Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe

Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe

Ñalnde 10 mee 2009, mooliiɓe artuɓe to Diiwaan Barakna mbinndii ɓataake feewde e laamu Muritani ngam hollitde ngonka mum en gila ngarti e leydi he. Ɓataake oo noon ko ɓataake caaktaaɗo, ko wiyetee « lettre ouverte ». Min pulanii on ɓataake o:
Ndenndaandi Lislaamiyankoori Muritani
Wilaaya Brakna
Jokkondiral artuɓe to Barakna

Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe

Minen siifɓe ooɗoo ɓataake, yonaaɓe tuddule 24 moolinooɓe artiraaɓe to Brakna, e innde jokkondiral amen, e min kollita ardiiɓe leydi ndi kam e pelle ngenndiije e adunankooje, huunde e caɗeele min nguuri gila min ngarti e nokkuuji amen.

Njillu ngu yiilirde jokkondiral amen waɗnoo e tuddule ɗe tuggi 2 haa 5 mee 2009, teskiima goodaangal caɗeele keewɗe ɗe yimɓe ɓe, famɗuɓe semmbe, nguuri. A min mbaawi limtude heen 6 :

1. Ŋakkeende kaɓirɗe] : tullisaaji ɗi galleeji ɗi tuusaa ɗi ina ngoɗɗi huuɓnude soklaaji, nguleeki e keneeli e mborosaaji ɗo ngiwri fof naatat. Yanti heen ko ɓuri heewde e majji ko dappuɗi e nder yoga e tuddule.

Ɗum ɗoon noon ina luurondiri e nanondiral tattatal[iii] ngal laamu Senegaal e laamu Muritani e HCR ciifondiri e lewru noowammbar 2007, biynongal wonde baasuuji ɗi ina poti hesɗitineede balɗe 90 kala. Wonii hannde lebbi 13 e balɗe 22, won e artiraaɓe, yeru to Hudallaay, haa hannde ɗuhii ko e baasuuji keɓnoo gila ngarti.

Tuddule goɗɗe, ko wayi no Cengelel, Foonde Maayel e Njañnjaan ina ŋakkiraa haa hannde caaleeje e sennguuje katojinaaɗe ngam hunndude mahdi ɗuhorɗe mum en. To Seeno Kunaa, huunde e galleeji keɓi ko sennguuje 17, tawi potnoo heɓde ko 18. To Beylaan won galle keɓɗo sennguuje 11 fat.

2. Golle njuɓɓudi ANAIR nokkuyankoori ndi : e min cunii no feewi ko ngalu ngu ndiiɗoo njuɓɓudi halfinaa ngam wallitde artiraaɓe ɓe, alaa ko battini e nguurndam mum en hay batte.

Ina hatojinaa nde laamu ngu ummantoo ko yaaccii horde ndii njuɓɓudi ngam anndude to nguun ngalu naati. E nder ɗuum, e min kabra on wonde bitik mo ANAIR mahnoo to Foonde Maayel yanii e balɗe ɓennuɗe ɗe, huunde addonoore en sikkitaade moƴƴugol golle ɗe.

Yanti heen, jom en kaɓirɗe ɓe ANAIR gollondirta ɓe njaɓataa diisnondirde e naftortooɓe ɓe. Fawtii heen, jikku neɗɗo maɓɓe jooɗaniiɗo ɓe o, hono Saamori Mammadu Jallo, wallittaa nanondiral hakkunde artuɓe ɓe.

Gila o toɗɗaa alaa ko woni darnde makko so wonaa jiiɓde hakkunde artuɓe ɓe e laamu ngu. Alaa e sago o lomtinee ko ɓuri yaaccaade mbele jotondiral hakkunde amen e ANAIR ina moƴƴita.

3. Jaŋde : E ooɗoo fannu teeŋtuɗo, caɗeele mawɗe, duumiiɗe ina ngoodi, ko wayi no ŋakkeende jannginooɓe, ŋakkeende janngirɗe, leefgol tolno elewaaji puɗɗinooɗi jaŋde mum en to Senegaal, e Arab. Ɗum ɗoon addanii yoga e elewaaji jaŋde hakkundeere[iv] ruttaade to duɗe njanngatnoo to Senegaal.

4. Cellal : oo fannu fof kadi ɓuri leefde. Haa hannde alaa tuddunde jogii « suudu cellal » alaa ko haali poosto cellal. E min mberloo noddaango feewde yarlitiiɓe, haa arti e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje (ONG), mbele ina paaboo ɓee yimɓe roofolɓe, ɓe njuɓɓina ga lappol safaara e ballondiral e jokkondiral amen ngal.

5. Ndiyam ceniɗam : ko famɗi fof, tuddule 20 e nder tuddule 24 gonɗe e Brakna ɗe ina ngondi e caɗeele ndiyam. Cengelel, Foonde Maayel e Beylaan, haa hannde njarata ko maayo, kam fof e soomde mborosaaji keewɗi.

Wuro Jañnja, ngo kiloomeeteruuji 20 ɓilii hakkunde mum e maayo, ƴoogoytunoo ko Saabu Alla. Ko Intersos tottunoo ɓe saretaaji tati bamɗi, hay ɗum ne ina heewnoo caɗeele. (kilooji 7 ina ɓilii ɗoon tee ma ɗi tacca tule ceene 3 nde ɗi njettoo fooraas o !).

E ooɗoo sahaa saretaaji tati ɗii fof ko bonɗi, ɗum noon ɗomka ina dooki wuro ngo e nguuɗoo ceeɗu ngulngu. Maa yimɓe njaawa e maɓɓe no feewi hoto ɓe kalkaade.

Ko tufnde[v] wootere woodi to Hudallaay ngam yarnude 1470 fittaandu gonɗi e nder 400 fooyre, tawi noon nanondiral tattatiwal ngal wiynoo ko eɓɓunoo ko fooraas jarnoowo 1000 neɗɗo.

6. luure jeyi leydi : Ɗee luure ko duumiiɗe hay so tawii podooje ñawndude ɗe ina ndokkee sahaa e sahaa fof. Deeƴre e jam hakkunde yimɓe hoɗɓe e ɗii nokkuuji, jiiduɓe to bannge ƴiiƴam e daartol, fawii ko e ñawndugol ɗee luure jeyi leydi. E min teskii, tee e min cunii heen, luure ɗe keewi jolde ko hakkunde artuɓe ɓe e hoɗdiiɓe mum en Wiiɗnde Ñaawoore, Weendu Edi, Kaaƴel Abuu, Weendu Mbabba, Wuro Aamadu Hawwaa, Murtogal e Buur.

Darnde biyeteeɗo Yahyaa wul Mkaytiir, kalfinaaɗo jofle e nder ANAIR, alaa ko ɓeydi so wonaa tooke sibu makko daraade e jiiɓde hakkunde artuɓe ɓe e hoɗdiiɓe mum en, o haala ɗo huunde, o haaloya goɗɗum to. Yeru mum ko to Kaaƴel Abuu, Murtogal, Hamdallaay e Foonde Maayel. Ɗo Mbuur ɗo, yimɓe fof kaalata ko haala leydi ngonndi hakkunde wuro e cahe, ndokkaani ndi.

E min njaakorii ma on njuurnito no moƴƴi ɓataake amen o, njaɓon mo. Koofnaali amen ɓurɗi teddude.

Cargol :
–  Yonaaɓe tuddule
– Wali Brakna
–  Haakemaaji
–  Meeruuji
–  HCR
– ANAIR
–   Intersos

1. Siifi ɓataake o ko :
2. Abdullaay Haadii Jallo :                               Cengelel
   
3. Umar Aamadu Soh :                                    Gural
   
4. Aamadu Siidi arɗo :                                      Kaaƴel Abuu
   
5. Usmaan Saajo Jah :                                    Murtogal
   
6. Haaruuna Saydu Bah :                                Hudallaay
   
7. Abdullaay Sammba Soh :                           Boyngel Cile
   
8. Abuu Soh :                                                    Beelel Uurngel
   
9. Abdullaay Aamadu Soh :                            Foonde Maayel
   
10. Muusaa Buubu Loom :                                Weendu Edi
    
11. Abdarahmaan Sih :                                      Wiiɗnde Ñaawoore
    
12. Aamadu Jaw :                                               Beylaan
    
13. Miikaa Sammba Saajo :                               Feruga
    
14. Maamuudu Aamadu Jallo :                         Buur
    
15. Eli Faatim :                                                     Beelel Koyle
    
16. Maalik Sammbayel Soh :                             Weendu Mbabba
    
17. Aamadu Aliu Bah :                                       Hamdallaay
    
18. Abdullaay Aamadu Bah :                            Jañnja
    
19. Abdullaay Mbaare :                                      Seeno Kunaa
    
20. Haamiidu Mbaylaandi :                                Wuro Aamadu Hawwaa
    
21. Mammadu Abdul Soh :                                Hudallaay
    
22. Haaruuna Ngusa Soh :                               Boyngel Cile
    
23. Mammadu Buubu Jeŋ :                               Weendu Edi
    
24. Huseynu Jaw :                                              Beylaan
    
25. Saada Sammba Jah :                                  Murtogal
    
26. Aamadu Sammba Bah :                              Hamdallaay
    
27. Abdul Naako Soh :                                       Bahbahɓe

Ɓoggee, ñalnde 10 mee 2009

Jah Saada

Dia.sada@ymail.com