Hol baɗɗo « bone » ?

0
311

Batu hilifaaɓe ɓenninii, ñalnde alkamiisa ɓennuɗo oo, tuugnorgal baɗirangal, e wiyde laamu nguu, ñawndude haa laaɓa gagga warngooji e « tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ». Ngam ɗuum, goomu koninkooɓe toɗɗaama, ngu alaa ko toppitii so wonaa oon doosiyee.

Kalifu Ndeenka leydi noddii yeewtere jaayɗe, hollitii heen wonde naftortoo oo  kaalis ko denndaangal 

Batu hilifaaɓe ɓenninii, ñalnde alkamiisa ɓennuɗo oo, tuugnorgal baɗirangal, e wiyde laamu nguu, ñawndude haa laaɓa gagga warngooji e « tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ». Ngam ɗuum, goomu koninkooɓe toɗɗaama, ngu alaa ko toppitii so wonaa oon doosiyee.

Kalifu Ndeenka leydi noddii yeewtere jaayɗe, hollitii heen wonde naftortoo oo  kaalis ko denndaangal 

« koninkooɓe meeɗnooɓe jeytoreede walla loreede e ɓoorle deggondirɗe bonnunooɗe konu ngenndi nguu, tuggude 1981 haa 2003 e 2004, ƴaaŋan maa sahaa niɓɓo warngooji leƴƴiyankooji añamngureeji baɗnooɗi e 1989 – 1992 ».

Ngam jaɓnude ɓoccitinooɓe e ɗiin bonanndeeji, wontuɓe « boñuuji » hannde, kam e jom en hakke en ɓee, walla kadi wanndaade, kalifu oo yaltini limooje kaalis tolniiɗe e miliyoŋaaji ugiyya men oo, jogorɗe buynude kunuɗe ujunnaaje ujunnaaje waasɓe, ɓe tuddule konu moññunoo hade laamuuji deggondirɗi wiicaade ɗum en ladde.

Ɓoccitinooɓe e tuddunde Inaal, leeptanooɓe to Waad Naaga, hiitaaɓe Jreyda, e yejjitanooɓe nder daayo, maa mbaaw, ma a taw foofde, ɗaminaade moƴƴere ; kono, geɗe ɓurnooɗe himmude ɗee, teeŋtude ɗee, njogoraani dañaneede jaabawol. Hay gooto kadi jogoraani haalande yimɓe hol no kolonel Buseyf e wul Njaayaan mbardaa, ɓeen ardinooɓe, e oon sahaa, njuɓɓudi konu leydi ndii !

Ahaa, heptinde juumre mum e bonanndeeji njuɓɓudi konu leydi ndii, ina newii. Wiyde kadi ina welditina « soofaaji » e mawɗo mum en ina weeɓi. Kono ina jaaki denndaangal Muritaninaaɓe hol fof no ɗee geɗe mbaawiri waɗde ? Hol barɗo ? Hol baraaɗo ? Hol saabaabu ? Hol no ɓe mbardaa ? E ko ɓuri teeŋtude kadi, hol jamirɗo ndufu ɗam ƴiiƴam fof, woppi ɓee rewɓe hesniiɓe fof, addi ɓee baayeeɓe fof, jibini nguu ngañgu fof e nder ɓerɗe e hakillaaji yimɓe men ?

Mbiyen tan wonde saabinooɓe nguu ndufu ƴiiƴam e ɗee leepte ina lutti heddaade e les yamiroore ñaawoore kuuge, haa timmi. Miliyoŋaaji miliyoŋaaji beeyneteeɗi ɗii, kam e paasiŋaaji podaaɗi ɗii, mbawataa abada danndude tuumaaɓe oo warhoore neɗɗaagu. Caggal nde bonannde ndee heptinaa, waɗɗii ko haalde goonga e rokkude ndaamordi.

Yanti heen, hol sabaabu haaletee tan ko bonannde heptinoonde koninkooɓe ? Hol to hakkeeji ujunnaaje ujunnaaje siwil en waraaɓe ɓee, wardaaɓe amdu e cekel too to daande maayo mawngo, to Nuwaasoot, to Nuwaadibu e hitaande 1989, tawi yooɓii pittaali mum en ko koninkooɓe walla siwil en gollooɓe e innde laamu ? Mbele maayɓe koninkooɓe ɓuri maayɓe siwil? Hol ko rewɓe ɓe koninkooɓe jandunoo e mum ɓee, mbonni geñgol mum en ɓee, njogori janngtaneede ? En kaalaani siwil en heewɓe, ɓe ñukkintooɓe laamu ownunoo beeli mum en, ndiiwaa e golle mum en, yaakaare ɓesnguuji mum en taayi haa bada ?

Mbar en ngonaani e waɗde heedi-heeda ɓurnanoowo koninkooɓe, bonnana siwil en ?

So tawii persidaa Asiis ina felliti safrude ndii ndonaandi kersiniindi, o foti idoraade ko ndaartude nanondiral tawo, nanondiral e peeje potɗe sakkeede. Ɓuri moƴƴude e henaade ko sosde goomu « Goonga e beldital » ndenndinngu pelle loranooɓe e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, e almameeɓe e hoohooɓe nokkuuji, e juɓɓule laamu dokkaaɗe oon hattan (geɗe nder leydi, ndeenka leydi, ñaawoore, komisariyaa toppitiiɗo jojjanɗe aadee …). Ko nguuɗoo goomu ɓurata waawde jojjitde hakkeeji moni kala, yaaɓana yaafuya mo tuugaaki e fenaande, mo tuugaaki e mbaawnoor cibooji laamu. Afrik worgonaaɓe e heediiɓe men Maruknaaɓe  mbaawi hoolkisaade ɗuum haa yuumti. Ɓe mbaɗii ɗuum, ɓe muumtii bakkatuuji maɓɓe. Hol ko haɗi en jarribaade ɗuum ?

So en mbaɗaani ɗuum, ma en njuultoy laabi sappo to Kayhayɗi, so en ngartii Nuwaasoot kadi ƴetten pewjel ngam ñawndude ndonanteeri warngooji ndewndi e beelol men ndii, no kuɗdi rewrata e neɗɗo nii, ina seppa, ina maaja … maajo koninkooɓe !

Amar Wul Beja (L’Authentique Quotidien)

Fulo : Bookara Aamadu Bah