Hakkunde Israayiil e Palestiin haƴƴii

0
313
Bommbo Israayiil dow Gaasa
Bommbo Israayiil dow Gaasa

So tawii en mbiyiino, e binndanɗe men ɓennuɗe ɗee, wonde hakkunde  Israyiil e Palestiin “ ɗiggataa yuppetaake ”, ngol  laawol mbiyaten ko rogere ndee “haƴƴii”. En nduttotaako e daartol no bone hakkunde ɗee leyɗeele ɗiɗi ngummorii, ko e luure ɓooyɗe hakkunde diineeje (yahuud en e juulɓe), ɗum ɓeydii bujitaade ko caggal wolde adunaare adannde e nder leyɗeele Orop, sabu ko ndeen hare yerɓini koɗki e nder ko wiyetee fuɗɗaange hakkundeejo (Moyen orient), ɗo ɓuri teskoreede e oon sahaa, e ko ɓuri teeŋtude wonde  nokkuuji juulɓe aarabeeɓe, hay so tawii won nguron yahuud en koɗi toon.           Jokku taro to hello 3

So tawii en mbiyiino, e binndanɗe men ɓennuɗe ɗee, wonde hakkunde  Israyiil e Palestiin “ ɗiggataa yuppetaake ”, ngol  laawol mbiyaten ko rogere ndee “haƴƴii”. En nduttotaako e daartol no bone hakkunde ɗee leyɗeele ɗiɗi ngummorii, ko e luure ɓooyɗe hakkunde diineeje (yahuud en e juulɓe), ɗum ɓeydii bujitaade ko caggal wolde adunaare adannde e nder leyɗeele Orop, sabu ko ndeen hare yerɓini koɗki e nder ko wiyetee fuɗɗaange hakkundeejo (Moyen orient), ɗo ɓuri teskoreede e oon sahaa, e ko ɓuri teeŋtude wonde  nokkuuji juulɓe aarabeeɓe, hay so tawii won nguron yahuud en koɗi toon.

E oon sahaa fedde adunaŋkoore lollirnde SDN (Société des Nations – Fedde ngenndiije), nde ONU lomtii ndee, felliti resndunde nokku oo  Angalteer (Royaume Uni) ko ɗuum adani Enngele en bayyinde toon ko lolliri “Bayyinaango Balfuur” walla mbiyen “déclaration de Balfour”, nanondiral wonde “ Fooyre yahuud en “ maa sompe e nder nokku mo ɓe tiimi oo, hay so tawii noon oon nokku won e maɓɓe tawetenooɓe ɗoon, ko gonaangal juulɓe aarabeeɓe ɓurnoo tabitde toon. Ina jeyaa e ko saabii ndee ɗoon feere, ko sabu yahuud en lorlanooma no feewi e nder duunde Orop, teeŋti noon e saanga hare Wolde adunaare ɗimmere (39-45) nde laamɗo Almaañ (leydi kooninoondi e oon sahaa e nder Orop), hono Adolf Hitler culmiiɗo muumtude leñol yahuud en e nder winndere hee, sabu, e miijo makko, yahuud en “ngonaa rimɓe” e tee kulhuli makko ko “so tawii ɓe njillondiri e leñol makko, hono Ariyeen en, ɓe kebori ko tunwinde ƴiiƴam maɓɓe”. Nde tawnoo e oon sahaa Hitler e Almaañ ina keewi doole, tiimii yoga e  e leyɗeele Orop, compi heen tuddule ɗo ndentini yahuud en, ina lorla ɗum en, haa yoga heen kalkaa. Caggal ndeen hare adunaare ɗimmere, uujo mawngo fuɗɗanii yahuud en feewde Palestiin, ɗo ɓe kiisii, tawde ɓe kuɓɓanaama toon “fooyre”, yo ɓe tawtoy banndiraaɓe maɓɓe e ballal won e leyɗeele Orop. Gila e oon sahaa feewde jooni, Palestiin woni ko e taleede. E hitaande 1947 ONU heɓtini dowla Israayiil e nder oon nokku, caggal ɗuum, biyeteeɗo David Gourion bayyini jeytaare dowla Israël. Gila ndeen feewde jooni, jam ronkaama yo dañe e oon diwaan.

Aarabeeɓe ɓee ina ngummina kareeli hakkunde maɓɓe sabu haaɓde no yahuud en keeynorii nokku oo, ine njaɓɓa aadaaji maɓɓe e diineeji  maɓɓe, ɓe keɓta nokkuuji maɓɓe… Kono ko ɓuri heen heewde, keewi ko fooleede, nde wonde ƴaañɓe yahuud en ɓee ko semmbolinɓe, so leyɗeele hirnaange ɗee, hono Orop, teeŋti noon e maamaari mawndi ndii, hono Amerik. Hare maɓɓe ɓurnde maantinde ko nde ɓe ummanino e hitaande 1967 (la guerre des 6 jours – Wolde balɗe 6), aarabeeɓe satiiɓe nokku oo fof, e gardagol Misra e laamu Gamaal Abdel Naseer, ndikkii Israayiil, wolde ummii. Ko heen aarabeeɓe poolaa, won ɗiin nokkuuji leyɗeele maɓɓe keɓtaa, tiimaa (Sinaay e nder Misra,  Golan to Siiri e bannge Jordaani). Gila ndeen ɓe ummitaaki.

 Kono ɓuri woƴde en hannde ko ko kewi ñalnde 7 oktoobar 2023, Hamaas, wootere e pelle politigi harbiyankooje to Palestiin, ƴettii feere mum, waɗi ko meeɗaa waɗeede, so naatde e nder leydi israayiil, falta kala pale ɓilinooɗe hakkunde Israayiil e Gaasaa (fatere e leydi Palestiin njeyaandi e laamaandi maɓɓe), ɓe njani e gure israayiil heediiɓe maɓɓe, ɓe njooɓii fotde 1 400 fittaandu, ɓe ndahi fotde 120 neɗɗo tawi beesɓe (ofiseeji) konu mawɓe ina heen. Bettere nde hay gooto meeɗaa miijaade Israayiil ina waawi betteede, sabu karallaagal ñukkintooɓe mum, kaɓirɗe mum tintinooje ekn… Leelaani ɓe pilñitii, ɓe ulli e gasanaaɓe bommbooje, ɓe njooɓii haa e oo sahaa ko ina tolno e 5 000 fittaandu, ɓe piɓi hankati larwaade ndee ɗoo fatereere e Palestiin. Ɗum addani ɓe ko naatnude tamakuru larme maɓɓe e kaɓirɗe mum en mbele ina “mumta Hamaas” e wiyde maɓɓe. En nganndaa noon so ɗuum ina newoo. Ko laaɓi heen koo tan, pittaali keewɗi maa mbon heen. Israayiil fuɗɗiima tuumeede werliima bommbo e nder opitaal haa yooɓiima heen fotde 400 fittaandu (ko hiisetee e nder aduna oo no warhoore feewde e neɗɗaagu), hay so tawii noon Israayiil yeddii ɗum, takki kañum ko fedde wiyeteende “Jihaad Lislaam” wallidiinde Hamaas, tawi “wonaa e dow teyre”.
Darnde Israayiil hannde ko ŋosde denndangal nokkuuji palestinnaaɓe ɗo koɗi hay noon nokkuuji ɗi ɓe keɓtinannoo ɗum en, tawde wonii ɓe nanondiriino e ko lolliri “nanondire Oslo” e hitaande 1994, tawi siifondirno ɗum ko Yaaseer Arafat (gardiiɗo  palestiin e oon sahaa), e Itsaak Rabiin (laamɗo Israel e oon sahaa) e seedamfaagal laamɗo Ameriik Bill Clinton. Loowdi nanondiral ngal wonnoo ko sompude dowlaaji ɗiɗi : Israel e Palestin tawa  nokkuuji Palestiin tiimnoo fof ina ndokkee won ndeen wellitaare ko adii nde keɓtata jeytaare mum en. Kono seɓɓitiiɓe  Israayiil mbattini ko yooɓaade laamɗo mum en. Gila oon sahaa, dawrugol Israayiil ko wellitde yimɓe mum (colons walla mbiyen tiimooɓe riiwooɓe palestinnaaɓe, koɗa e nokkuuji mum en, e ballal dowla Israayiil. Gila ndeen faade jooni, eɗen cikki tan jam woni ko e ɓeydaade woɗɗitaade oon diwaan, poolgu gooto e felɓondirooɓe ɓee newaaki, wonii Israayiil noon, walla Palestiin, sabu tooñannge  no juutiri fof, maa wood ɗo joofi, Afrik Worgo ko yeru. Ndeeɗoo hare hakkunde Hamaas e Israayiil joofaani tawo, sabu won doole goɗɗe ngoni caggal maɓɓe (Amerik, Enngele en, Farayse e yoga e leyɗeele Orop…), jiidaani e pelle goɗɗe ɗe njawnaaki (Hizboullahu “lannda Joomiraaɗo” to Liban e Jihad Lislaam nanndo Hamaas ina keedi caggal Hamaas). Ko ɗum waɗi haala kaa joofaani tawo.

Maamuudu Haaruuna Joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.