Ko ñalnde aljumaa nayi lewru ut 2023, caggal juulal tiisbaar nde musiɗɗo men Sammba Hammadi Soh nootirtooɗo Sammba Rootoo ruttii e Joom mum, ko oon jamma waktu noogaas ɗiɗaɓo ŋakkuɗo hojomaaji sappo e jeegom, nde o ƴettaa o nawtaa Jowol wuro jibinannde makko ngam wirneede.
Hol ngonnooɗo Sammba Hammadi Soh ?
Sammba Hammadi Soh yiyi aduno ko e hitaande 1964 to Jowol Sahre fuɗnaange wuro Kayhayɗe e nder diiwaan Gorgol (Muritani). Nde o dañi duuɓi joy o naatnaa al quraan hade makko naatde e duɗe Fallaah ɗe Elhajji Mahmuud Bah ngam janngude arab. Caggal ɗuum o naatnaa e janngirɗe leslesɗe e duɗe laamu ɗoon e Jowol Sahre. Caggal ɗuum o jokkoyi jaŋde makko leslesre to Nuwaasoot laamorgo leydi Moritani ɗo lekkon siis, sara jehreyel gertooɗe. Ko ɗoon o heɓi kawgel ngam yahde to kolees worɓe (collège de garçons) ɗoo e Nuwaasoot. Ko e ooɗoo kolees o heɓi Berewee e hitaande 1980, o faati liisee ngenndiijo (lycée national) ɗo o heɓi Bakkaa A e hitaande 1983. Nii woni o naatoyi duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal Nuwaasoot. Kono, sabu ŋakkeende cellal, o dañaani janngude e hitaande 1984, ko e hitaande rewnde heen (1984-1985), o dañi jokkude jaŋde makko. Caggal nde o heɓi seedantaagal biyeteengal « Metriis » o naatoyi Duɗal Toowngal Keblorgal jannginooɓe (ENS) ngam wonoyde jannginoowo daartol. Nde o yalti e hitaande 1991 o nuldaa to Sehilbaabi, caggal ɗuum o artiraa ɗoo e Nuwaasoot. Caggal ɗuum, nde Jaŋde Muritani waylaa, taariik natti janngineede e ɗemngal farayse, kanko Sammba o wonti jannginoowo ɗemngal farayse haa nde o hooti e joomiiko ñalnde mawnde 4 juko 2023.
Mbiyen Sammba golliimaa e aliyaas mo leydi Farayse gonɗo ɗo e Nuwaasoot tee omo jogii heen seedantaaje paayodinɗe sabu ko o kebloowo. Ko wonaa ɗuum, Sammba ko neɗɗo yimɓe, jamyamo mo alaa fitina, sabu kala aadee omo waawi wondude e mum tawa caɗeele ngalaa ! Ko neɗɗo yiɗɗo hoore mum e banndiraaɓe mum, jiɗɗo ɓamtaare e kuuɓal haa teeŋni noon e ɓamtaare ɗemngal pulaar. Eɗen mbaawi wiyde wonde pelle keewɗe haa teeŋti e Fedde Ɓamtaare Pulaar Moritani, Afrik Ummital, Dekaalem; ndañii yeeweende !
Alaa ko heddinii men so wonaa jaɓde golle Joomiraaɗo, e wiyde yo Allaah yurmo mbo, yaafoo mbo kanko e maayɓe juulɓe fof, nde toon wonata fooftorde mum firdawsu wona hoɗorde mum !
Muusaa Jibi Taal
