Daartol Ceerno Wocci Saydu Jeliyaa Tuure

0
229
saydu jeliyaa3.jpg

Caggal nde njoofnu ɗen daartol Sayku Umaar Taal, eɗen puɗɗoo ɗo huunde e daartol e woon e seernaaɓe e almuuɓe makko, ɓe yimɓe keewaani haalde haala mum en, tawi noon ko yimɓe darinooɓe e maantiniiɓe e nder fellannde diine Sayko Umaar, haa teeŋti e Saydu Jeliyaa. Hol Saydu Jeliyaa ? 

Caggal nde njoofnu ɗen daartol Sayku Umaar Taal, eɗen puɗɗoo ɗo huunde e daartol e woon e seernaaɓe e almuuɓe makko, ɓe yimɓe keewaani haalde haala mum en, tawi noon ko yimɓe darinooɓe e maantiniiɓe e nder fellannde diine Sayko Umaar, haa teeŋti e Saydu Jeliyaa. Hol Saydu Jeliyaa ? 

Saydu Jeliyaa Tuure (Ceerno Wocci) ene jeyaa, e njuɓɓudi fellaannde diine (jihaadi) Sayko Umaar Taal, e seernaaɓe ɓurnooɓe ɓallaade Ahmadu Sayko Umaar Taal hono Laamiiɗo Juulɓe, haa teeŋti e wuro Segu (Mali). Ahmadu Sayko e Saydu Jeliyaa ko banndiraaɓe (eɓe njiidi enɗam), ko sehilaaɓe hoolondirɓe haa ɗoon haaɗi. Cehilaagal maɓɓe e aduna joofi ko nyande wolde Duunga (sara wuro Nyamee, kam woni hannde laamorgo leydi Niseer) : wolde nde renndini ko konu Aamadu Sayko e konu Farayse (kolonyaal en), ko ndee wolde Saydu Jeliyaa ruttii e joom mum, tawi ene fellondira e Tuubakooɓe. Saydu Jeliyaa jibinaa ko hedde 1830 e wuro Haayre (Laaw), e nder galle seernaaɓe jannguɓe arab e diine lislaam e nder teemedanɗe jappondirɗe.

Baaba makko, hono Ahmadu Siree Hasan Ceerno Wocci Tuure, ko ceernaajo lollunooɗo e nder Fuuta Tooro sabu ganndal mum, te siraaruuji yimɓe mbaɗata haa jooni aljumaa kala e yanaande makko, to wuro Haayre, ene teeŋtina ɗuum. Taaniiko, hono Ceerno Hasan Ceerno Wocci ene jeyaa e almameeɓe fiilanooɓe e Fuuta ko adii njiimaandi tuubakooɓe farayse.

Yumma makko, hono Jeliyaa Saako, baaba mum ko Lamin Abdullaay Saako Ceerno   Besmoor (walla Basmoor) gardinooɗo Duɗal Toowngal lollungal to wuro Ndormbos, e nder Diiwaan Halayɓe, hirnaange wuro Ɓoggee (e njiyiino Sayko Umaar Taal e hoore mum janngino e ngalɗo duɗal). Kadi yumma makko, Jeliyaa Saako, ko ɓiy Faatimata Aadama Taal, afo Sayko Umaar Taal en. Saydu Jeliyaa naati jaŋde ko e nder ɗiiɗoo galleeji seernaaɓe, to Haayre, to Ndormbos, e to duɗe Safalɓe (Muritani),

Saydu Jeliyaa e minyiraaɓe mum ɗiɗo, hono Abdullaay Jeliyaa e Umaar Jeliyaa, njantii e almuuɓe heewɓe peewi Dingiraay (leydi Gine). Ko toon ɓe njanti e konu Sayko Umaar Taal, ko toon ɓe njoofni jaŋde maɓɓe. Ɓe njahdi e Sayko Umaar Taal haa Hamdallaay, laamorgo Maasina…(ene heddii, haa tonngoode aroore).

Saydu Jeliyaa e miñiraaɓe mum ɗiɗo, hono Abdullaay Jeliyaa e Umar Jeliyaa, njantii e almudɓe heewɓe peewi Dingiraay (leydi Gine). Ko toon ɓe njanti e konu Sayko Umar Taal, ɓe njoofni jaŋde maɓɓe. Ɓe njahdii e Sayko Umaar Taal haa Hamdallaay, laamorgo Maasina. Nde ɓe njettii Hamdallaay haa woni dumunna, Sayko Umaar neltiri mo kaŋko e miñiraaɓe makko ɗiɗo fof to Segu, hono laamorgo ɓiyiiko Ahmadu Sayko ganndiraaɗo Laamɗo Juulɓe. Nde ɓe njettii toon Ahmadu wiyi ɓe :

“Garaangal mon ɗo ene weli mi sanne, tee njenane-ɗee ma on keɓ kala hujjaaji ɗi ɓiɗɗo (baaɗiraaɗo) foti heɓde e jiknaaɗo mum (kaaw mum). Ko feewti e ngonka men ɗo hannde, mbeɗe habra on wonde Fali Jaaraa, hono gonannooɗo en to Murjah naatii e murtere mawnde, o nattii addude kubbal ngal o fotnoo yoɓde mi, kadi o waɗtii taƴde ɗannotooɓe, o uddii laawol Ñooro e Neema. Mi neldii toon seteeji keewɗi ngam nehde mo, kono alaa ko ɗum nafi. So on pooftiima no moƴƴi, ma mi ardin on konu ngam haɓoyde e makko.”

Janngo e mum, Saydu Jeliyaa ƴefti laawol feewde Murjah, tawi hay gooto tinaani, alaa mo o yahdi so wonaa garde gooto. Jonte ɗiɗi caggal mum o arti Segu omo wondi e Fali Jaaraa. Yeeso mum, Fali Jaaraa e Bannjugu Jaaraa, e wondude e Ahmadu Sayko limtetee ko e ɓurɓe saasde e dartaade njiimaandi koloñaal farayse.

Nguuɗoo poolgu ngu Saydu Jeliyaa dañi tawi ƴiiƴam rufaani lollinii mo sanne, addanii mo anndireede e jaggireede neɗɗo jaambaaro e “diplomaat” ceeɓɗo.

Tuggi ndeen haa ñande wolde Duunga, Saydu Jeliyaa wonti ko koolaaɗo Ahmadu Sayko, cirridiiɗo makko, neɗɗo mo o nelata e nder sahaaji ɓurɗi haamnaade maa ñigaade, neɗɗo binndanoowo mo (koolaaɗo kuuɓal makko), neɗɗo mooftoowo duttorɗe, jahdiiɗo ɓurɗo ɓallaade Laamɗo Juulɓe  e nder golwole ɗe o waɗdata e tuubakooɓe. Haa ñalawma hannde oo, daartiyankooɓe ene kaala jaambaraagal Saydu Jeliyaa, e nuunɗal makko, e dewal makko Alla ɗe ngalaa ɗo kaaɗi.

Saydu Jeliyaa waɗi nguurndam mum fof ko e dewal Alla, e poolgu Lislaam, omo mantiree neɗɗaagu makko e kaaraysiraagal makko. Ko ɓuri teeŋtude e makko ko dewal makko Alla, hono no jaŋtiraa ɗo nii : waɗi ñalawma gooto, e nder jonnde (batu), gooto e watilaaɓe Ahmadu Sayko wiyi e nder peñcu : “Laamɗo Juulɓe, moƴƴere maa e Saydu Jeliyaa nde ene ɓurti, ma a taw de saabii ɗum ko jiidigal mon ngal.”

Laamɗo Juulɓe jaabasaki mo ɗoon e jonnde nde. Kono nde hiirnoo, o wiyi gawlo makko yo waɗ feere fof haa adoyoo yimɓe fof to jumaa ko adii fajiri, mbele ene humpita mo hol gadiiɗo naatde jumaa, e hol cakkitiiɗo yaltude jumaa caggal nde fajiri juulaa.

Laamɗo Juulɓe jaabaaki mo ɗoon e jonnde nde. Kono nde hiirnoo, o wiyi gawlo makko yo waɗ feere fof haa adoyoo yimɓe fof to jumaa ko adii fajiri, mbele ene humpita mo hol gadiiɗo naatde jumaa, e hol cakkitiiɗo yaltude jumaa caggal nde fajiri juulaa.

Janngo mum, gawlo o holliti e nder penycu, tawi jeddi ngalaa, guli ngoodaani, wonde ko Saydu Jeliyaa adii fof naatde e jumaa he ko adii fajiri.

Aamadu Sayko hokki Saydu Jeliyaa puccu njooɗngu, ene wondi e kaɓirɗe mum fof.

Ɓaawo janngo mum, hollitaa ko kanko kadi sakkitii fof yaltude jumaa. Saydu Jeliyaa hokkaa kadi ndimaangu ɗiɗaɓu njooɗngu sanne sabu dewal mum Alla. 

Ɗoon noon Aamadu Sayko wiyi yimɓe ɓe : “Miin mo Sirifaaji piili lefol Laamɗo Juulɓe, hol fof no mbaawrat-mi salanaade moƴƴere feewde e oo jiyaaɗo Alla, hono Saydu Jeliyaa ?”

Sahaa sahaa fof Saydu Jeliyaa ene halfinee golle tiiɗɗe, teeŋtuɗe. Ina jeyaa heen njangu njoftiigu njangu Safalɓe Tiisiit, o yahi, o artiri puulgu, omo nanngi heen heewɓe, ina heen joom suudu Siriif o, kam e ɓiɓɓe mum ɗiɗo.

Ɓooyaani kadi, o wiyaa yo o yah wuro Naango, fotde 30 kilomeeteer sara wuro Segu, ngam siifondiroyde toon e Kapiteen Gallieni e wondude e ofisiyeeji ɗiɗi e doktoor gooto nanondiral peewtungal e njulaagu ngal ɓe ngarnoo siifondirde e Aamadu Sayko, te oon noon wiynoo ɓe ko yo ɓe kaaɗ to wuro Naango, ɓe pada yamiroore mum.    

Ene anndaa noon wonde Saydu Jeliyaa meeɗaa seerde e hollitde nganygu mum feewde e tuubakooɓe. Nii woni e njillu Mage e Quintin to Segu tuggi 1864 haa 1866, o jaɓaani nii yettaade ɓe, ɗoon ɗo hoohooɓe heewɓe njillotonooɓe ene nyaagoo ɓe huunde.

Saydu Jeliyaa holliti mette mum heen, o wiyi : “Laamɗo Juulɓe, miin njiɗ-mi haaldude e ɓee heeferɓe raneeɓe tan ko e wolde, tawa fetel ene e junngo am !”

Laamɗo Juulɓe jaabii mo : “mbeɗe anndi, kono a majjaani miin ne holi miijo am heen. Kono kadi a majjaani wonde ngonka men hannde ene ɗaɓɓi ngalɗoo nanondiral (e tuubakooɓe ɓe). Etee ko yimɓe ɗiɗo tan mbaawi ngal toppitaade : miin walla aan.”

E fawaade e ngalɗoo teddungal, e ndeeɗoo hoolaare, Saydu Jeliyaa jebbilii,  jaɓi. Nii woni o ummii, o yahi Naango e innde Laamɗo Juulɓe, omo hokkaa mbaawka timmuka mo Kalifu gadano Laamɗo Juulɓe siifondirde nanondiral e tuubakooɓe ɓe…. (ene heddii, haa tonngoode aroore).

E fawaade e ngalɗoo teddungal, e ndeeɗoo hoolaare, Saydu Jeliyaa jebbilii,  jaɓi. Nii woni o ummii, o yahi Naango e innde Laamɗo Juulɓe, omo hokkaa mbaawka timmuka mo Kalifu gadano Laamɗo Juulɓe siifondirde nanondiral e tuubakooɓe ɓe.

E kitaale 1878-1881, Kumaandaŋ GALLIENI ene winndunoo deftere wiyeteende “Njillu to Sudaan e njiimaandi Farayse” (to Dow ma Fuɗɗorde Maayo Senegaal e Leyɗeele Maayo Joliba/Nijeer), omo sifii heen no nulaaɗo Laamɗo Segu o (hono Laamɗo Juulɓe) yettorii e teddungal e “mbummbaay” e wuro Naango to kaaldigal ngal foti waɗde ɗo. O holliti heen ko ɓeeɗoo arooɓe ene njeyanoo e ɗoftunooɓe Saydu Jeliyaa : Buubakar Saada, ko kam wonnoo Kumaandaŋ gardiiɗo waɗɗotooɓe pucci reenooɓe Laamɗo Juulɓe, e Sammba Njaay (mawɗo aasiñooruuji konu ngu), e Farba Baydi (Gawlo cirridiiɗo Laamɗo Juulɓe), e Mahmuud (Seneraal konu ngu), e miñiraaɓe makko Abdullaay Jeliyaa e Mustafa lollirɗo Umar Jeliyaa (harbiyankooɓe e hoolaaɓe kuuɓal Laamɗo Juulɓe), e Ahmadu (Diisnondirteeɗo Gadano).

GALLIENI wiyi kadi nde wonnoo “Saydu Jeliyaa ene heddii e reentaare mum e raneeɓe ɓe ngonaa juulɓe, yaama tawa ko nguttu, yaama tawa ko kulol, o jaɓaani min njeewtida les caali amen, etee ko toon min ɓuratnoo waawde feewnitaade (deeƴde). Kono Saydu Jeliyaa noddi min ko to nder suudu mum, kayru fof e waasde yaajde e werteede no moƴƴi no caali amen kii nii, yaama tawa ko ngam hoynude min, yaama tawa ko ngam waɗde heɗɗaawo maa haɗiinde hakkunde amen. O wertani men ko leece e dow leydi, tawi noon kanko o jooɗii ko dow danki, o jiimti e dow amen.”

GALLIENI hollitii kadi miijo mum e Saydu Jeliyaa:

“Ko gila e fuɗɗoode jeewte amen nganndu mi wonde Saydu Jeliyaa ɓuri laamɓe ɓaleeɓe ɓe njiynoo mi haa ɗo fof ƴoƴde e feertude… Ko  o cewɗo (o ɓuttiɗaani), ko o neɗɗo belɗo, etee so a yiyii mo tan a faamat hol sabaabu darnde makko e mbaawka makko sara Ahmadu (Laamɗo Juulɓe).

Kaaldigal ngal juutii fotde balɗe limtilimtinɗe. Feeñanii min heen wonde Saydu Jeliyaa ko karallo majjum kulɓiniiɗo. Ko ñande 3 noowammbar 1880 golle ɗe njoofi, nanondiral ngal siifaa, ngal inniraa “Nanondiral Naango”.

Hono no Etienne PEREZ holliri caggal ɗuum, e nder deftere mum (anndiraande “To Sudaan e njiimaandi Farayse – Suwoyneer wolde e njillu” : “Nanondiral Naango” ene luulndii neɗɗaagu farayse”, o teeŋtinii heen wonde Saydu Jeliyaa ko ŋatɗo, o daraniima heen ɓure laamateeri Laamɗo Juulɓe kam e diine Lislaam no haanirta nii ”.

Saydu Jeliyaa ko neɗɗo jankiniiɗo wonnoo. Kumaandaŋ GALLIENI  teeŋtinii ɗum. O sifiima e deftere makko no o yettorii Naango, omo ardii soofaaji teemedde joy (500) waɗɗiiɓe pucci. O wiyi kadi wonde kanko fof e wonde Kalifu Gadano Laamɗo Juulɓe, Saydu Jeliyaa ene waawnoo ɓoornaade comci maantinɗi, cinkaaɗi, kono alaa, o ɓoorninoo tan ko wutte baka, o muurnii kaala baka, alaa ko yiyetenoo e yeeso makko so wonaa gite ɗe.

Saydu Jeliyaa ko neɗɗo pinal wonnoo. O fenñinirii ganndal makko defte e binndannɗe keewɗe ɗe o winndunoo ndeen, kam e ɓatakeeji keewɗi ; ko heewi heen nana IFAN to Ndakaaru, ina heen deftere makko wiyeteende « Rih latu li amiirul muumina Ahmadu Sayku » winndiraande ngam teddinde e jaarde Laamɗo Juulɓe.

Nde wonnoo ko o neɗɗo yimɓe fof, Saydu Jeliyaa huutoriima hurum mum e e Laamɗo Juulɓe ngam danndude yimɓe heewɓe wondunooɓe e lor.

Ɗoftaare makko e Laamɗo juulɓe ene teeŋtini sanne, o rewii e makko ngam danndude mo e Tuubakooɓe, o yahdii e makko haa Duunga, sara Ñamee (leydi Niseer). Ko ɗoon ɓe pellondiri e Tuubakooɓe Farayse, e wolde sakkitiinde ; ko e mayre o fellaa, o yani, o ruttii e joomiiko, e nder lewru abiril hitaande 1885 (duuɓi teemedere e noogaas e nay hannde).

Saydu Jeliyaa e miñiraaɓe mum Abdullaay, e Umar, ɗalii caggal mum en ɓesngu njonngu cariingu e taweteengu hannde to Mali, to Gine, to Senegaal e to Muritani.

Saydu Jeliyaa wuurii ene woni neɗɗo diineyanke, etee mayii ene sahodini ngam poolgu diine Lislaam.

Nguurndam Saydu Jeliyaa eggaa ko e winndannde Bookar Njaay (Jooɗaninooɗo Leydi Maali) ittaande e deftere Cultures et Civilisations islamiques/les personnages célèbres, pp. 186 – 190. Natal ngal ne ittaa ko e deftere nde, ngal hollitta ko kaaldigal hakkunde Saydu Jeliyaa e Seneraal Galieni, e wondiiɓe mum en. (Joofii. Haa tonngoode aroore njokken winndannde hesere). 

Aamadu Umaar Jah

* Termo-termo ngam deeƴre «Nango» sara wuro Segu hakkunde kapiteen Galieni (wonande Farayse) e Seydu Jeliyaa (wonande Ahmadu, laamiiɗo juulɓe). Ummaade nano fayde ñaamo, Sammba Njaay, diisneteeɗo gadano Ahamadu, et Mahmuud, Ceerno, Mawɗo konu, Lietnaa Totin (Tautin), Seydu Jeliyaa, hooreejo hilifaaɓe, Bakaar Saada, mawɗo konu, Kapiteen Galieni, Mustafa e Abdullaay, seernaaɓe, Valière et Pietri