Ilam Nuwaasoot ina foti jeertaneede : Waɗi ngoo jeertinaango ko Ibraahiima Caw, gardiiɗo Tuugnorgal Sato Fedde Ngenndiije (PNUE : Programme des Nations Unies pour l’environnement) ñalnde alkamiisa 23/01/2014. O hollitii wonde « nokkuuji keewɗi e wuro Nuwaasoot ngoo ɓuri geec lesɗude, tawi kadi tulde ceenal paddorɗe geec ɗee tiiɗaani no feewi » yanti heen « gargol Aftuut Saheli ɓeydii diƴƴe fotde laabi tati
Ilam Nuwaasoot ina foti jeertaneede : Waɗi ngoo jeertinaango ko Ibraahiima Caw, gardiiɗo Tuugnorgal Sato Fedde Ngenndiije (PNUE : Programme des Nations Unies pour l’environnement) ñalnde alkamiisa 23/01/2014. O hollitii wonde « nokkuuji keewɗi e wuro Nuwaasoot ngoo ɓuri geec lesɗude, tawi kadi tulde ceenal paddorɗe geec ɗee tiiɗaani no feewi » yanti heen « gargol Aftuut Saheli ɓeydii diƴƴe fotde laabi tati
e wuro Nuwaasoot hee, huunde ɗaɓɓunde tuugnorgal kuutoragol diƴƴe ».
Kono gargol diƴƴe Aftuut yahdaani e golle potnooɗe yahdude heen, so mahgol gaawi nawooji diƴƴe (resoo senaare).
E wiyde Ibraahiima Caw, « leydi won tan ko waawi nawde e ndiyam, so diwtii ɗoon waɗtata ko tuɗde. So yimɓe mahii e nokkuuji tuɗooji, so tawii alaa gaawi nawooji diƴƴe, alaa feere woodi so wonaa pompude ɗam, yuppoya ɗam bannge goɗɗo. Ndaa ɗuum wonaa feere moƴƴere. Laamu Muritani e gollodiiɓe mum ina poti yuurnitaade ɗee caɗeele, cakkana ɗum feere ngam daɗde e caɗeele garooje ».
Geɗe ɗiɗi gadane ɗe o haali ɗee, hono lesɗugol wuro ngoo e leegfol tulde ceenal wonnde hakkunde wuro ngoo e geec oo, ina nganndanoo. Ko hesɗi e haala hee, ko heɓtinde wonde ko « Aftuut Saheli, sibu mum ɓeydude diƴƴe fotde laabi tati e wuro hee » ko kam woni sabaabu caɗeele wuro ngoo hannde. Aftuut Saheli woni ndiyam ummoriiɗam maayo mawngo. Ɗam waɗti huutoreede e Nuwaasoot ko e hitaande 2010. Ina fotnoo, hade majjam waɗtude huutoreede, tawa tiwooji kesi lelnaama, baawɗi nawde doole ndiyam ɗam, kono ɗam rewnaa ko e tuwooji ɓooyɗi, ñolɗi, sibu yoga heen ko gila e kitaale 60-80, tee sosiyatee diƴƴe oo anndaa nii ɗo ɗi lelnaa e wuro hee. Waɗee kadi ko wiyetee resoo senaare koo, so gaawi nawooji diƴƴe toɓooli e diƴƴe kuutoraaɗe. Ɗum noon, ko laamu njamirngu ɗum nguu, tawi alaa fof feere sakkaa ngam falaade batte mum ɗe moƴƴaani ƴettaa, fawii hakke jaahiyaaɓe e ile hikka ɗee e ko adii ɗum ! Yiɗde wiyde kadi, leydi foti golloreede ko hakkille kono wonaa marñaade.
E jaabawol naamnal “mbele wonande nokkuuji Nuwaasoot lesɗuɗi ɗii, peeje goɗɗe ɓooyooje ina ngoodi ko wonaa egginde yimɓe hoɗɓe e ɗiin nokkuuji tan ?”
Ko nii Ibraahiima Caw jaaborii ngalɗo naamnal : « To bannge karallaagal, peeje goɗɗe ina ngoodi. Leydi mbiyeteendi Pays-Bas ndii no diidorinoo woni ko e nokku kujjitoowo. Kono laamu leydi ndii waawii mahde resoo senaare, lelni politik jiilgol diƴƴe. So aɗa tacca leydi ndii, baŋ-yoo-baŋ ko gaawi e gammbi…
Bannge e wuro New York woni ko e nokku kujjitoowo. Seede mum ko wuubiliiru (Ouragan) wiyeteendu Sandy ilnii huunde e metroo wuro ngoo. Ko ƴiiwoonde moolanaande wonnoo. Hol ko tagi New York ilataa hitaande kala ? Waɗi noon ko peeje senaare cakkaama ko adii.
Wuro Nuwaasoot ngoo no mawniri nii ina yaawi tee waɗanaaka tuugnorgal. Wuro ngoo ɓadiima nokku ɗo leydi haarata ndiyam. Hade Aftuut Esaheli arde, yimɓe pompatno ndiyam ɗam tan. Ina haaɗnoo e juuɗe. Hannde, ndiyam ɓeydiima no feewi. Jooni boom ko hay dara, sibu, ɗoo e 2030 maa ndiyam ɗam sowo laabi joy ngoodɗam hannde ɗam, tee ɗam ndiyam fof maa sakkanee feere. Ko ɗum tagi yimɓe ina poti aditaade, maha ko ɓuri yaaccaade njuɓɓudi senaare tawa ina nawa ndiyam toɓo e ndiyam kuutorteeɗam fof.
Ndaa boom ɗaam ndiyam ɗam yimɓe kuutorii (diƴƴe galleeji) ko kaŋŋe. Muritani ko leydi njoorndi, leydi moraande, coklundi ndiyam ndemreteeɗam sewo-sewo e kuɗooli durngo e lorngo leɗɗe e dunli… Huutoraade ndiyam laaɓɗam e ɗuum, ko bonannde. Ɗee diƴƴe kuutoraaɗe poti ko lawƴeede, kono wonaa kay werleede e geec, sibu hay ɗuum joofoytaa…
Yeru to Ndakaaru, lobbudu Hann harsii sibu yettiima nokku ɗo waawaa nawde diƴƴe tunwuɗe, kuutoraaɗe. Nder Orop ina waɗi nokkuuji karsuɗi baaɗi noon. So posone diƴƴe tunwuɗe ɗee njettiima won oon nokku haa ko henndu oksiseen nattii woodde, leɗɗe nattat waawde fuɗde ɗoon, liɗɗi kadi mbaawaa ɗoon wuurde.
Eɗen njaakorii Muritani yettotaako ɗoon, sibu so ɗum waɗii, ko musiiba mo hono mum alaa wonande leydi ndi faggudu mum ɓuri tuugaade ko e awo. Oɗon cikki maa oropnaaɓe cood liɗɗi baɗɗi posone, ina mbartoo ? Ɗum noon, eɗen poti faamde sato jeyaa ko e faggudu.
Naamnal : Ina aaɓnoo dañde feere woɗnde ko wonaa egginde Nuwaasootnaaɓe hoɗɓe e nokkuuji ilooji ɗii ?
Jaabawol Ibraahiima Caw : To bannge karallaagal, ndeen feere ina woodi, yimɓe ɓee ina mbaawi waasde eggineede ɗiin nokkuuji. Ko resoo senaare tan foti maheede, tee karallaagal mum ina woodi. Jaraa haala, ko huunde tiiɗde coodgu. Kono woppude kanndaa Nuwaasoot ila, walla opitaal nasiyonaal ila … ɓuri bonde.
Haralleeɓe muritaninaaɓe annduɓe ina kiisii wonde ilgol bannge e Nuwaasoot ko perte fotde miliyaaruuji 7 dolaar (ko ɓuri teemedde ɗiɗi miliyaar ugiyya = 2 100 000 000 000 UM), tawi noon mahngo resoo senaare wuro ngoo kañum diwataa miliyoŋaaji seeɗa dolaar. Alaa sago wooda ko cuɓi-ɗen heen. Alaa e sago ngadito-ɗen, so wonaa ɗuum, so en mbaɗaani hay huunde, njaru mum to bannge pittaali e dolaruuji tiiɗat no feewi.
So tawiino miɗo waawi dañde ɗo ñamlii-mi kaalis ngam mahande Nuwaasoot resoo senaare, mi iditoo ngam daɗndude sukaaɓe am e taaniraakon am … mi ƴettat ndeen ñamaande, sibu ande waɗi ngartam haa heewi.
Bookara Aamadu Ba
