Beelinaaɓe yejjitaani Jaalal mum Aan Aamadu Mammadu Maalik lollirɗo Bey

0
138
Beelinaaɓe
Beelinaaɓe

“ Leydi ina ñaama ƴiye e teewu kono momtataa golle ”. Duuɓi 24  ko oo suka gorko  naati leydi, kono ɓesngu Beelinaaɓe yejjitaani  baɗe tiiɗɗe ɗe o gollanii wuro ngoo. Gorko katante, ngenndiyanke, coftuɗo, juutaani balɗe kono golliima ko faayodini, feri laawol ɓamtaare. Aan Aamadu Mammadu golle mum peeñii e fannuuji keewɗi : coftal ɓalli,pinal e jaŋde.So wiyaama neɗɗo  ko golle e balle kanko de o golliima ko yejjitaake haa bada. Gooto e calɗi ɓamtaare Beelinaaɓe mo heewɓe ceeɗtii golle mum e ko alaa jeddi.

Alarba 20 siilto 2023 Goomu Coftal Ɓalli e Pinal wuro Beelinaaɓe yuɓɓinii hiirde ngam siftorde e duwanaade salndu mawndu hono Aan Aamadu Mammadu Maalik , ngam fillande yimɓe ɓe  ciimtol nguurndam makko. Ɓe mbaawii siftorde heewɓe e yonntande makko suddiiɓe leppi leydi. Caggal konngol bismaango gooto e calɗi Beelinaaɓe, hono ceerno Abdul kadeer Aan holitii ginol golle hiirde ndee, ɓiyiiko udditiri hiirde nde konngol joomiraaɗo, caggal ɗum ko musiɗɗo  Abuu Elimaan Sih mo goomu pinal e coftal ɓalli, jahdiiɗo  Bey janngii ngalɗoo seedantaagal  : « E innde fedde pinal e coftal ɓalli Beelinaaɓe, mbiɗo ƴefta konngol hannde ngam waɗde seedantaagal e oon mo sikke alaa wonii teskinɗo mo jeese limtinɗe kollirɗo e to ɓuri toowde fannuuji ɗiɗi  e men : fuku koyngel e sippiro e darnde makko to bannge pinal, jaŋde pulaar, farayse, arab e enngele. Baawɗo fuku koyngel mbo  koyngal nanal wonndude e pettanɗe ŋeerɗe. Bey ɗowoowo mawɗo  nder  e caggal boowal fettooɓe. Omo joofoo laawol poolgu, pettanɗe keewɗe doole, omo heewnoo naatnude bituuji tawi ko e dow lobbuɗi, reenooɓe saakitaaji fof e oon sahaa ina ndeentoo mo. E oon kikiiɗe e lewru korse hitaande 1984 e saanga kawgel gadanel hirnaange Booseya, ɗum kewnoo ko Sillaa e joofnirgal  hakkunde Beelinaaɓe e Sillaa, ñalnde heen Aamadu naatnii bituuji ɗiɗi. Ñalnde heen woni jibinande fuku koyngel Beelinaaɓe, caggal yiƴƴannde  Tijjaani Demmba Amaar Aan, Aan Idi Mammadu Saada, Jallo Mammadu Hammee, Demmba Galo Mbow, Mammadu Abdullaay Tuure, Siidi Caam, Njaay Aamadu Raki, Mbay Aali Ñaŋ e woɗɓe. Ndeeɗo yiƴƴannde ina moti jaarde hono no yiƴƴannde Bey. Caggal nde o fooli kawgel ngel Umaar Huseyni Sow (Hooreejo duɗal) joƴƴinnoo e hitaande 1975 hakkunde kippu Beelinaaɓe e kippu Sillaa Rinnjaw. Ɓe ndañii poolguuji keewɗi. Bey e yiƴƴannde mum poolii laabi keewɗi fawaade e dartagol e pellital maɓɓe. Duuɓi sappo ko kamɓe tan njogii araaraay , kala mo ɓe kawri ɓe poolat.

Ɓesngu Beelinaaɓe e oon tuma heewii ko holliti weltaare mum e poolguuji  Bey e yiƴƴannde mum, ɓe mbaawii jogaade hooreejo moƴƴo kippu, hono Aan Aamadu Mammadu ina ɓoornii simis goobu bula-daneejo  mo kippu Beelinaaɓe.

Ɓuri heewde e aadee so saŋkiima yejjitte, kono ina waɗi ɓe njejjitaake sabaabu nde golle maɓɓe paayodinɗe e nder renndo, golle ɗe mbeeɓaani huuɓnude.

Bey, caggal nde saŋkii, waawii renndinde yimɓe heewɓe, heɓtinɓe golle makko e daranaade Beelinaaɓe iwdi makko. O jeyanoo ko e yimɓe ɓe tiinde mumen winndaa poolgu, kaaraysire, jaambaaro, moƴƴo. Omo hirjinatnoo musiɓɓe makko ɓeydaade tiiɗnaare e heɓde poolgu. E tonngol ko gardiiɗo ŋanaa, omo heblanii yarlitaare ngam kippu makko, ɗowoowo nder e caggal dinngiral.

Kippuuji mawɗi ina cokli e nder mumen    neɗɗo baawɗo roondaade kippu oo toowna ɗum. Bey ko e ɓeen jeyanoo. Alla jaaraama nde hokki en mawɗo kippu hono Bey. Bey eyiƴƴannde mum cuɓinooma coftal ɓalli e pinal, geɗe ɗiɗi paayodinɗi ngam jogaade hoolaare yimɓe. Aan Aamadu Mammadu Maalik e sehilaaɓe mum ngittii kulhuli keewɗi, ɓe njahii Kayhayɗi laamorgo diiwaan ngam yiytude fannu toowɗo, ɓe njaggondiri e kippuuji mawɗi ko wayi no moderna, FC Gataaga, FC Kilinkaare, Arme, ENFVA, kolees Kayhayɗi.

To idan ɗoo, ɓe ndañii caɗeele poolgu, kono sabaabu nde pellital maɓɓe ɓe mbaawii foolde fawaade e karallagal maɓɓe : kawgel hirnaange Booseya e hitaande  1984 to Sillaa, 1985 ɗoon e Beelinaaɓe, 1986 to Neere Waalo, hay sinno waɗii luure, 1987 to Woolum. O heɓii poolgu e yontere pinal e coftal ɓalli e hitaande 1992 to Beelinaaɓe hakkunde maɓɓe e kippu ŋeerɗo  mo FC Gataaga mo Kayhayɗi e gardagol pettoowo ŋanaa biyeteeɗo Siise. Siise fettidii e  Bey e nder kippu diiwaan Gorgol  ngam tawtoreede kawgel PLAY-OF to Nuwaasoot.

Nganndon Bey e yiƴƴannde mum  kippu Beelinaaɓe poolii ko ɓuri heewde nder wuro e caggal wuro. Ko ɓeeɗoo ngonnoo e Kippu o : Abuu Elimaan deenoowo, Sih Yaayaa Jumaane, Yuusuf Punayel Aan, Ibra miñum Jibi Kanel e ibra Sammba Astel lollirɗo Brigel. E hakkunde ko : Laay Aan, Aan Aamadu Mammadu (kapiteen) lollirɗo Bey, Saydu Aamadu Aan lollirɗo Kaya. Yeeso ko :Baaba Haamiidu Tuure, Mammadu Sammba Astel e Sammba Raki Njaay. Jooɗotooɓe dow ko : Nuuru Mammadu Kubra, Elefan, Saydu Bajjel, Yuunus Caam, Jah Amoros, Babbar Joop Siley lollirɗo Bokande, Mamma Caam, Muhammadu Kamara.

Eɗen poti anndude kanko Bey ko o mbir moolanaaɗo, ñalawma o foola e fuku koyngel, jamma ko o liɓoowo e nder dinngire. Eɗen ciftora ɗo mbiruuji darjuɗi e oon sahaa : Malal Joobel, Haamiidu Kefutel, Abda Dooro Mbay, Demmba Sammba Hollel, Maalik Kamara, Umaar Tuuse Njaay, Kaaliidu Sammba Helle, Usmaan Niɓɓa, Mamma Goggo Aan, Mammadu Maamuudu, Bey Aan, Ɗaahiiru Yero, Abdullaay Jah, Faawuura, Alhajji Huudu, Mamma ladoowo e woɗɓe.

Bey heblii sukaaɓe heewɓe (rewɓe e worɓe) e ɗemngal Pulaar ko jiidaa e darnde makko to bannge pinal. Ina jeyaa e heblaaɓe ɓee hannde ko seernaaɓe : Mayram Daddaa Aan gardiiɗo hannde duɗal Baaba leñol, Hawo Sammba Sih, Jeynaba Faalel Sih e Doktoor Muhammadu Faalil sih lollirɗo pullo Gaynaako jaalal leñol gollaniiɗo ɗemngal ko yejjittaake haa bada.

Bey ina jokkondirnoo e rajooji mawɗi : RFI, Africa n°1 e jaaynde Jeune Afrique.

Aan Aamadu Mammadu Jibinaa ko hitaande 1967, baaba makko ko Mammadu Maalik, Yumma makko ko kummba Mayi Kajjatel  Usmaan jeyaa ko Rinnjaw. Aamadu ko Aamadu mo Beelinaaɓe, ko Aamadu mo Riñnjaw. Gorko  mo jeese keewɗe. Ko feewti e ciimtol jaŋde makko : tuggi 1975 haa 1981 duɗal les Rinnjaw, 1981 haa 1986 kolees Kayhayɗi, 1986 haa 1989 Liise Kayhayɗi, 1990 haa 1992 duɗal Jaaɓi haaɗtirde Nuwaasoot (F.L.S.H). E hitaande 1992 Bey dartini jaŋde suɓii ɗanngal feewde leydi Gabon. Neɗɗo yahata ko e baawɗe Alla, waawaa daɗde hoddiro. Bey arti Beelinaaɓe e hitaande 1998. Ñande 07 jolal 1998 Bey hawri e lajal, omo woppi sukaaɓe ɗiɗo worɓe : Huudu Aan (luuti, heɓii Bak, janngata ko Uniwersite) gonɗo ɗoo e oo kikiiɗe ina wonndi e men ngam siftorde oo jinnaaɗo korsuɗo, goɗɗo oo ko Mammadu Aamadu Aan joofnii ɓuraana e ooɗo sahaa, nani ɗannii to Nuwaasoot.

Innude Aan Aamadu Mammadu lollirɗo Bey, wonii pettoowo ŋanaa e coftal ɓalli o yeɗi ɗum wuro makko e diiwaan Gorgol. Bey yahii, nguurndam juutaani ko golle ina keewi.

Ina waɗi yimɓe ɓe maayataa sabu woppude golle moƴƴe. Bey ko e ɓeen jeyaa. Wuro Beelinaaɓe ina heptini maa siftor ko juuti; min kalfiniima Alla. Bey Aan Aamadu Mammadu Maalik, ɗaano e dow jam kisal e nder neemaaji Firdaws Aljanna yimɓe darjuɓe. Bey ganndo emin ceedtanii mo, ko haawnii ko minen janngidɓe e makko, o meeɗaa waalde Kayhayɗi hay sinno a hokkiimo toon ngaari, Baaba Hammadi Aan meeɗii  wiyde sukaaɓe Beelinaaɓe soomoruuji galle oo, so Aamadu joftoyaani hannde  ndiiɗo njawdi kumiindi ko mi kirsanoowo on. Aamadu tawaaka nana nder wuro ina jannga artaani. Aamadu yettii tan kamɓe fof eɓe ndaarondira eɓe mbiya en malaama teewu hannde, Aamadu wiyi mbaalen  e jam, mi joftoyii Beelinaaɓe. Ko jamma jenngi koo fof o waaltata ko ɗoo, Alla e makko yiɗde wuro ngoo, ko o neɗɗo jiɗnooɗo wuro ngoo no feewi. Eɗen ngara e makko, ko ardii ardii fof jibini mo ko Baaba Mammadu Maalik Abdul, yo yuurmeende Alla won e mum, ko gorko kaaraysire wonnoo, mbaroodi jibinta tan ko mbaroodi. Ɓe mbiyi o meeɗii lomtaade kaaw makko e njeeygu jaayɗe o dañi kaalis o arti o fecci ɓe, ɓe mbiyi so beyi moƴƴii koko tawi, baaba makko yahii law, no o yahri nii, ko noon baaba makko yahri, kanko o yahri ko duuɓi 31 kono cikkataa o wuuri ko duuɓi 60.

Rewɓe e worɓe kañum en ina keptini golle ma, ko wiyetee koo tan leydi e mooƴu mbaawi tan ko ñaamde ƴiye e teewu kono ko aadee golli heddetoo ko caggal mum. A jaaraama on njaaraama

Min kalfiniima Alla ! Bey.

A Jaaraama ! Bey ngam ñaam-golluuji tiiɗɗi ɗi ngollaniɗaa wuro ma ».

Goomu Pinal waɗii yimre yeeweende, yimre yaadinaande e musiɗɗo cankiiɗo oo, jime pulaar mbaɗaama, tawtoraaɓe heewɓe mbaɗii seedanteeji e Aan Aamadu Mammadu Maalik lollirɗo Bey. Beelinaaɓe ubbaataa  neema, ɓe mbinndii hello daartol, ɓe mbinndiri alkule kaŋŋe, Bey haa bada yejjitaake.

Usmaan Ñaan

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.