Mawningol ñalngu jojjanɗe aadee

0
353


Ñalnde 10 desammbar 1948, tawi winndere tampii kareeli, tampii ndufu ƴiiƴam, muuyaama jam e kisal. Hankadi hakkillaaji yimɓe fof teeɗaniima nuunɗal, kaaɓii warhooreeji e bonanndeeji hakkunde ɓiɗɓe baaba Aadama. Ko ndeen muuyaande jam e nuunɗal e kisal addi miijo lelnude doosɗe juɓɓinooje jotondire hakkunde yimɓe, ɗum woni Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee. 

Addani Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU) lelnude ɗe, ko yiɗde haɓde e kiiɗal e paltoor, caggal hare adunankoore boomnde winndere nde, ɗo golle bonɗe tabitinaa e aadee en.

 Anndude ndeeɗoo winndaande, humpitaade ɗum e faamde ina waɗɗii mo woni kala e men, haa arti noon e sahaa mo winndere woni e jiiɓru mawndu : ɗo leyɗe doolnuɗe e koye mum en njaɓɓata ɗee doosɗe, yonta ɗo doole ceɓɓitiiɗe kappani felɓondirde aadee en.

Ɗum waɗi, ngooɗoo bayyinaango, kam fof e dañde duuɓi 60, ittataa ko hannde fof ngo ɓuri yahdude e yonta he, hannde fof ngo sokli ɗoofteede.

E oon sahaa, e nder 58 dowla jeyaaɗo e Fedde nde, ina tawee heen denndaangal miijanteeɗi, denndaangal tippuɗe renndo e politik, dennndaangal diineeji e pine e aadaaji e neesuuji, leyɗe ƴellitiiɗe e pamare doole kala. Hay winnduɓe bayyinaango ngo ummorii ko e denndaangal jookli winndere nde, mbele denndaangal ngoƴaaji e miijooji ina teskee e mum. Ko ɗum tagi bayyinaango ngo wonnde winndaande huftodinnde, wonannde yimɓe kala.

Bayyinaango Huftodinngo jojjanɗe aadee waɗi ko 30 kuulal.

Heen kuulal kala won fannu ndimaagu e wellitaare e hakke joopii :

  • Kuulal 1 :   Potal bani aadama en
  • Kuulal 2 :   luulndagol paltoor
  • Kuulal 3 :   Ndeenka e kisal aadee
  • Kuulal 4 :   Karmingol njiyaagu
  • Kuulal 5 :   Karmingol lepte
  • Kuulal 6 :   Ngonka sariya
  • Kuulal 7 :   Potal yeeso laawol
  • Kuulal 8 :   Hakke wullitaade to ñaawirɗe
  • Kuulal 9 :   Karmingol nanngal aadee e dow fenaande
  • Kuulal 10 : Ndimaagu ñaawoore
  • Kuulal 11 : Jooɗtoreede waɗaani bonannde
  • Kuulal 12 : Ndeenka nguurndam keeriɗam
  • Kuulal 13 : Wellitaare yah-ngartaa yimɓe
  • Kuulal 14 : Hakke moolaade
  • Kuulal 15 : Hakke jeyeede e leydi (nasiyonaalitee)
  • Kuulal 16 : Hakke resondireede e keptingol galle
  • Kuulal 17 : Hakke jeyi keeriiɗo
  • Kuulal 18 : Wellitaare dewal
  • Kuulal 19 : Wellitaare miijo e haala
  • Kuulal 20 : Wellitaare batu e njuɓɓudi
  • Kuulal 21 : Potal to bannge golle ndenndaandi, demokaraasi e woote
  • Kuulal 22 : Hakke kisal renndo
  • Kuulal 23 : Hakke gollaade, heɓde njoɓdi moƴƴiri, wellitaare senndikaa
  • Kuulal 24 : Njuuteendi mudda golle e hakke heɓde fooftere
  • Kuulal 25 : Hakke cellal e ndeenka renndo
  • Kuulal 26 : Hakke jaŋde e nehdi
  • Kuulal 27 : Hakke pinal e jeyi coñce e ñeeñal
  • Kuulal 28 : Hakke e njuɓɓudi renndo adunankoori
  • Kuulal 29 : Hakkeeji keeriiɗi e doosɗe dottooje keeri baɗɗiiɗi e hakkeeji keeriiɗi, dottooji keeri hakkeeji e wellitaare
  • Kuulal 30 : Baasgol laamuuji yiiltude hakkeeji e wellitaare joopaande nde