niijeer waar e Makoroŋ mo Farayse. Bamako tuumii G5-Saahal ɓelsude jeytaare mum, leyɗe baɗtaaɗe kuutorɗe e jogaade njuɓɓudi ndi laaɓaani.
Leyɗe G5-Saahal ina moofti koninkooɓe ujune 5. Teskaama noon loppite laamu jolɗe Mali e Burkina ustii doole G5-Saahal. Wiynoo nih ko Jogiiɗo kuuɓal Ngenndiije Dentuɗe Antoño Guteres (Antonio Guterres), nder ciimtol ngol o waɗani Diiso Ndeenka ñalnde 11 duujal (mee) 2022.
Guteres jokki wiyi «…mbeɗe wondi e sokla no ngonka ndeenka e kisal nder Saahal siforii nih, yanti e ngonka dawrugol Mali e Burkina, ngol wallittaa doole G5-Saahal ». Leyɗe joy G5-Saahal jibinaa ko 2014, fuɗɗii golle mum 2017 tawi seɓɓitiiɓe ina nguddini leyɗe Saahal, haa nih nder luŋke Beneŋ hono leyɗe Beneŋ e Togo e Kodduwaar…
Gila 2012, Leyɗe Saahal teeŋti e Mali e Burkina e Niijeer ngoni ko he ƴiiƴe ɗe seɓɓitiiɓe caabii. Seɓɓitiiɓe innitirtooɓe Al-Qaïda e Dowla Lislaam, yanti e warkoye ñalnde kala wiyooɓe ko haɓooɓe e seɓɓitiiɓe… haa ɗuum jibini warngooji e geɗe añamleñameeje, haa arti he leñol Fulɓe. Waraaɓe heen njettiima ujune-ujune e uujɓe. Doole Ngenndiije Dentuɗe e ɗe Farayse e ɗe Afiriki.
Tefoore Caad e Muritani
Nde laamiiɓe Mali kolliti yiɗde mum en yaltude G5-Sahel, Caad e Muritani neldii jaagorɗe ngam tefde Malinaaɓe nde ngartata. Abdaramaani Kulamallah mo Caad e Muhamad wul Mersug mo Muritani kawrii Bamako. Ɓe njiyondirii e ardiiɓe laamu Mali, kono ellee alaa ko gasi tawo. Kulamallah teeŋtini darnde Caad wiyi “ Caad ina nangtii juuɗe sappo e Mali, o laaɓtini alaa ko metti hakkunde leyɗe ɗee ɗiɗi, wonaa Caad saabii jaltugol Mali G5-Saahal. Alaa fof caɗeele ngoodi hakkunde ɗee leyɗe ”.
Ko ɗuum addani Muhamad Bazum mo Niijeer wiyde “ G5-Saahal maayii ” caggal nde Mali uddi baafe mum. O ruttii o ñiŋi ardiiɓe Mali sabu “ aɓe njokki jaañnaade, huunde hebornde ɓeydude teelɗinde Mali nder Afiriki ”, kadi “ maa ɗum haɗ doŋre ndee renndude peeje e peccorɗe ngam haɓde e seɓɓitiiɓe ”. Jaagorgal Caad Kumallah jaabii Muhamad Bazum wiyi “ G5-Saahal sosaa ko e gardagol Mali. Eɗen ɗaminii moƴƴere nde Mali artata. G5-Saahal maayaani tawo ”.
Ndeke eɗen teskoo he kaa haala Bazum e Kumallah kirondiral gardagol dille Saahal ina woodi hakkunde Caad e Niijeer. Leyɗe ɗee ɗiɗi fof ko Farayse wammbi ɗum en. Seerndi ɓe ko Caadnaaɓe ko loppitɓe laamu, wonaa no Niijeer nih. Bazum ina añi gañgu ngu suuɗaaki loppitooɓe laamu hono Caad e Gine e Burkina wonande jeyaaɗe he Afiriki Hirnaange.
Aamadu Malal Gey
