Caggal duuɓi 27 ko Tomaa Sankara tuɗɗii leppi leydi, leydi tuɗɗi mo leppi teddungal, eɗen njiɗi artande banndiraaɓe e no maalde warngo ngoo fewjiranoo, fewjunooɓe maalde haa e siynunooɓe warngo ngoo ñalnde alkamisa 15 lewru kawle hitaande 1987. Ciftinen wonde Tomaa Sankara laamorinoo ko duuɓi 34 kadi laamii ko duuɓi 4 doŋ. Nguurndam fof hawri ko duuɓi 38.
Caggal duuɓi 27 ko Tomaa Sankara tuɗɗii leppi leydi, leydi tuɗɗi mo leppi teddungal, eɗen njiɗi artande banndiraaɓe e no maalde warngo ngoo fewjiranoo, fewjunooɓe maalde haa e siynunooɓe warngo ngoo ñalnde alkamisa 15 lewru kawle hitaande 1987. Ciftinen wonde Tomaa Sankara laamorinoo ko duuɓi 34 kadi laamii ko duuɓi 4 doŋ. Nguurndam fof hawri ko duuɓi 38.
Addani en artande banndiraaɓe e ngalɗoo daawal walla ndeeɗoo lowre nde aduna kumpitaaki no feewi ko caggal nde Jaaltaaɓe Belees Kompaawore woppinaa laamu, woppi laana mum, tampi teppe gila Wagadugu haa Yamusokoro to leydi Kudduwaar, yimɓe ɓee ɓamtii woondu Tomaa Sankara e aawtaade ñaam-golluuje mum.
Sankara tintiino warngo mum
Tomaa Sankara meeɗaano fiɓtaade ko heɓtii ɗum koo, so jamfeede, waree. Ko ɗuum addannoo mo wiyde e sahaa nde o ari e jappeere ndee: “Mboɗo anndi won ɓe tampin mi, ɓittu mi. Mboɗo anndi kadi holi ɓeen. Kono so ɓe mbarii kam ne, noogaas woɗɓe, jogiiɓe hono miijo am ngoo, maa peeñoy janngo».
O heɓii jeertinaali keewɗi ummoraade, gila e laamɓe, ardiiɓe leyɗeele, jooɗaniiɓe leyɗeele mumen e nder Burkinaa, yimɓe, ɓe Alla rokki jiyɗe lugge haa e jaambureeɓe yahooɓe laabi mumen kono tan ko Alla ñaawi ko ɗuum laatotoo:
1- Wage gooto, mo Alla huñtani geɗe birniiɗe, jeertiniino sato makko, kanko Tomaa Sankara wonde warngo makko woni ko e fewjeede, etee lajal ngal nattii woɗɗude. Oon sakkiti yo ɓe mbaɗan mo won e sadakeeje mbele Alla ena riiwtana mo tanaaji beeyooji ɗii. E nder sadakeeji biyaaɗi ɗii, iwdi ndema ena heen. Ɗum wayi ko no gawri nii kadi remetee ko sara keerol, hakkunde Burkinaa e Mali. Jaggal laamu gonnongal to wuro Banfora, yamiraa yo sood heen, nelda Wagadugu. Oon soodi, waɗi e soomdu, feewni haa feewi, neldiri no wiyranoo nii. E hoddiro Alla, neldal ngal yettaaki, majji ko e laawol. Ndeen geɗe ɗee njahrii noon, gooto e joginooɓe alhaali oo yettini mo, kanko Tomaa Sankara, haala kaa. O jali, o wiyi oon:” mi wiyaano ma tan hoddiro ngoo haytataa, haaytataa? Ko podanaa mi koo, alaa ko falotoo ɗum”.
2- Gaananaaɓe kebliino galle haa feewi ngam jaɓɓaade mo, kanko Tomaa Sankara, caggal nde keɓi humpito wonde warngo makko nattii hankadi sikke, wontii huunde laaɓnde cer. Jooɗaniiɓe leyɗeele Gaana e Kibaa to Burkinaa kabri mo e tawtoreede jonaaɗo Inisef (UNICEF) to Wagadugu wonde eɓɓoore warngo makko ko ko ɓenni, heddii tan ko rotteede. Ɓe njettiniri mo kadi nulal e bismaango Jeeri Rawliŋ, laamɗo leydi Gaana, nde o yilloytoo oon hay so dumunna daɓɓo. Fayndaare ndee wonnoo ko mbele omo yiyana hoore makko haa laaɓta, ko satiiɓe mo ɓee ngoni e dow mum. O fodi, kanko Tomaa, wonde maa o noddu ɓe, kamɓe ɗiɗo fof, caggal nde o ƴetti pellital. Kono tan ammbasadeer Kibaa oo waɗii ñalawma kuurɗo e nder gollordu mum, o nodditaani.
3- Deniis Sasu Ngesoo, laamɗo leydi Konngo, nde humpitii silsil maalde warngo ngoo no yahri, jaranii ɗum waɗde e makko nulaaɗo dariiɗo, keeriiɗo ena wiyee Saydu Bajaan. Ko oon winndunoo deftere” Les ƴiiwoonde kartaali e mayleeji” (Sous l’Orage). Oon ƴetti abiyoŋ, ari Kodduwaar ñalnde 15 lewru kawle 1987, ena ɗaminii dawande janngo mum Burkinaa Faso ngam yiydoyde e makko, ko ɗoon kisa, e Abijaa, habraa warngo ngoo, ruttii.
4- Ñalnde 15 lewru kawle hitaande 1987, heedde waktu sappo e jeegoɓo, debbo gooto noddii mo, kanko Tomaa. E oon sahaa tawi omo heblanoo yahde batu, caggal ɗum, o faya dingiral coftal ɓalli. Debbo oo jeertini mo ko woto o yah to batu too, won yiɗɓe warde mo.
5- Ñalnde 13 lewru kawle, Saŋ Batiis Bukari Linngani, ardinooma lappol fayde Akara, laamorgo leydi Gaana. Omo yahdi e lappol ngol, gorko biyeteeɗo Bukari Kaboore, Mbaroodi Bulkiyemde (le Lion de Boulkiemdé). Jeeri Rawliŋ, hooreejo leydi Gaana wiyi Linngani:” gacce ɗe njogor-ɗon waɗde e Burkinaa Faso ɗee, so warde Tomaa Sankara, nganndee wonaa e Burkinaa tan ɗe kaaɗata. Maa ɗe njettodo duunde Afrik ndee fof. Mboɗo sikki, hannde oo, ko aan woni mawɗo e dow maɓɓe, kamɓe fof, kadi ko aan tan waawi waɗtude ɓe e laawol”. Nde jamfa oo waɗoyi, Jeeri Rawliŋ mettini heen no feewi. O salinooma ko juuti heɓtinde laamu kesu nguu e bismaade nulaaɓe mum. Nde o jaɓtoyi lappol Burkinaa naata leydi makko ndee kadi, omo joginoo heen fayndaare. O ndaaratnoo ko yoɓtanaade sehil makko Tomaa Sankara. O yiɗnoo ko ɓamdude e Linngani, so Belees arii Gaana, o nannga ɗum, o sokoyaa ɗum to bannge rewo leydi ndii, to wiyetee Tamaale, laamu nguu hoota e juuɗe Linngani. Linngani salii naatde e ndeen feere, fodi maa ɓe cafru caɗeele ɗee ko leelaani.
Peeje Warngo Tomaa Sankara
Tomaa Sankara, kañum fof e anndunoode ɓeen jogorɓe warde ɗum e faamnoode yiɗde mumen, haɗaani ɗum, hay sahaa gooto, jokkude wolde mum haa ñalnde alkamisa 15 oktoobar maa mbiyen kawle hitaande 1987, hakkunde waktu sappo e jeegoɓo e feccere e waktu sappo e jeeɗiɗaɓo, ɗo o yalti aduna ɗoo. Finnde mum, caggal konngol jawtungol ngola, ko kanko kadi haalnoo ngolɗoo konngol:
Jamfaaji meeɗaani dartineede gila nde min njooɗii e jappeere laamu nguu. Ko haaɓnii heen koo, wonaa luure hakkunde burkinaanaaɓe e koye mumen. Sinno tan ko tiifaaɗe nderndere ngonnoo, mi sikkaani so emin ndañatnoo caɗeele ɓurtuɗe no feewi. Sabu haawnaaki, aduna e juutde koyngal, min cafra ɗe kannje fof e newunde. Kono caɗeele ɗee kebletee ko caggal leydi ko wayi no Kodduwaar e Togo, ngartiree e nder Burkinaa ngam siyneede. Woni kadi caggal majje, sikke alaa, ko dowla Farayse.
Tomaa Sankara juumaani nde miijii ngoon miijo sabu gila nde o toɗɗaa jaagorgal gadanal e laamu Saŋ Batiis Wedraa-Oogo, Farayse e Kodduwaar e Togo ceeraani e faayre nde tawnoo Sankara e wondiiɓe mum ceeraani e noddude mbaylaandi: mbaylaandi to bannge renndo, mbaylaandi to bannge dawrugol caggal leydi. Ko wonaa ɗuum koo kadi, ko jotondiral makko keeringal, kanko Tomaa Sankara e Momaar Kadafi, laamɗo leydi Libi. Leydi heen fof ena jogii ko haɓotoo e no haɓortoo laamu Tomaa Sankara:
To bannge Farayse
Nde faayre ndee mawni haa Farayse natti waawde suuɗde nde, felliti ko ummanaade mo, woni e daɗɗude peeje. Ñalnde 14 lewru duujal hitaande 1983, e nder jaagorde jotondiral e kuutondiral ( ministère de la Coopération), Gii Peen, diisnondirɗo keeriiɗo Faransuwaa Miteraŋ(François Mitterrand) ko fayti e geɗe afriknaaje, saaktani jaayndeyankooɓe ngolɗoo konngol, ko aldaa e ƴeŋƴaare:
Ɓooyataa, mi yaha Wagadugu momtoyde jaagorgal gadanal ngal.
Mbele o faynditorii e helmere »momtoyde » ndee ko warde walla ko ittude? Haa yeeso ko laawol.
Nii woni, ñalnde aaɓnde, 16 lewru duujal hitaande 1983, laana makko futti Pari, juuroyii Wagadugu, heedde 23w50 hojom, omo ardi e daalambol jaayndeyankooɓe fanniyankooɓe geɗe Afrik. Jaayndeyankooɓe ɓee payraa Otel Silmannde, kanko Gii Peen, o fayi to galle jooɗaniiɗo leydi Farayse e Wagadugu. Nde o yettii, o haalani Ammbasadeer oo haaju gadduɗo mo walla ko woni sabaabu garal makko:
» Min nattii yiɗde nantude haala jaagorgal gadanal ngal ena haalee. Ɗum ne yo won ko adii janngo ».
Jooɗaniiɗo ɗoon leydi Farayse oo jeertini mo nde tawnoo ena humpitii wonde Sankara wonaa jaagorgal gadanal tan mehal. Kono ko jaagorgal e huunde. Omo jogii jagge tiiɗɗe e nder konunkaagu nguu no o jogorii jagge tiiɗɗe e nder renndo ngoo. Gii Peen wiyi: » ɗum noon yo o jagge ».
Ko nii addi nanngal Tomaa Sankara, hono no kollir-ɗen dow nii, weenndoogo ñalnde talaata 17 lewru duujal hitaande 1983 e yamiroore Kolonel Gabiyel Somee Yoriyaŋ.
Kono ɗum fof e wayde noon hebbiti keewngal ko dewgol Faransuwa Miteraŋ to Wagadugu e haala ka Tomaa Sankara nantini mo kaa, nde tawnoo hono ɗuum wayri ko gila hakkunde Ahmed Seeku Tuure e Seneraal Deegool e hitaande 1958. Gila ndeen hankadi ena anndaa wonde ñaamɗe Tomaa Sankara ngoni ko e huuɓde e laamu walla e aduna.
To bannge Kodduwaar
To bannge Kodduwaar, caggal nde peeje baɗanooɗe ngam haɗde laamu Tomaa Sankara deeƴde ɗee fof ndonki yuumtude, Hufet Booñi wayli sawru mbawgu, ƴeewi feere ɓurnde yamɗude, so etaade seerndude Tomaa Sankara e Belees Kompaawore. Nii woni, ñalnde 15 lewru siilo hitaande 1985, o teddiniri, kanko Hufet Booñi, lappol burkinaanaaɓe e gardagol Belees Kompaawore, hiraande fattamlamre. E nder heen, o ɗaɓɓiri gardiiɗo duɗal sukaaɓe rewɓe Yamusukoro (Proviseur du Lycée des Jeunes filles de Yamoussoukoro), nde suɓtotoo keele e nder ɓurɓe ŋarɗude e sukaaɓe rewɓe ɓee, nelda toon. Ko nii kadi addani Santaal Terason (Chantal Terrasson) suɓteede e hebleede ngam jaribaade Belees Kompaawore. Ciftinen wonde e oon sahaa, ko Belees gooto wonnoo surga e nder goomu laaminoongu Burkinaa Faso nguu. Lebbi nay caggal ganndondiral Belees Kompaawore e Santaal Terason, dewgal maɓɓe yiilaa, hoppaa, haɓɓaa haa baaji keddii.
E lewru duujal, Santaal Terason hurtoyii to wuro Poo. Tomaa Sankara tawtoroyaama yannge ngee kono wonaa e sago mum nde tawnoo omo faami ko golle Hufet ngoni ɗoon kadi omo anndi fayndaare jooɗtoraande heen ndee.
To bannge Togo
Ngañgu laamu Tomaa Sankara wonaa tan to bannge Kodduwaar heednoo. Hay laamu Togo e gardagol Seneraal Eyadema meeɗaani suuɗde mettere mum. Eyadema seeraani e tuumde Tomaa Sankara e Jeeri Rawliŋ wonde heblooɓe luutndiiɓe laamu mum gila e peeje haa e kaɓirɗe. E ko refti heen, alɗuɓe dognooɓe laamu Tomaa Sankara fof mooloyii ko Togo.
Warngo Tomaa Sankara fof e fewjeede gila e hitaande 1983, alaa sago Farayse e Kodduwaar e Togo ndaña kaggu e nder leydi Burkinaa Faso, ɗo lalii peeje mumen ɗee. Oon kaggu dey ko Belees Kompaawore e Silbeer Jenndere.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
