So eɗen ciftora, ɗi kelanoo ko e hitaande 2009, caggal kuudetaa 6 ut 2008. Gila ndeen ko boowal tan wonnoo ɗoon, yimɓe fof ina naamnoo hol ko ngal jogori waɗteede ? Jooni, laaɓii; ngal yeeyaama. Hade maggal yeeyeede ngal feccitaa ko e lowe jeetati. Ko ɓeeɗoo coodti ngal :

• Sosiyetee biyeteeɗo Hel Ghadda heɓii heen lowe tati (3)
• Sosiyetee biyeteeɗo Azizi wul el Mamy heɓii heen lowre (1)
• Sosiyetee jokkiiɗo e SNIM heɓii heen lowe ɗiɗi (2)
• Banke Dowrowo Muritani (Banke sentaraal) : lowe ɗiɗi (2)

Boowal ngal fof yeeyaa ko fotde miliyaaruuji 5 e 635 miliyoŋ ugiyya.

Ngoɗɗeeki hakkunde Maars e naange ko 227 940 000 km. Mawneeki : tagofeereMaars ɓuri famɗude e Leydi. Nde seɓi feccere leydi ko seeɗa, sabu wuddowol mayre ko 3 394 km. Njuuteeki ñalawma totagofeere Maars ko waktuuji 24 pawɗi hojomaaji 37 e leƴƴanɗe 22. Ndeketagofeere Maars e tagofeere Leydi (ɗo nguur-ɗen ɗo) ɗeɓi fotde njuuteeki ñalawmaaji tawde kañnje fof ko hedde waktuuji men 24. Maars, hitaande mum ko balɗe men 386. Ɗum ma won hitaande men fawnde balɗe 20. Ko fayti e mbaydi mayre, tataɓal tagofeere nde ko nokkuuji ɓaleeji, nokkuuji niɓɓiɗɗi; tataɓe ɗiɗi keddiiɗe ɗe, ko nokkuuji laaɓtuɗi.

Laam Tooro Sidiki Sal laamiima Diiwaan Tooro duuɓi joy, tuggi hitaande 1882 haa hitaande 1887. Koloñaal en mbari mo ko Ñalnde 10 settaamburu 1890, e nder wuro Podoor, caggal nde Baydi Kacce Paam felli kumaandaŋ Serkal Podoor, hono AbelSanndee. Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii, sagataaɓe ngummee !

Ko goonga wonande juulɓe, walla nii ko ɓuri heewde e diineeji, nguurndam ina woodi, kono huunde fof ina jogii ɗo haaɗi, ko ko maayata. Guurɗo fof ko maayoowo, hay so tawii maa yimɓe ummitoyo. Ko kaalaten ɗoo ko, ko taawilaaji annduɓe e geɗe ɗe miijotoo. 

Leydi Tuunus ɓuri leyɗeele Magreb fof famɗude wertallo. Ndi heedi ko hirnaange Afrik, heedi ndi e Orop tan ko 140 kiloomeeteer, tolnde kanaal Sisil. Heedi ndi bannge hirnaange ko Alaseri (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 965 km), bannge fuɗnaange worgo ko Libi  (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 459 km), bannge rewo e fuɗnaange ko geec Mediteraane (njuuteendi tufnde mayri ko 1 298 km). Tataɓal leydi ndi, bannge worgo ko moraande Saharaa; bannge rewo ko kaaƴe mawɗe, no annama geejol nii. Hirnaange maggol ko weeyo mediteraane (hono kilimaa Orop), bannge rewo maggol ko kilimaa joorɗo, kilimaa Saharaa.

Ben Ali jibinaa ko e hitaande 1936. Jinnaaɓe makko ngonaano alɗuɓe. Nafi mo, ko ko nafnoo ɓeen sukaaɓe Aarabeeɓe waasnooɓe, suɓinooɓe naatde larme, kuutorii petelaaji ngam heɓtude laamu, gila noon e Naseer, Hosni Mubaarak, Bumejeen, Haafed el Asad, Saddaam Huseyn, Kaddaafi, kam e koninkooɓe Muritani. Nde Tuunus heɓi hoore mum o neldaa Saint Cyr janngoyde ganndal konu. Caggal nde o ƴaaŋi Janngirde Toownde Kabaruuji to Dental Dowlaaji Amerik, o fektaa to nokku kalfinaaɗo Kisal Konu.