Kaalden Goonga : min ngonndaani e gardinaaɗo oo

0
691
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

So demokaraasii haalaama, ko keewal yimɓe rokkeede kattanɗe laamaade. Sabu ko ngaal keewal suɓotoo jonɗo ɗum, mo hoolii, halfina ɗum yiilo e ɗowngo golle laamu leydi fof. Nde tawnoo noon yimɓe fof njiɗdataa neɗɗo gooto, jommbaani wooda dariiɓe ɗah mbiya « min ngonndaani e gardinaaɗo oo ». Ko ɓeen mbiyatee luulndiiɓe. Tawi waɗi  ngoon luulndo waasde wondude e makko fawaaki e neɗɗaagu makko, iwdi makko, leñol makko walla edda ɓanndu makko. Fawotoo ko e waasde ɓe hawrude e miijooji no geɗe leydi ndii potiri ɗowireede. Heen sahaaji noon, e nder yoga e leyɗeele, Lanndaaji luulnde keewi luulndaade ko neɗɗo gardiiɗo oo, wonaa golle mum. 

E nder demokaraasii, ene woodi kadi senngo woɗngo, tawi wonɓe e mum ɓee, wonaa mo woni fof waawi faamde darnde mumen e golle mumen. Ndeen ne dee, ɗeen golle ene paamnii. Ɓe kaawnorii, ko sahaaji, ɓe mantat won e golle ɗe laamu gollotoo, sahaaji ɓe luulndoo ɗum. Te ko noon ɓe poti wayde. Ko ɗum waɗi eɓe mbiyee peesirgal (ɓe mbaayata ko no rimnduɓe lujol e dow mbabba walla ngaari coweeri. Ɗo lujol wuurorii fof, ɓe ñoƴƴa ndeya waalaare mbele fota woto lujol saamde).  Eɓe mbaawi wonde e pelle biyateeɗe Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, eɓe mbaawi kadi tan wonde yimɓe heeriiɓe. Ɗeen pelle e ɓeen yimɓe heeriiɓe ene mbaawi seerndireede e wonɓe e lanndaaji dawrol ɓee, to bannge payndaale :

•Lannda Laamiika, fayndaare mum ko jokkude laamaade tan haa faw, mbele siynira miijooji mum no yiɗiri nii.

•Lanndaaji Luulndo njiɗi ko wootaneede mbele keɓta laamu, kanum en ne laamoo, ndaña no ciyniri miijiiji mumen.

•Senngo woɗngo ngoo noon, laamaaki te yiilaaki laamu. Kono kadi ngo luulndaaki laamu. Ngo lommbii tan ko ɗo hakkunde ɗoo. Woni e ngoon senngo ko yimɓe jaambureeɓe. Waawɓe nii nanngireede no ñaawooɓe. Nde tawnoo ko ɓe reenanooɓe ɓesnguuji ɗii hakkeeji mumen. Ko kamɓe laatii haalooɓe e inɗe ɓesnguuji ɗi ngalaa no ene kaalda, sabu kanum en ɓuri woƴeede ko no nguurdi e no nguurniri galleeji mumen.

Ene jeyaa e ngoon senngo jaambureewo, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, jaayndiyankooɓe, naalankooɓe, walla yimɓe heeriiɓe wiyateeɓe e Farayse (ACTIVISTES) en. Eɓe mbaawi siforeede hatanteeɓe, jogiiɗo fiɓnde, nehɓe koyre mumen e golle tabitɗe ngam yooltude hujjaaji renndo to bannge dawrugol, faggudu, pinal walla nguurndam. Ko yimɓe yarlitaniiɓe renndo, fellitɓe daranaade ɗum e kala ko moƴƴinta nguurndam mum, tawa ɓe ɗaminaaki heen yetteede walla yoɓeede. Woƴi ɓe tan ko yooltude hujjaaji ɓesnguuji leydi ndii, kadi ɓe njiilaaki heɓde laamu.

Golle maɓɓe ko yuurnaade ko laamiiɓe ɓee e luuldiiɓe ɓee ngollotoo koo. Kala gollal ngal ɓe teskii ene moƴƴi e ɓesnguuji ɗii, ɓe cuusna, ɓe mballita. Yeru :

•so cugguuli ngustaama haa nguurndam ɓesnguuji ɗii weeɓtii, so potal waɗii e leydi haa mo woni fof heɓii hakke mum, so jaŋde moƴƴii, so faggudu leydi yahrii yeeso, so nanondiral, paamondiral e jokkere enɗam laatiima e leydi, ɓe cuusna laamu nguu, ɓe mbayyina golle mum gila e jaayɗe binndateeɗe, rajooji, teleeji haa heɓi laylayti renndo.

•So tawii noon ko haalaa ɗoo koo fof woodaani, ɗuum woni, so cogguuli tiiɗii, jaŋde sukaaɓe bonii, nguura saɗtii, leƴƴi potndaaka, kusumme heewii e ɓerɗe, ɓe ndaroto ɓe ngaybina ɗeen golle kaantoriɗɗe. Ɓe mbayyina ɗumen, gila e jaayɗe binndateeɗe, rajooji, teleeji haa heɓi laylayti renndo.

Waɗi heewɓe waasde faamde golle maɓɓe noon, ko wonaa laamu tan ɓe ñiŋata so bonnii, walla ɓe mantata so moƴƴinii. Luulndiiɓe jogiiɓe miijooji moƴƴi, ɓamtooji, luulndorii waawnude laamu e waɗde ko ɓamtata leydi e ko moƴƴinta nguurndam, eɓe cuusna ɗumen, ɓe mballita ɗum. Firtaani noon ɓe laatiima luulndiiɓe laamu. Sabu so tawii ɓe teskiima kadi, oon luulndiiɗo, alaa ko daranii so wonaa hoyre mum, walla ɓalliiɓe ɗum, ɓe teskiima oon luulndiiɗo waɗataa, haalataa so wonaa ko ene addana laamu liggodaade mum, eɓe ngaybina kadi golle mum. Ɓe mbayyina ɗumen gila e jaayɗe binndateeɗe, rajooji, teleeji haa heɓi laylayti renndo. Sahaaji kadi, so ngoon luulndo jaɓii, ɓe mbaajoo ɗum, ɓe mballita ɗum e miijooji moƴƴi, moƴƴinooji golle mumen.

Ko ɗum waɗi ɓe potaani faaydeede e luulndiiɓe walla wonduɓe e laamu.  Ɓe ngonani ɗoo tan ko kala baawɗo ardaade, yoo moƴƴin ko ardinaa koo, walla ɓe ngaybina ɗum. Kala kadi baawɗo luulndaade yoo luulndoro yiɗde moƴƴinde nguurndam ɓesngu leydi. So ɗum alaa ɓe ngaybina ɗum. Ko teskaa noon, ko ɓuri heewde e ɓeen fotnooɓe daraade ndeen darnde, ndaroraaki no potiri daroraade. Ko ɗuum waɗi, heen sahaaji ɓe paaydee e lannddaji luulndo walla e wonduɓe e laamu. Ene gasa noon, tawa ko kamɓe ngoni ɓe nganndaa ko woni golle maɓɓe haa ko luulndo ene faggitooɓe. Walla tawa ko wonɓe e laamu ɓee ngoni ɓe nganndaa ɓe, cikka ko ɓe luulndiiɓe, yiɗɓe heɓtude jappeere mumen. Yoo Alla rokku en nande, faamde e naftoraade

Malal Sammba GISE

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.