Jubbannde e nguurdam Halifaaɓe Kuuɓal Mbammbiloor

0
53
Ceerno Usmaan Daawuuda Bah
Ceerno Usmaan Daawuuda Bah e Maamuudu Soomaa Jah

Banndiraaɓe, pille mawɗe mbeeɓaani hawrude nde tawnoo wonaa ñalnde fof ɗe mbaɗata. Kono so Geno rokkii ma fartaŋŋe hawrude e heen, hay so ko wootere, waannjito nde e kelle taariik. Oo ñalawma 2 mbooy 2024 ne maa naattu e ɗiin ɗereeji daartol.

Hol ko dillini nguu jamaanu fof haa ɓee ina ngummoo Ndakaaru, ɓeya ina ngummoroo e jookli winndere ɗii fof ngam hawritde ɗoo e Nuwaasot tawi fayndaare ndee ko yiɗde mawninde ngal ɗoo ñallal ?

E jaabawol mbiyen dillini nguu jamaanu ko gorko teskinirnooɗo sahaa mum golle  tiiɗɗe ɗe daartol heptini, leñol suɗorii hono kilifa men, jinnaaɗo men, ceerno men Ceerno Jibi Usmaan Daawuuda, yo yurmeende Geno won e mum.

Hol oo Ceerno Jibi Usmaan Daawuuda Bah ?

Ceerno Jibi Usmaan Daawuuda Bah ari e aduna ko heedde hitaande 1925 e nder diiwaan Boosoya, falnde Aañameeji e nder nokku biyeteeɗo Tulel Calle to Ndenndaandi Senegaal. Ko o balanaajo (suudu mawndu e nder Aañameeji Boosoya).

Baaba makko nootortoo ko e innde Ceerno Usmaan Daawuuda Bah. Jinnaaɗo makko debbo noddirtee ko Aysata Sheex Amayel Jah, dawi ko e wuro Aañam Wuro Siree, haa hannde, nder falnde Aañameeji.

Ceerno Jibi Usmaan Daawuudu Bah adii winndaneede harfeere quraana ko e juuɗe baaba mum hono Ceerno Usmaan Daawuuda. Nde jinnaaɗo oo ruttii e joom mum, ceerno Jibi fayi Saŋe Loobaali to diiwaan Damga Muritani ngam jokkoyde jaŋde. O woni toon ko Geno haajnoo, o ari e juuɗe Ceerno Abdarahmaani Banaaji Sal to wuro Banaaji, to diiwaan Damga, haa hannde kono ko to bannge Senegaal. O hawritii ɗoon e almuɓɓe heewɓe, laatiiɓe hannde pooye diine laaɓtuɗe. Ena e ɓeen, Ceerno Ahmadu Tijjaani Alhajji Mahammadu Saydu Bah mo Madiina Gunaas hay so tawii ko kaŋko ɓurnoo oon duuɓi to woɗɗi. Caggal ɗum, o fayti to Ceerno Haamiidu Sih mo Fanay, Ndooro Galle Alla, diiri Gummboo e Raasin, o jokkoyi toon jaŋde.

Ceerno Jibi Usmaan Daawuuda ko neɗɗo jiɗɗo ganndal haa ɗeɓi diwtude aada. Ko ɗuum addani mo yillaade e yiilaade e leyɗeele keewɗe hono no Nelaaɗo (mjk) yamirirnoo nii so ɗaɓɓitde ganndal hay so ko haa Shiin ngal wonoyi. Ceerno Jibi hay so yahaani haa Shiin ne waɗii Sudaŋ, Ecoppi, Alaseri e Maruk ngam artirde pinal jaajngal e gannde dowrowe ɗe fannuuji ceertuɗi. Nii woni o roondii, o wakkii, o tammbii, o nafii, o wambi, o waabi, o weelnii quraana, shariya, celluka arab e luxa ɗo o ŋakkaani luggiɗinaade e hiisa, lasraari e ganndal koode. Kono ɗum fof e wayde noon haɗaani mo tarbinaade ɗo Ceerno Ahmadu Jaañ Daahira ko adii nde o berotoo.

Caggal nde o arti e Fuuta, o woni heen dumunna, o seeraani e ƴeewde e gannde mbirniindi to o jogori daloyde. Caggal ɗum o fayi to diiwaan Ndakaaru. E oon sahaa daabeeje jamɗe diirooje keewaani. Ko ɓuri heewde e jolɗe yahretee heen ko koyɗe.

Nde o yettii e diiwaan oo, o udditi duɗal o woni e jannginde. O waɗii duuɓi ɗiɗi hakkunde Tinngeec e Barñi, omo janngina. O nootaa kadi no feewi. Caggal ɗum Geno holli mo wonde nokku mo o yiilotoo oo wonaa ɗoon woni. Nii woni Bahyel jokki njiilaw mum haa to wiyetee Sanngalkam, omo wondi e almuɓɓe makko teeŋti noon e yahruɓe lasraari.

Ciftinen won Ceerno Jibi ko duuɗiiɗo geɗe aduna e koomte mum nde tawnoo o suɓinoo ko laawol suufiyaŋkaagal.

Waɗi sahaa gooto e hoddiro Geno, e nder njiilaw makko, o joldi e gorko mawɗo e werlaa ina wiyee Baabakar Joop lollirɗo Baaba Mbay Joop. E nder jeewte hakkunde maɓɓe, oon yiyi e makko jimme e timmal jiyaaɗo Geno moƴƴo. Nde oon ari e jippaade, o yoɓani ɗum, kaŋko Ceerno Jibi, jolol mum(billet). Oon bismii mo to wuro mumen. O naamndii gorko oo innde wuro ngoo. Oon wiyi mo wuro ngoo wiyetee ko Mbammbiloor. Ceerno Jibi waɗi innde ndee e ganndal losko ngam anndude so nokku oo ina jogori jaɓɓaade mo walla alaa. O tawi ko ngoon wuro tigi woni ngo o ƴeewatnoo. O wiyi oon wonde garal makko toon, sarɗi mum ko so tawii eɓe ndokka mo galle ɗo o hoɗi e leydi ɗo o remi, kaŋko e ɓesngu makko.  Baabakar Joop fodani mo wonde oon sarɗi maa huuɓne.

Ceerno Jibi ruttii Sanngalkam, tawi almuɓɓe mum ina peewna koɗorɗe. O wiyi ɓe yo ɓe ngoppu, ɓe ngara, ɓe njaha Mbammbiloor.

Geno waɗi nde Baabakar Joop yettii ndee, adii noddude ko mawni mum, haalani ɗum alhaali Ceerno Jibi, kaawisaaji mum e fodoore nde fodondiri e mum ndee. Ɓooytaani, Ceerno Jibi e almuɓɓe mum ngari e wuro Mbammbiloor. Baabakar Joop wiyi mawni mum oo : «  ko oo woni mo kaalanno-maa-mi ! »

Ɓe njaɓɓii mo, kaŋko e almuɓɓe makko. Wuro ngoo fof yalti, bismii mo, teddini mo.  Ɓe ndokki mo nokku ɗo o hoɗi, kaŋko e almuɓɓe makko, ɓe taƴani mo leydi ɗo ɓe ndemi. Oon nokku noon ko nokku kulɓiniiɗo sabu kala demnooɗo ɗoon maayii haa nokku oo waɗti wiyeede «  remi-maaya » e wolof. Ɓe ndokkiraani mo ɗoon wonde eɓe njiɗi o maaya, kaŋko ne. Ɓe ndokkiri mo nokku oo ko won ko ɓe njiyi e makko to bannge ganndal mbele omo ñawnda mo, wuro ngoo naftoroo heen. Nii woni Ceerno Jibi haɓi e leydi ndii haa ndi ɗiggi, ndi waɗti huutoreede ko aldaa e kulhuli rewam.

O wuurdi e maɓɓe e teddungal, o nafondiri e maɓɓe e beldal. O fiilaa kalifa kuuɓal Mbammbiloor keedtanɗo ɓe e geɗe genoyaŋkooje. Ko noon o wuurdiri  e maɓɓe haa ñalnde 16 lewru juko 2001, ñalawma mo o ruttii e joomiiko oo. Ko e ndee hitaande Ceerno Aamadu Tijjaani Bah Mbammbiloor lomtii mo e hoddirooji Geno.

Hol gonɗo Ceerno Aamadu Tijjaani Bah Mbammbiloor ?

Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor ko ɓiyi Ceerno Jibi Usmaan Bah e sokna Aminata Jah. O jibinaa ko Ndakaaru kadi ko kaŋko woni afo jinnaaɓe makko. Tesko-ɗen wonde jinnaaɗo gorko oo leelii dañde ɓiɗɗo nde tawnoo oon suɓinoo ko laawol suufiyaŋkaagal. Addani mo waylude miijo ko miñiraaɓe makko worɓe. Nde ɓeen njonti naatde koɗanɗe, mbiyi ko naatataa koɗanɗe so wonaa nde o naati hoɗannde, kaŋko ceerno Jibi.

So en ngartii e nguurndam Ceerno Aamadu Tijjaani, asli mum dawi ko to mbiy-ɗen Tulel Calle too e nder Aañameeji Boosoya Fuuta Tooro to bannge ngenndi Senegaal.

O janngi ko e baaba makko hono Ceerno Jibi Usmaan. Ko e oon ne kadi o ɓaari, o tafsiri, o waɗi denndaangal kaɓorɗe makko. Baabiraaɗo oo rontinii mo, hade mum nattude, denndaangal gannde ɗe marnoo, e wiyde Abdu Shakuur Bah. Haa hannde e no wiyri en wonde jinnaaɗo oo ɓamii heblanaade mo gila o araani tawo e aduna.  Gaa gaa Quraana oo e yahdiiɓe mum, omo huɓindii celluka, luxa, lasraari e ganndal koode haa natti sikke. E dow ɗii martabaaji kadi ko gorko jiiliiɗe, kaŋko ne. O yirliima e yoga e leyɗeele duuɗe Orop, Amerik, Asii haa e to ɓuri ɓadtaade so Afrik Santaraal.

Ko kaŋko lomtii jinnaaɗo makko gorko e jappeere, woni Kalifa Kuuɓal Mbammbiloor sabu neɗɗaagal makko, hakkilantaagal makko, nuunɗal makko e kaaraysiraagal makko.

Kala ko baabiraaɗo oo ɗalnoo e golle, o ɓamtii wondude e himme mawɗo, gila noon e duɗe haa e jokkondire e galle diine gonɗi e nder Senegaal haa e caggal mum. To bannge duɗe, caggal fannuuji goowanooɗi e nder Senegaal, jaŋde Pulaar ndee ina rokkaa ɗoon toowal.

To bannge jokkondire, Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor ina jokkondiri e galleeji Sheex Umarul Fuutiiyu Taal, Seyyidi Alhajji Maalik Sih, Siriñ Bammba, Baay Abdallaah Ñas, Ceerno Ahmed Tijjaani Madiina Gunaas, Ceerno Ahmed Baro Mbuur, Ceerno Jakariyaa Fettaah mo Kaasamaasa, Ceerno Hammee Baaba Talla to Cilon, galle Ceerno Abdul Qaadiri to Cilon, galle Ceerno Bookar Alfaa Bah mo Hoore Foonde, ekn.

Ceerno Aamadu Tijjaani, Kalifa Kuuɓal Mbammbiloor wallifiima kadi won defte :

  • – Nguurndam Nelaaɗo mo jam e kisal ngoni
  • – Nguurndam Ahmad Tijjaani Sheriif
  • – Nguurndam jinnaaɓe makko
  • – Silsil galleeji seernaaɓe

So tawii ko golle e balle ngoni ndimaagu, njettata guurɗo kadi ngoyata maayɗo, nganndee ko woni Mbammbiloor koo wonaa mehre. On njaaraama ! »

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.