Ganndal

Tiimtorɗe hiisaweeje (Modèles mathématiques)

30 novembre 2024

Tiimtorgal ƴoƴre tafaande

Ndee winndannde faandorii ko wejde ɗoo huunde e mbaykaaji senngo hiisiwo wiyateengo tiimtiwal. So wiyaama hiisiwal ina jogii yitere - nde nanndo mum suwaa tawo dañeede - hattannde hollitde en sifaaji luggi sewlo ngoo, ɗuum ina jogii tuugnorɗe laaɓtuɗe. Ngati kala senngooji karallaagal tonngii ko e mare, ɗowi e kuule hiisiwe. Kala jeñtule karalleweeje tammbiiɗe nguurndam sahaaji men cañiraa ko tufirɗe e gaaraaji hiisiwi, gila e eggirɗe, haa jokkondirooje, haa arta e koɗnooje e sifaaji mumen kala, ekn.

Kono kadi, tawde ko ganndal kaalaten, ɓuraa yiɗeede hay kaawisa woota mogginoo heen ; ina jojjani en soccude laabi dewindteeɗi, haa laaɓta dewrewe jaaƴnooje en to faamuya ɓurka seeɓde. Hayso en mbaɗataa ɗoo winndannde hiisiwal, wertatoonde e mbaadi mum ngoowaandi ndii (hono ñogge e potindire kittuɗe ɗee), eɗen mbaawi kam hollitde doosɗe yummaaje tammbiiɗe tafo tiimtorɗe, haa miijo daɗɗiingo ngoo feeña, taroowo oo laaɓtindoo ko, ina gasa, nanndatnoo mo e kaawisa. Ngati, laatotoo kaawisa tan ko ko faamaaka tawo ; kala ko heɓanaa faamuya hanti hebiima naattude e ngoowaandi. E nder eɓɓo silde sewlo ngoo, huɓindaade mare mum, faamde jikkuuji mum, hiisiwal, kan e fannuuji catiiɗi ɗum, ina njuɓɓira daawe tati:

Roɓindo fiyakuuji ;
Tafo tiimtorɗe hiisaweeje lomtotooɗe fiyakuuji ;
Silo tiimtorɗe.

Nder daawal roɓindo ngal, ganndiwe mbaɗata ko ƴeewe, jarlibooje e ɓeto fiyakuuji biɗtateeɗi ɗii. Ɗum maa rokku wiɗtiyankooɓe ɗeen gannde jogaade kabri keewɗi wonande ɗi. Ɗeen golle ina mbaawi faamreede no losko nii.

Caggal ɗum, yimɓe ina katojini e egginde ɗeen dokke keɓaaɗe ngam mahde huunde maaniweere lomtotoonde cewleendi mbiñateendi ndii ; waɗee ɗoon tiimtorde ruttanteende so yimɓe coklii faamde ndi, haa ceekiren heen wiiwo tuma, mbaawen waɗde cooyne laaɓtuɗe fiyakuuji cuuɗinooɗi toon, ɗi nganndee gila ɗi cuwaa laataade ; maa nii ɗi cefee, ɗi capporee hiisaaji haa ɗi laatoo, ɗi mbaawa huutoreede. No yimɓe capportoo yakawere suuɗiinde nder diƴƴe, nde jogoraano huɓɓude saka yaynoo, yimɓe mbaɗta ɗum lewlawal, walla mbaawka ndognooka masiŋ.

Refta heen silde ndiin mbaydi hiisaweeri, ngam ƴoogde heen sirluuji mogginiiɗi, e luggiɗinde humpito ngoo: ɗoon ko daawal silo tiimtorɗe.

Hannde njaajnoto-ɗen ko e darnde tiimtorde hiisawere daratoo e wonde lomto fiyakuuji sewlo. Lomto tonngateeɗo e ñoggal, hiisee e alluwal, haalana en ko laaɓti e fiyakuuji dogooji nder ndiyam, maa henndu ; jaŋtoo jiirto-jiirto saasngo kewoongo nder lugge koode gulɗe, siforoo yirwere lilluɗe mumen nder faru yaajndu ; rokka faamu wonande cañu mitte e molle, toon to kaaɗtirɗe pamaram.

Hol ko woni tiimtorde ?

Eɗen kaani anndude hol paandaale tiimtorɗe e hol keeri mum en. So en ƴettii natal, en ƴettii beywal, en ƴettii doomburu ; ɗeen geɗe tati kala ene ngona tiimtorɗe lomtotooɗe aadee. Sabu so tawii ko yiɗde siftorde mbaydi neɗɗo, eɗen mbaawi huutoraade natal mum. So tawiino ko yiɗde huutoraade jimme neɗɗo ngam hulɓinde kullon mbonnowon, eɗen mbaawnoo feewnude beywe lomtotooɗe mo. So tawiino hatojinanoo ko e hoolkisaade safaara gonɗo e heɓleede, eɗen mbaawnoo huutoraade doomburu ; ɓaade endu renndi e aadee geɗe guurɗiwe keewɗe, njiyen battane safaara kaa e mum ko adii nde aadee ina huutoroo ɗum.

Jooni noon, eɗen nganndi alaa heen fof e ɗee geɗe tati lomtotoongal goɗngal ngal e gollal tijjangal e mum ngal : Heewaani huutoriiɓe doomburu ngam siftorde mbaydi goɗɗo jeewnaaɗo ; maa pinnguɓe beywal ngam ƴeewndaade safaara, walla weeynuɓe natal e ngesa ngam hulɓinde kullon.

Ɗum hollirii wonde tiimtorde ina fawii no feewi e faandaare jogaande ndee : ƴeewaten ko jilmitorgel, walla ko deenirgel ngesa, walla ko koolkisorgel safaruuji ? Tiimtorde wiyatee ina ɓuri woɗnde tan ko so tawii ko kam ɓurata waawde huuɓnude faandaare tijjaande ndee. Ko noon ne hay so ɓiroowo ina waawi mooftude natal goolyel mum paatingel ngam yilmitoraade ɗum, omo foti jogaade sokkinne ngam tefirde nagge yummayre ngee ngam ɓirde ɗum. Natal ngal e sokkinne oo fof ko tiimtorɗe goolyel ngel, kono heen gootel kala ina waɗi ko faandoraa.

Haala dow ɗoo kaa ina addana en kadi teskaade wonde tiimtorde wonaa ko yaakoraa maa ɗoofto kaaɗtudi geɗal ngal tiimotoo ngal, tiimtorde teeɗantaako loowde kala sifaaji geɗal goongiree-goonga ngal ; sabu ɗiin sifaaji ko keewɗi limtinɗi, ɗum teddat haa waɗotaako. Woni faandaare tiimtorde ko rokkude en geɗal maandinoowol geɗal goongiree-goonga ngal e mbaadi coklaandi ndii. Oon sahaa ƴeewen hiisaade tiimtorde ndee tawa tijjaa heen ko faamde geɗal tabitngal ngal. Potɗen faamde heen ko geɗe tabitɗe ɗee ko cattuɗe faamde no feewi, sabu jotondire majje e goɗɗe limti-limtinɗe, ɗeen ne tawi ene njokkondiri e goɗɗe, yahra noon. Waɗde tafde tiimtorde geɗal ko feewnude beeɓtinol mum ; beeɓtinol ɓurawol weeɓde hiisaade. Ɗum ɗoon fof noon e wonde beeɓtinol, ina woɗɗi firtude wonde maa hiisa kaa weeɓoy !

So yahii haa tiimtorde tafaama, hanti pot-ɗen ko ƴeewndaade nde ; kiisoro-ɗen nde, ƴeewen so tawii jeñtule mayre ina kawri e goongiree-goonga oo. E yeru, so tawii tiimtorde ndee hiisatoo ko keewal boje nder foonde toɗɗaande, tawata ko eɗen nganndi no boje ɗee potnoo e kala kitaale seeɗa ɓennuɗe ; njerodiren ko hiisa tiimtorde ndee yaltini wonande ɗeen kitaale koo e ko yimɓe nganndi koo. So tawii ina woɗɗondiri, wiyee tiimtorde ndee moƴƴaani, ƴeewee feewniteede walla firteede waɗtoyee. So tawii hawrii (walla ceeral ngal fakitaani), eɗen mbaawi ndeen hoolaade tiimtorde ndee, jooni kiiso-ɗen ƴeewen ko nde haalata e duuɓi garoyooji : ɗum wona cooyne (maa kayne) mayre. Ɗeen kayne ina nafa ɓetde ko araani, ina ngaddana yimɓe feewnitanaade ko yettaaki, maa anndude no ooñtiri fiyakuuji haa ngartira ɗi e faandaare yiɗaande.

Kono kadi so waɗtii taweede ko seerti e ko tiimtorde lonnginoo ; tiimtorde ndee ƴeewtee ; feewnitee walla ƴeeŋtinee. Pot-ɗen faamde ɗoo, ko tiimtorde wonaa ko firtotaako, hayso nde suwaa tawo luurondirde e kewkewe geɗal ngal nde tiimotoo ngal. Ngaal luurondiral ina dooki e kala sahaa !

Kala tiimtorde fawii ko e jooɗtorɗe. Ko ɗeen jooɗtorde ndokkata nde mbaadi ndi yimɓe mbaawi fadde e kayne mayre ɗee. Ngati ina waɗi ko wiyatee cooyne ɓetoweeje, ina waɗi cooyne sifaweeje. Gadane ɗee kollitta ko tolno ɓeto yiɗaango hiiseede ngoo ; eɗe mbaawi wiyde ko wayi no « Ɗoo e duuɓi nanngam boje ɗee tolnotoo ko e limoral nanngam ». Cakkitte ɗee njaltinta ko faamu tonngiingu e mbaadi sifa, kono ngo haalataa tolno ɓeto ngoo e jaati ; eɗe mbaawi wiyde ko wayi no « Mo wuuri maa limoral boje ɗee ɓeeydo ko ɓuri ɓeeydaari rawane ndii, kono ɗe njettotaako tolno fotngo faaynude jom gese en ».

Holno tiimtorde tafirtee?

Les-ɗoo limten pele hiisiyanke foti huuɓnude ngam tafde tiimtorde. So fiyaaku ƴettaama, yiɗaama tafaneede tiimtorde ngam faamreede ɗum, eɗen mbaawi rewirde ndaa-nii:

1. Felo 1ɓo. Darnugol jooɗtorɗe : Tonngude hol ko jooɗtoraa ina huulnii, huulnii fiyaaku wiɗtateengu nguu. Ngol tonngol foti ko hollirde jowotiral laaɓtungal hakkunde ɓetinde maantiniiɗe coobiiɗe e fiyaaku hee.

2. Felo 2ɓo. Ganndinngol baylotooɗe e cokirkon : Hollitde no laaɓtiri baylotooɗe ɗee e cokirkon kon. Tiimtorde so wonii fijirde, ko kam en ngonata buubaaji e kolli.

3. Felo 3ɓo. Darnugol fotindirki : Ɗoo ko e felo 1ɓo ngoo tuugnatee ngam darnude fotindirki yahduki heen kii.

Nder felo 1ɓo ngoo, kollirten ko ko yimɓe ɓuri faayde maa sifo fiyaaku wiɗtateengu nguu. Ɗoon ko felo diiñorngo sabu fofof ko heen fawii. No ngo yuumtiri fof ko noon tiimtorde ndee sañortoo. Ko ɗum waɗi ko ngo tiiɗngo, saɗtungo no feewi. Engal noddi ñeeñal mawngal. Nder heen yimɓe ngonata ko e lelnude kala ko cikki e fiyaaku hee, no ngu yahrata, ko ɓe ŋiimii ko heen jeyaa, hol jokki hakkunde ɓetinde ɗee, ekn. Caggal ɗum yimɓe tonnga walla cuɓtoo cikkal kuuɓtodinal ; ngaal wona jooɗtorde men, woni ko njooɗtori-ɗen na ɓuri waawde sifaade fiyaaku nguu.

Sahaa ina weeɓa, so tawii won kuule diiñorɗe njogaa (tawa ƴoogaa ko e doosɗe ganndiwal toɗɗangal) ɗe mbaaw-ɗen huutoraade. Yeru, so tawii ko fiyaaku ɓalliwu, ina hasii tawa kuulal Niiwton ɗimmal ina waawi huutoreede ; walla so wonii guurɗiwal, e sahaaji keewɗi jooɗtorde ina diiñoo e miijanteeri suɓto sewliwo ndi Darwin ; ngati ɗeen ko kuule kuuɓtidinɗe, koolkisaaɗe, jaaliiɗe.

Nder felo 2 hee, en nganndinat e ko ɓuri laaɓtude hol « pijirɗe » ɗee, hono baylotooɗe e cokirkon, ko kam-en njogori jangtaade ɓetinde ɗee e jokki hakkunde mum-en. Waɗde e nder ngoo felo, en egginat konnguɗi cifatooɗi fiyaaku nguu e ɗemngal aadeewal, ngam tonngen ɗi e ɗemngal hiisiwal : ko felo ngo faayiida mum toowi.

Nder heen ina waɗi fannuuji ɗiɗi baylotooɗe : ina waɗi baylotooɗe jeytiiɗe ; ɗeen pawaaki e haydara goɗɗum e nder fiyaaku hee. E yeru, so en ƴettii tuma, kam ko waylotoonde hiisatoonde ɓooy, nde fawaaki e keewal boje, maa yooro, maa ñifgol pobbi e boynaaji (conngooji boje), ko nde seede kuutorteeɗo mo fawaaki e ɗee geɗe kala. Tuma ko waylotoonde jeytiinde.

Geɗe ɗee ina mbaawi rewindireede e lelnude ɗe e tuma ɓosoowo oo. Nder ko heewi e fiyakuuji, ko tuma heewi wonde walotoonde jeytiinde. Njooɗtoro-ɗen e ndee winndannde wonde ko tuma tan woni waylotoonde jeytiinde.

Ndeen noon maa waɗ ko wiyetee baylotooɗe pawiiɗe tawa ko tuma ɗowata ɗe ; sabu ɓosgol tuma ina waawi waylude ɗe. E ko ɓuri yaajde, baylotooɗe pawiiɗe ko jowitiiɗe e baylatooɗe jeytiiɗe. Mbaylaandi majje fawii ko e ɓosgol baylotooɗe jeytiiɗe. Yeru majje ina waawi wonde Heedo walla Yaawre laana ndirtoowa ; ɗeen mbaylodtoo ko e tuma.

So ɗum yawtii, ina woodi cokirkon. Kon mbaylodtaako e tuma, ko kon fawre, sahaa ko kon fawre sewlo ngoo e hoore mum. Yeru, ñisre werlaa dirtoowo ina waawi wiyeede waylodtaako e tuma, kono haɗataa ko geɗal paayodinngal e hiisa dirtal ngal ; oon sahaa ñisre ndee wona cokirgel fiyaaku nguu. Ngel waylortoo tan ko nde mbaylu-ɗen geɗal biɗteteengal ngal. So en njiɗii hiisaade ɓesnam renndo pooli, ɗoon heen cokirgel wonataa ko punam ɗam, ɗum ko fawre sewlowere : ngel cokirgel ina wayloo so en njiɗii wiɗtude ɓesnam boje. Sahaa wiɗto mbaylaandi jeñtule tiimtorde saanga nde cokirgel mum waylii ina waɗa faayiida. Hono ngoon wiɗto daɗɗii lowre hiisiwal fattamlamiwere wiyeteende Miijanteeri celi.

So ɗeen geɗe fof keɓindaama, jooɗtorde mawnde ndee (hono cikkal kuuɓtodinal ngal) ruttante ; ko kanngal jangtatoo, e huutoraade konngi tafaaɗi ɗii (hono baylotooɗe e cokirkon), lelngo fotindirki kii. So nde wiyi ko « ɓesnam boje, e kala hitaande, ina ɗowondira e keeweendi majje hitaande ɓennunde ndee », oon sahaa maa ñoggal hiisiwal kawrowal heen ngal lelne, ngal sokiree no haaniri nii cokirkon gagga kaa. E ndiin mbaadi, kuulal Newton ɗimmal daɗɗingal ɓalliwal goowangal wiya « Harto, ngo Semmbe saabotoo, ina ɗowondiri e Semmbe hee » ; caggal ɗum cokirgel ñisre ngel ara sokde ɗowondirgol ngol no haanirta nii, e teskaade no ñisre mawniri fof ko noon dirtal saɗtirta. Ko e ndiin mbaadi potindire ɓurɗe jiiɓaade, cifotooɗe fiyakuuji limtaaɗi dow ɗii, tafirtee ; tawa huutoraa ko lappi kittuɗi, kono kam ɗiin lappi fof e saɗtude kormii ko ɗowol paccir-ɗen ɗoo ngol.

Ɓ. Kelmeendi: