Laana weeyo Riisi mbiyeteeka Soyouz diwii ñalnde aljumaa 27 marse 2015 ina tiindii jipporde weeyo wiyeteende ISS (Station Spatiale Internationale : Jipporde Weeyo Hakkunde leyɗe) ina jolni weeyankooɓe ɗiɗo riisnaaɓe e weeyanke gooto ameriknaajo, tawi heen ɗiɗo ina poti wonde toon balɗe 342, woni hitaande huurnde, huunde nde meeɗaa waɗde. Ɓe mbaɗi ko waktuuji 5 e 51 hojom e laawol, ɗum woni ɓe njettii to jipporde weeyo (Station spatiale) too, ko weetndoogo aset 28 marse 2015.

Kuulal 75 : Keɓal dokkal leydi dowri e mudda, keɓrangal coodgu, maa dokkal walla ngostiigu hiisetee ko rewaani laawol so wonaa tawo dokkirnooɗo leydi ndii yamirii ɗum etee tawa ɗum teskoraama kaayit noteer keɓtinaaɗo.

Noteer kala belsindiiɗo sarɗiiji cifaaɗi e nder ooɗoo dekere ko kañum deftotoo kaalis pawiiɗo e ɗum oo.

Ɗum kay wonaa daarol nii, ko goonga. Ndiwoowa umminooka kanndaa Heathrow to Londres, laamorgo Angalteer, ñalnde alkamiisa 12 marse 2015 ina tiindii Dubay, nde yahi haa hakkunde yolnde, ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.

E ballondiral e fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeteende MANOS UNIDAS (leydi Espaañ), Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) ene hebli eɓɓaande jaŋde mawɓe e nder leeɗe jeegom nder Nuwaasoot (Arafat, Daar Nayim, Daar El Beyda, Marbat, Riyaad e Teyaaret). Faandaare eɓɓaande ndee ko wallitde e :

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

 Ñaawoore ndee yanii ñalnde 23/03/2015 : Kariim Wad ina foti sokeede duuɓi 6 e yoɓde 138 miliyaar seefaa woni hedde 80 miliyaar ugiyya. Ɓe o ñaawdetenoo ɓee, hono Bibo Burgi e Aliyuun Sammba Jase e Mammadu Puuy kam en ñaawaa ko kasoo duuɓi joy e pawe kaalis ŋeerɗe.

 Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. 

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Sinngapuur ko wuro-dowla wonngo to Asii Fuɗnaange-Worgo. Ɓeto wertallo leydi ndii (wuro ngoo) 699 km2. Ko ɗum 64 duunde. Ɓurnde mawnude ndee wiyetee ko Pulau Ujong (584,8 km2). 

“En”, ko enen aadee en. Haa e oo sahaa annduɓe kiisinoo duuɓi aadee e winndere ndee ko e miliyoŋaaji 2 e teemedde nay hitaande (2 400 000 hitaande). Kono won gabgal gootal aadee yiytaa to fuɗnaange Afrik too, tawi duuɓi mum ko miliyoŋaaji 2 e teemedde jeetati hitaande. 

Jaaynde CNN yerondirii njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe e mawɓe hilifaaɓe leyɗe ɓurɗe mawnude e winndere ndee. Woni ko laamu rokkata ɓe sabu maɓɓe ardaade leyɗe maɓɓe. Hol ko ɓe tawi heen ? 

Haa e sahaa ngon-ɗen oo, ciiri wiris SIDA nganndidaaka. Ina anndaa tan ciirol VIH-1 ɓuri yaajde, haa teenti noon e Afrik. Kanko e hoore makko, omo waɗi ciiri 4. Ciirol M, ciirol N, ciirol O, e ciirol P. E nder teemedere ñawɓe SIDA fof, heen capanɗe njeenayo e njeenayo (99%) ngondi ko e ciirol M ngol. Ina anndanoo wonde ciirol M ngol e ciirol N ummorii aadee ko e baaɗi deemooɗi (chimpanzé). Kono hay huunde anndanooko e iwdi ciiri O e P ɗii.

Haa hannde geɗe Hitler gasdaani jangteede. Eɗen nganndi, ndeen  o anndii hankadi ko o jogorɗo naatde juuɗe konu Riisi e gardagol Seneraal mo “moɗaani ñale” biyeteeɗo Jukov, Hitler war ɓesngu mum, wartii, hoto “añɓe mum koynude ɗum”. Ndeke, e nder kaaɗi makko mawngu ɓurtuɗi, hay leydi makko, hono Almaañ, fotaani heddaade caggal makko.