Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.
Seppooji keewɗi njuɓɓinaama. Jeyli kuɓɓaama e mbeddaaji, kaaƴe mberlaama, waɗii pelɓondire muusɗe haa woodi maayɗo heen (Abdullaay Wad Yinngu). Ñootooɓe Cees ndenndinii fotde 1 500 faktiir kuuraa, mbiyi njoɓaani ! Ko ɗum waɗi yimɓe fof ndillii. Suudu Sarɗi noddii batu keñoraangu ngam yeewtude heen e naamnaade guwarnama laɓɓitinooje ; ko ñalnde talaata 20 sulyee wonnoo. Depiteeji ɗii kala kaalii, ñiŋii laamu ngu. Wonande Sammba Juulde Caam, guwarnama oo kala fotnoo ko woppude golle, sibu laaɓii golle mum njuumtaani. Ko noon wonande partiiji luulndo ngo. APR, hono parti Makki Sal wiyi « seppooji baɗooji e nder leydi ndi no diidorinoo kollitii wonde Senegalnaaɓe muñtorii. APR ina wondi e maɓɓe e ɗuum… ».
Ko noon kadi wonande Parti Sosiyaalist : « Min njaɓataa Abdullaay Wad e guwarnama mum mbonna nguurndam ɓesngu Senegaal, sibu ŋakkeende kuuraa ». Ko haala Aysata Taal to Podoor « haa mande ? ».
So Alla, nguurndam hannde aamnotaako gaa gaa kuuraa. Ko hono no Moor Gey koɗɗo to Mbakke wiyri nii tan : « Ko min aanɓe. Jamma, nder cuuɗi waalotaako, ina wuli no feewi. Minen fof min njaltat boowal, min njeewta haa weetndoogo, so kuuraa artii min ɗaanoyoo».
Coodguuli won e geɗe nguura kadi ɓeydiima, sibu mooftugol majje saɗtii: « hannde, ko ñalnde kala yimɓe nduggoyta liɗɗi e legim e teewu sibu firgooji marsataa ».
Hay nokkuuji ɗo kuuraa woodi ɗo tinii ɗum. Yeru to Kuungel (340 kiloo fuɗnaange Ndakaaru). Usmaan Ngom ko toon hoɗi. O wiyi «Ɗo, amin njogii masiŋ amen kuraa keeriiɗo. Kono joom suudu am wiyii kam wonde coodgu liɗɗi ɓeydiima, ko jaratnoo 400 F seefaa, jarata hannde ko 800 F seefaa. Addi ɗum ko otooji gaddooji liɗɗi ɗi nattii dañde galaas e laawol he … ».
Faggudu leydi loriima no feewi e ɗii kuppiraaji kuuraa, sibu, ko idii fof ko fitiram golle en natti gollaade, ɗum noon roŋkude no nguurdi. Yeru haala ooɗoo ñootoowo to Cees : « Min ndonkii gollaade sabu kuraa alaa. Ñooti fof nana njooɗii, min mbaawaa huuɓnude podooje amen. Min keɓata kuraa ko waktuuji tati fat ñalawma ! Min ndonkii gollaade. Ɗum joofataa».
Hay gollotooɓe e poosto ndaɗaani e batte majjum. «Arɓe yaltinde kaalis nelde so ngarii, tawata ko kuraa alaa. Alaa e sago ɓe pada haa kuuraa arta, ordinateeruuji kuɓɓee, ɓe mbaawa yoɓeede. Nde tawnoo ina leela artude, ɓe mbaɗtata guut maɓɓe fof ko e gollotooɓe poosto ».
BAB
