Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Caggal konngol hooreejo leydi ndi gadanol gila ƴetti laamu ñalnde 16 abriil 2007, pelle keewɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, kollitii weltaare mum en.
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Caggal konngol hooreejo leydi ndi gadanol gila ƴetti laamu ñalnde 16 abriil 2007, pelle keewɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, kollitii weltaare mum en.
- CSVVDH : Ko ardii fof ko komitee kaɓɓondiral (Comité de Solidarité walla CSVVDH). Ko ardii ɓe penñini wonde Siidi ɗooftiima ko fodannoo yimɓe e kampaañ woote gardagol leydi ɓennuɗe ɗe, so artirde taccinanooɓe e mooliiɓe, lomtinande waranaaɓe e haɓde e macungaagu. Bayyinaango maɓɓe ina feeñnini wonde mawɗo leydi o ina yahdi e yiɗde » nuunɗal e ngootaagu e mahondiral ngenndi ndi « . Haala makko ka naatii e daartol sibu ko o fuɗɗoode mahtagol dowla Muritani e dow calɗi celluɗi. Ɓe mbiyi eɓe njetta jaambaraagal mawɗo leydi ndi, kam e njurum mum e ngenndiyankaagal mum e ɗooftagol konngol mum. Komitee ma daro e wallitde juumtugol ndeeɗoo yiɗde nde ɓami haɓanaade gila e hitaande 1991. E duuɓi ɓennɗi ɗi darnde CSVVDH, kam e pelle jeyaaɗe e FONADH meeɗaani, hay sahaa gooto leefde e hare mum en mbele hujjaaji mooliiɓe e daayɓe e waranaaɓe ina lomtinee. Eɗen ciftina tan Komitee kam woni dental idingal yuɓɓinde rewɓe waranaaɓe (weewuuji : les ɓeuɓes) kam e militeeruuji daɗnooɗi e warngooji, haa mbaawi kam enne sosde pelle mum en (fedde rewɓe waranaaɓe, fedde weewuuji). Eɗen ciftora palee palee hakkunde maɓɓe e poliseeji e nder mbeddaaji Nuwaasoot, ñalnde Baas Marine (Base Marine) e ñaamgolleeji goɗɗi. Ina jeyanoo e idinooɓe nootaade e wulaango maɓɓe fedde wiyeteende « Agir ensemble pour les droits de l’Homme » e njillu André Barthélémy waɗnoo ɗo e hitaande 1992. Ardii hannde komitee ko Lalla Ayse.
- CAMME : Jokkondiral militeeruuji Muritani mooliiɗi (Coordination des Anciens Militaires Mauritaniens en Eƴil (CAMME)) kañum ne hollitii weltaare mum e ko mawɗo leydi ndi haali ko, sabu heptinde darnde laamu Muritani darinoo e leptugol e taccingol ɓaleeɓe e kitaale 80 e 90. Wonande ɓe, diskuur Siidi o ko fuɗɗoode keptingol hakkeeji joolinooɗi, hay so tawii yolnde nde ina juuti tawo tee cellugol ñawanɗe ɗe ina ɗaɓɓi dumunna juutɗo tawo. Mawɗo leydi ina foti walliteede e ndeeɗoo yiɗde. Ɓe mbiyi wonde aɓe » njenanaa wonde ko beldital ɓerɗe ɗe waawi gaddaade juumtugol ndeeɗoo faandaare … nder Muritani belduɗo e denndaangal ɓiɓɓe mum « . CAMME hollitii kaɓɓagol e » hare macungaagu e taccingol e añamnguraagu e fenaande no nde waawi siforaade fof » tee hollitii heɓaare mum wallitde ñawdugol caɗeele ɗe.
- AFASP : Fedde Farayse-Afrik ngam kaɓɓondiral ɓenguuji (Association Franco Africaine Pour la Solidarité des Peuples) yaltinii kam ne bayyinaango ɗ oɓe kolliti weltaare maɓɓe e haala mawɗo ka, njowitiika e ngootaagu ngenndi ndi. E nder heen eɓe noddi denndaangal Muritaninaaɓe » nde mbaɗtata ndiiɗoo aawdi coñal jam e kisal e beldital ngenndi « . Ɓe ciftini kadi darnde renndo ngo e pelle politik ɗe ndarii e ɗiiɗoo duuɓi kala ngam ñawndugol won ɗeen ñawanɗe, haa arti noon e pelle bayɗe no FONADH walla AMDH…
- OCVIDH : Fedde luulndiinde jaɓɓugol jojjanɗe aadee (Organisation Contre les Ɓiolations des Droits Humains) hollitii weltaare mum e konngol mawɗo leydi ngol, sibu o taccii daawal teeŋtungal e nder ñawndugol bonanndeeji baɗnooɗi e leydi he. E miijo maɓɓe, Siidi joopii ɗo ko geɗe ɓurɗe » mettude e niɓɓiɗde e daartol leydi ndi e nguurndam men ndenndaɗam « . Ɓe njetti jaambaraagal makko sibu makko heptinde » caɗeele ɓaleeɓe nguurnoo e laamu wul Taaya « . Kono aɓe nganndi ɗum wonaa huunde newiinde sibu maa wood doole ɗe njiɗaa jahral yeeso luulndii ɗum.
AVOMM : Fedde wiyeteende AVOMM kam ne luutaaka ɗiiɗoo njettoraaji, sibu ɓe kollitii wonde haala mawɗo leydi ndi jeyaa ko e geɗe daarteteeɗe sibu makko heptinde bonanndeeji baɗnooɗi ɗo e leydi ndi. Ɓe mbiyi eɓe ngondi e mawɗo leydi ndi e ko haali ko, tee ma ɓe mballit. E nder ɗiiɗoo sahaaji noon miijooji maɓɓe ndurii e waranooɓe Daande maayo Senegaal e kaŋuuji Inal, Jereyda, Waalata, Eeleega … Miijooji maɓɓe kadi ndurii e baayeeji e rewɓe waranaaɓe, e ɓoccitiiɓe e warngooji, e mooliiɓe e taccinaaɓe, ɓe ceeraani e naamnaade jooltugol hujjaaji mum en. E nder ɗum aɓe nodda denndaangal gollodiiɓe leydi ndi, nder e boowal mayri, nde mballondirta ngam addude ballal mum e mahtagol ngenndi ndi ngol mawɗo leydi ndi noddi yimɓe ɓe.
FONADH : Dental pelle ngenndiyankooje jojjanɗe aadee e Muritani (Forum des Organisations Nationales des Droits Humains en Mauritanie). 29 suwee 2007 ko ñalawma mo yejjittaake e Muritani, sibu ko ñalnde heen Muritaninaaɓe fof poofi caggal nde mawɗo leydi ndi hono Siidi wul Seek Abdallaahi haali haala warngooji baɗnooɗi kam e macungaagu. « Keptingol ɗeeɗoo geɗe, haa teeŋti noon kadi e kunagol wallitde gartugol taccinanooɓe juɓɓinangol e dow ballal HCR ko taaɓal teeŋtungal potngal semmbineede « . « Diskuur hooreejo leydi ndi jibinii ɗamaawu mawɗo wonande terɗe e ardiiɓe pelle jojjanɗe aadee kam e Muritaninaaɓe muuyaaɓe jam e nuunɗal. Denndaangal pelle jeyaaɗe e FONADH ina kunoo daraade no doole mum en potirnoo ngam wallitde ñawndugol geɗe kaalaaɗe ɗe. »
Siifi bayyinaango ngo ko pelle 15 daraniiɗe jojjanɗe aadee jeyaaɗe e FONADH
Renndini, fuli ko Bookara A. Bah
Saar Mammadu Kuuɓal ciynowal FONADH : 29 suwee ko daawal ceedtinngal wonande leydi ndi
« Min ɓooyii naamnaade ardiiɓe leydi ndi nde keptinta bonanndeeji baɗaaɗi e ɗiiɗoo duuɓi cakkitti ɗi. Min mbaawaata tan ko weltaade e haala mawɗo ka, sibu o heptinii ko waɗanoo ko tee o naamniima loraaɓe ɓe yaafuya « . So artii noon e juɓɓingol ghartugol ngol foti » fuɗɗoreede ko binnditagol mooliiɓe ɓe. Ina moƴƴi kadi ballinoro-ɗen ko nanndi e HCR kam e leydi Senegaal e Maali, renndo men kam e loraaɓe ɓe e koye mum en. Taccinaaɓe ɓe kadi ko waasnooɓe jawdi mum en fof, alaa e sago ɓe ndokkitee jawɗeele maɓɓe, ɓe keɓta kaayitaaji maɓɓe kala. Yanti heen, ujunnaaje keewɗe moolinooɓe ngartii ɗo ko ɓooyi kono keɓtaani tawo kaayitaaji mum en. FONADH noon ina heɓii e addude ballal mum ngam ñawndugol caɗeele ɗe. »
