Ñalnde 10 sulyee (morso) 2025, Burguduuna mawninii uddugol duɗal mum, duɗal mahani hoore mum e ballal ɗanniiɓe wuro ngoo e gardagol Alhajji Muusaa Soh, jooɗiiɗo to leydi Itali. Adan, ɓe njiɗnoo ko waɗde duɗal gaggaaji, nde yahnoo haa ɓooyi, caggal miijtagol e ƴeewtagol ngonka nokku oo ɓe pelliti sompude Duɗal mumtugol humambinnaagu e majjere rewrude e e ɗemngal Pulaar. Alla walli ɓe, ɓe ndañi fanniyanke, nehiiɗo, newiiɗo, coftuɗo ena wiyee Abdul Kadeer Aan, ɓe ɓeydi e duɗal gaggaaji hee janngirɗi goɗɗi haa wonti duɗal jaajngal… Jokku to hello 2 e hello 3
So tawii ngenndiyaŋkaagal ko daranaade e dadanaade, ko aldaa e yeengo, geɗe ɓamtooje ngenndi, mbiyen wuro Burguduuna naatiri koyɗe mum ɗiɗi fof e daartol gure ngenndiyaŋkooje Fuuta Muritani. Ñalnde 10 morso 2025, Burguduuna mawninii uddugol duɗal mum, duɗal, ngal Njuɓɓudi Ɗanniyaŋkooɓe Burguduuna mahi e gardagol Alhajji Muusaa Soh, jooɗiiɗo to leydi Itali. Adan faandaare ndee wonnoo ko waɗde nammbu sukaaɓe (jardin d’enfants). Miñi mum miijo ko miijtindaade. Caggal miijaade e miijtindaade, miijo woɗngo jolani ɓe caggal diisnondiral caɗtungal hakkunde terɗe njuɓɓudi ndii e jerondiral hakkunde Burguduuna e gure catiiɗe ɗum to bannge ɓamtaare. Ko ɗoo addani Njuɓɓudi ndii dañde pellital daraade e dadaade ngam momtude humambinnaagu e majjere e nder wuro ngoo tawi ko rewrude e Ɗemngal Pulaar. Kono alaa e sago ndi daña jannginoowo baawɗo tammbanaade ndi ndee ɗoo eɓɓoore fattamlamre. Nii woni ndi jokkondiri e gooto jaale Pulaar ena wiyee Aamadu Umaar Jah, gonnooɗo hooreejo nayaɓo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, ngam wallude ndi e dañde jannginoowo, karallo, kumpitiiɗo ɗemngal Pulaar ngal, kuɓindiiɗo karallaagal jaŋde. Aamadu Umaar Jah addani ndi fanniyaŋke, nehiiɗo, newiiɗo, coftuɗo ena wiyee Abdul Kadeer Aan, ena jeyaa Beelinaaɓe. Ndeen ndi dañii jannginoowo, daraaki, e ballal Siidi Bah, ndi ɓeydi e nammbu sukaaɓe oo janngirɗi, ndi waɗti duɗal jaajngal, ndi waɗi heen denndaangal kaɓirɗe jannginirɗe coklanooɗe. Ngam duɗal ngal kadi yettodoo paandaale mum, rewa e laawol moƴƴol, njuɓɓudi ndii tafani ngal goomu jaŋde keedtanoowu ndi e wuro ngoo kadi ndewintoongu nguurndam duɗal ngal. Nguun goomu waɗi ko terɗe tati: Abdullaay Bookar Sih, Sammba Alasan Soh e Ummu Sal.
Duɗal Burguduuna udditiri wonande ndee ɗoo hitaande njanngu 2024-2025 ko e sukaaɓe tokosɓe ɓe duuɓi 7 haa 8. Fannuuji ɗii fof ena njanngee heen tawi ko rewrude e ɗemngal pulaar. Caggal sukaaɓe ɓee, duɗal ngal kadi ena waɗi e tuugnorgal mum heɓɓitaade sukaaɓe famarɓe doole tawi ko janngatnooɓe e duɗe laamu. Eɓe taƴanaa balɗe tati e nder yontere. Ñalawma fof, eɓe njogii heen waktuuji ɗiɗi, kamɓe sukaaɓe heɓɓitteeɓe ɓee. Hitaande 3ɓere e 4 ɓere ndenndinaa, hitaande 5 ɓere e 6 ɓere kadi mbaɗdaa (système multigrade).
Nii woni, caggal nde hitaande njangu ndee yiilii haa arti e maayirɗe, Goomu duɗal ngal e Njuɓɓundi Ɗanniyaŋkooɓe Burguduuna mbaɗi ɓeto, kawri, e ko aldaa e luural, wonde jaŋde sukaaɓe ndee yuumtii saɗne. Ko ɗoo woni ɗo pellital ƴettaa ngam mawninde uddugol duɗal ngal, Ko ɗoon kadi Abdul Kadeer Aan ñaagii ɓe wonde so ɓe ngarii e uddude duɗal ngal, ena yiɗi yimɓe mum ɗiɗo tawtoree. Ɓeen ngoni Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e Dooro Bah lollirɗo Dooro Kudiyel, gorko Lugge Saybooɓe, gural Abuu Aamadu Joop, diiri Yurmeende Bah. Gelongal Fuuta ko yeewtinaŋke, Dooro Bah ko koɗoowo ŋanaa. Abdul Kadeer e njaatigeeɓe mum kawri e feere, nanondiri, tonngi ñalnde 10 morso 2025.
Kono kebungal uddugol ngol fuɗɗiima gila ñalnde 9 ndee. Nde Abdul Kadeer e lappol mum ngari haa Ñaabina ko ɗoon kawriti e Goomu Duɗal e gardagol Abdullaay Bookar Sih, ena ardi e joom-wuro Burguduuna, ena ngari jaɓɓaade ɓe. Werlaaji nay kesi, ɓuuɓɗi, uurɗi cajjitii ɓe, ndoondii funnaange-rewo, naati e nokku gijile e murtooɗe, ngoomii Gurel Cooga e Hijjaaji, jooɗorde ngalluure nokku oo, tiindii e wuro Burguduuna. E naatirde wuro, pucci jeetati keblaaɗi nana ndarii, ena ƴakka labale, ena padndii e garal werlaaji ɗii. Nii woni, pucci ngardii, werlaaji ndewi heen. Ɗi taarii wuro Burguduuna, ɗi ngarti e duɗal ngal hakkunde korne werlaaji, bawɗi e taballeeji pijirlooji arɓe jaɓɓaade. Ko ɗoon kewu nguu waɗetee. Geno hollii en e oon subaka ko yooɗi e yitere, feerni ɓernde, deeƴi e hakkille. En njiyii ñaantule ganni gila Fuuta ena heddotorii e fuutaŋkaagu, boy diftaaki dannga mum. Ko ɗoon Ummu Sal, gooto e terɗe Goomu Jaŋde nguu wiyi en : « on naatii Ngiril Sammba Binta Ayse Maram Tooroodo, ɓe ngawraani duƴƴi, ndaasaani doolingaaji. Yirlaaɓe ko jaɓɓe, ɓe lammii, ɓe kaaɗii gila e gummbooɗe. Bisimilla mon e Burguduuna leydi Mboolonaaɓe e Maalmaalɓe, diiri Jaanaŋkooɓe e Dabbenaaɓe ! »
Mbiy-ɗen mo : «mbah e jaɓɓungal mon jooɗngal e bisimilla mon payɗo ! Hannde ko ketungol Boosoya ari e mon. Janngo, so Geno jaɓii, maa nebam ɗam ar, arda e doktoreeɓe rewɓe e worɓe ngam hoolkisaade ko haaletenoo e Yirlaaɓe koo, gila e dote ɗee haa e cuuɗi tati ɗii ».
Lappol ngol tellii e werlaaji, salmondiri e jamaanu nguu, caggal ɗum nawaa jippunde mum e gardagol Goomu Jaŋde e joom-wuro Burguduuna hono Siley Mammadu Bah, taan Aali Siidi Siley. Caggal bismaango e kabrondiral to galle njaatigi men Jibi Mammadu Bah, mawni mum joom-wuro oo, Abdul Kadeer nawi lappol ngol ngam holloyde ngol golle puɗɗaaɗe golleeɗe ko fayti e ñalawma janngo oo gila e njimri njahdinaandi, jime, mago, seppo, wejo haa e sormatuuji katojinaaɗi. Ko ɗoon Dooro Kudiyel Bah jaɓanaa waawde golle mum, seedtanaa wonde teeyɗo e wonde gooŋɗinɗo ko gollata koo haa natti sikke caggal nde holli fanniyaŋkaagal dowrowal to bannge gaaci.
Horo lappol ngol jokki haa takkusaan les, ngol waynondiri e almuɓɓe duɗal ngal, ngol fayti galle njaatigi maggol caggal nde elimaan wuro ngoo e aaleeɓe mum ngari salminde ngol e bismaade ngol.
Ñalnde naasaande, 10 morso 2024 woni ñalawma gunndabi hakkunde duɗal ngal e Goomu Jaŋde e Njuɓɓudi Ɗanniyaŋkooɓe Burguduuna. Ɓesngu wuro ñaantii haa yooɗi, hawroyi duɗal. Ɓooytaani, lappol teskinngol ummorii Beelinaaɓe e innde Duɗal Baaba Leñol e gardol Mayram Aan lollirɗo Mayram Daddaa Aan, ari ngam tawtoreede ñalawma Burguduuna oo. Lappol ngol waɗi ko Mayram Daddaa Aan, Kummba Raasin Aan, joom-suudu Abdul Kadeer, Kajjaa Mammadu Aan e Faati Bookar Sih. Ko ɓee ngonnoo nebam ngaratnoɗam ɗam. Nde ɓe ngari haa Ñaabina, ɓe kawritii ɗoon e gorko Ƴaga Awgaale ena wiyee Kaaliidu Buubu Manngaan ena nootitii kañum ne e noddaango Gelongal Fuuta, ɓe mbaɗdi laawol. Cooganaaɓe e Hijjaajinaaɓe kadi tawtoraama golle ɗee.
Golle ɗee ngudditiraa ko jaŋde alquraana e daande Ceerno Aali Bah. Rewi e alquraana oo ko jimol bismaango e daaɗe sukaaɓe janngooɓe Pulaar. Caggal ɗum waɗaa seppooji ɗiɗi ngam feeñninde kadduki ganni fulɓe Fuuta Tooro. Seppo sukaaɓe ngoo ɗowi ngo ko Hawwaa Abdullaay Bookar Ayye Sih. Seppo ɗimmo ngoo ɗowi ngo ko Mayram Daddaa Aan mo Beelinaaɓe. Ko caggal ɗoon mawɗo wuro ngoo hono Siley Mammadu Bah ƴetti konngol ngam bismaade hoɗɓe arɓe ɓee. Nde joom-wuro oo rewi, ƴetti konngol ko gardiiɗo Goomu Jaŋde, jooɗaniiɗo ɗoon Njoɓɓudi Ɗanniyaŋkooɓe hono Abdullaay Bookar Ayye Sih. Caggal ɗum ko jimol biyetengol « eehey maa ɓinngel leydi ! » e daaɗe sukaaɓe janngooɓe pulaar. Nguddi golle subaka ɗee caggal jime teelɗuɗe Mayram Sammba Sih ko weyo kuutorɗe e ñameele ganni.
Kikiiɗe, addoraa ko yeewtere Gelongal Fuuta caggal nde Abdul Kadeer Aan waɗi keptinirgol makko, kaŋko Gelongal Fuuta. Tiitoonde yeewtere ndee wonnoo ko darnde suka e nder renndo. Nde o rowi, rokkaa konngol ko Kaaliidu Buubu Manngaan. Kaaliidu Buubu ko haaliyaŋke mo Geno ittani nemso, yeɗi sirlu mawɗo to bannge konngol. O waɗi ɓeydol pattamlamol, naatngol e hakkillaaji. O wasiyii jamaanu nguu nde tiiɗnotoo e ruttanaade ko jeyi e teddinde ɗum. Jiggoyaade bonaani kono yo a taw ko ko naftat-maa, ɓeydat-maa e wiyde makko. Ko ɗoon debbo Beelinaaɓe, wuro Muuminiina hono Mayram Daddaa Aan ƴetti konngol e innde Duɗal Baaba Leñol Beelinaaɓe. O yetti wuro Burguduuna e teddungal ngal waɗani Abdul Kadeer ngal, o semmbini darnde wuro ngoo e ɗanniyaŋkooɓe mum hade makko ruttude njettoor e Abdul Kadeer Aan e darnde mum. Jime teelɗuɗe pawaa heen, naamnde ko soomii e konnguɗi harameeji jeeɗiɗi fulɓe, jimol belngol « ko waali e Burguduuna » sakkitoraa. Golle ñalawma uddugol ɗee ko ɗoon mbaynorii.
Ñalnde 11 ndee ko mbayniigu. Hade werlaaji nawtooji hoɗɓe ɓee hebleede, Abdul Kadeer Aan e lappol mum njuuroyii woon e galleeji. Ɓe ngadorii ko galle Abdullaay Bookar Sih e mawni mum Mammadu Lamiin Bookar Ayye Sih. Ɓe ndewni heen galle Abda Lih. Oon hecci wuro Burguduuna ngoo to bannge duuɓi. Ɓe ɓenni e galle Ceerno Demmba Jallo, elimaan raatib wuro ngoo. Ɓe njalti, ɓe cooyninaa Ngesa Manna (ngesa njabbetenooba e ñalawma gooto, coñetenooba kadi e ñalawma hee gooto). Ɓe njahi galle joom-wuro Siley Mammadu Bodel Bah, galle Mammadu Sal e galle Maamuudu Soh, ɓe cakkitorii galle Yaayaa Bah ngam juuroyaade mawɗo debbo ena wiyee Hawwaa Ceerno Soh, mawni mum Alhajji Muusaa Soh.
Golle Burguduunanaaɓe mbaɗii faayiida. Ɓe perii laawol, ɓe peranii wonande kala wuro ngo yiɗaa hofde juuɗe walla sabbaade e balle laamu. Ɓe paamii, ko aldaa e sikkitaare, wonde wuro, leydi maa leñol mbaawaa ƴellitaade ɗoon ɗo ɓiɓɓe mum ndaraaki, ndadaaki njiɗi firtude huunde. Ɓe paamii kadi wonde alaa goɗɗo, garoowo waɗana ɓe ko ɓe potnoo waɗdande koye maɓɓe koo. Ko ɗuum addani daraade ndee ɗoo darnde.
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
