Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe
Ñalnde 10 mee 2009, mooliiɓe artuɓe to Diiwaan Barakna mbinndii ɓataake feewde e laamu Muritani ngam hollitde ngonka mum en gila ngarti e leydi he. Ɓataake oo noon ko ɓataake caaktaaɗo, ko wiyetee « lettre ouverte ». Min pulanii on ɓataake o:
Ndenndaandi Lislaamiyankoori Muritani
Wilaaya Brakna
Jokkondiral artuɓe to Barakna
Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe
Minen siifɓe ooɗoo ɓataake, yonaaɓe tuddule 24 moolinooɓe artiraaɓe to Brakna, e innde jokkondiral amen, e min kollita ardiiɓe leydi ndi kam e pelle ngenndiije e adunankooje, huunde e caɗeele min nguuri gila min ngarti e nokkuuji amen.
Njillu ngu yiilirde jokkondiral amen waɗnoo e tuddule ɗe tuggi 2 haa 5 mee 2009, teskiima goodaangal caɗeele keewɗe ɗe yimɓe ɓe, famɗuɓe semmbe, nguuri. A min mbaawi limtude heen 6 :
1. Ŋakkeende kaɓirɗe] : tullisaaji ɗi galleeji ɗi tuusaa ɗi ina ngoɗɗi huuɓnude soklaaji, nguleeki e keneeli e mborosaaji ɗo ngiwri fof naatat. Yanti heen ko ɓuri heewde e majji ko dappuɗi e nder yoga e tuddule.
Ɗum ɗoon noon ina luurondiri e nanondiral tattatal[iii] ngal laamu Senegaal e laamu Muritani e HCR ciifondiri e lewru noowammbar 2007, biynongal wonde baasuuji ɗi ina poti hesɗitineede balɗe 90 kala. Wonii hannde lebbi 13 e balɗe 22, won e artiraaɓe, yeru to Hudallaay, haa hannde ɗuhii ko e baasuuji keɓnoo gila ngarti.
Tuddule goɗɗe, ko wayi no Cengelel, Foonde Maayel e Njañnjaan ina ŋakkiraa haa hannde caaleeje e sennguuje katojinaaɗe ngam hunndude mahdi ɗuhorɗe mum en. To Seeno Kunaa, huunde e galleeji keɓi ko sennguuje 17, tawi potnoo heɓde ko 18. To Beylaan won galle keɓɗo sennguuje 11 fat.
2. Golle njuɓɓudi ANAIR nokkuyankoori ndi : e min cunii no feewi ko ngalu ngu ndiiɗoo njuɓɓudi halfinaa ngam wallitde artiraaɓe ɓe, alaa ko battini e nguurndam mum en hay batte.
Ina hatojinaa nde laamu ngu ummantoo ko yaaccii horde ndii njuɓɓudi ngam anndude to nguun ngalu naati. E nder ɗuum, e min kabra on wonde bitik mo ANAIR mahnoo to Foonde Maayel yanii e balɗe ɓennuɗe ɗe, huunde addonoore en sikkitaade moƴƴugol golle ɗe.
Yanti heen, jom en kaɓirɗe ɓe ANAIR gollondirta ɓe njaɓataa diisnondirde e naftortooɓe ɓe. Fawtii heen, jikku neɗɗo maɓɓe jooɗaniiɗo ɓe o, hono Saamori Mammadu Jallo, wallittaa nanondiral hakkunde artuɓe ɓe.
Gila o toɗɗaa alaa ko woni darnde makko so wonaa jiiɓde hakkunde artuɓe ɓe e laamu ngu. Alaa e sago o lomtinee ko ɓuri yaaccaade mbele jotondiral hakkunde amen e ANAIR ina moƴƴita.
3. Jaŋde : E ooɗoo fannu teeŋtuɗo, caɗeele mawɗe, duumiiɗe ina ngoodi, ko wayi no ŋakkeende jannginooɓe, ŋakkeende janngirɗe, leefgol tolno elewaaji puɗɗinooɗi jaŋde mum en to Senegaal, e Arab. Ɗum ɗoon addanii yoga e elewaaji jaŋde hakkundeere[iv] ruttaade to duɗe njanngatnoo to Senegaal.
4. Cellal : oo fannu fof kadi ɓuri leefde. Haa hannde alaa tuddunde jogii « suudu cellal » alaa ko haali poosto cellal. E min mberloo noddaango feewde yarlitiiɓe, haa arti e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje (ONG), mbele ina paaboo ɓee yimɓe roofolɓe, ɓe njuɓɓina ga lappol safaara e ballondiral e jokkondiral amen ngal.
5. Ndiyam ceniɗam : ko famɗi fof, tuddule 20 e nder tuddule 24 gonɗe e Brakna ɗe ina ngondi e caɗeele ndiyam. Cengelel, Foonde Maayel e Beylaan, haa hannde njarata ko maayo, kam fof e soomde mborosaaji keewɗi.
Wuro Jañnja, ngo kiloomeeteruuji 20 ɓilii hakkunde mum e maayo, ƴoogoytunoo ko Saabu Alla. Ko Intersos tottunoo ɓe saretaaji tati bamɗi, hay ɗum ne ina heewnoo caɗeele. (kilooji 7 ina ɓilii ɗoon tee ma ɗi tacca tule ceene 3 nde ɗi njettoo fooraas o !).
E ooɗoo sahaa saretaaji tati ɗii fof ko bonɗi, ɗum noon ɗomka ina dooki wuro ngo e nguuɗoo ceeɗu ngulngu. Maa yimɓe njaawa e maɓɓe no feewi hoto ɓe kalkaade.
Ko tufnde[v] wootere woodi to Hudallaay ngam yarnude 1470 fittaandu gonɗi e nder 400 fooyre, tawi noon nanondiral tattatiwal ngal wiynoo ko eɓɓunoo ko fooraas jarnoowo 1000 neɗɗo.
6. luure jeyi leydi : Ɗee luure ko duumiiɗe hay so tawii podooje ñawndude ɗe ina ndokkee sahaa e sahaa fof. Deeƴre e jam hakkunde yimɓe hoɗɓe e ɗii nokkuuji, jiiduɓe to bannge ƴiiƴam e daartol, fawii ko e ñawndugol ɗee luure jeyi leydi. E min teskii, tee e min cunii heen, luure ɗe keewi jolde ko hakkunde artuɓe ɓe e hoɗdiiɓe mum en Wiiɗnde Ñaawoore, Weendu Edi, Kaaƴel Abuu, Weendu Mbabba, Wuro Aamadu Hawwaa, Murtogal e Buur.
Darnde biyeteeɗo Yahyaa wul Mkaytiir, kalfinaaɗo jofle e nder ANAIR, alaa ko ɓeydi so wonaa tooke sibu makko daraade e jiiɓde hakkunde artuɓe ɓe e hoɗdiiɓe mum en, o haala ɗo huunde, o haaloya goɗɗum to. Yeru mum ko to Kaaƴel Abuu, Murtogal, Hamdallaay e Foonde Maayel. Ɗo Mbuur ɗo, yimɓe fof kaalata ko haala leydi ngonndi hakkunde wuro e cahe, ndokkaani ndi.
E min njaakorii ma on njuurnito no moƴƴi ɓataake amen o, njaɓon mo. Koofnaali amen ɓurɗi teddude.
Cargol :
– Yonaaɓe tuddule
– Wali Brakna
– Haakemaaji
– Meeruuji
– HCR
– ANAIR
– Intersos
- Siifi ɓataake o ko :
- Abdullaay Haadii Jallo : Cengelel
- Umar Aamadu Soh : Gural
- Aamadu Siidi arɗo : Kaaƴel Abuu
- Usmaan Saajo Jah : Murtogal
- Haaruuna Saydu Bah : Hudallaay
- Abdullaay Sammba Soh : Boyngel Cile
- Abuu Soh : Beelel Uurngel
- Abdullaay Aamadu Soh : Foonde Maayel
- Muusaa Buubu Loom : Weendu Edi
- Abdarahmaan Sih : Wiiɗnde Ñaawoore
- Aamadu Jaw : Beylaan
- Miikaa Sammba Saajo : Feruga
- Maamuudu Aamadu Jallo : Buur
- Eli Faatim : Beelel Koyle
- Maalik Sammbayel Soh : Weendu Mbabba
- Aamadu Aliu Bah : Hamdallaay
- Abdullaay Aamadu Bah : Jañnja
- Abdullaay Mbaare : Seeno Kunaa
- Haamiidu Mbaylaandi : Wuro Aamadu Hawwaa
- Mammadu Abdul Soh : Hudallaay
- Haaruuna Ngusa Soh : Boyngel Cile
- Mammadu Buubu Jeŋ : Weendu Edi
- Huseynu Jaw : Beylaan
- Saada Sammba Jah : Murtogal
- Aamadu Sammba Bah : Hamdallaay
- Abdul Naako Soh : Bahbahɓe
Ɓoggee, ñalnde 10 mee 2009
Jah Saada
Dia.sada@ymail.com
[i] Gollodiiɓe (partenaires) : yimɓe walla pelle maa dowlaaji gollodteeɗi, jotondiraaɗi e golle joopaaɗe ɗe. Yeru ɗooyene, HCR ina jeyaa e gollodiiɓe ; ANAIR jeyaa e ko ciforto-ɗen ɗo laamu.
[ii] Kaɓi
[iii] Nanondiral tattatal firi ɗo « nanondiral hakkunde gollodiiɓe tato » : ngaal woni ngal laamu Muritani siifondiri e laamu Senegaal e HCR
[iv] Jaŋde hakkundeere woni jaŋde kolees e liisee.
[v] Tufnde : ƴoogirde (borne fontaine).
