Fedde Banii Saalah-Hammee Juulɗo Kan sosaama

0
354

Ñalnde 14 desaambar 2014, fedde nde mbaadi teskinndi, fedde jokkere enɗam e ngootaagu, yuɓɓinii batu mum kuɓtodinngu ngadanu ɗo galle “sukaaɓe kiiɗɗo” Nuwaasoot. Hammee Juulɗo Kan, ganndiraaɗo kadi Muhammad Seyn el Abidin Ben Daawuud Ben Seriif Siidi Eliyaas lollirɗo Hillal e Pulaar, feri ko Kummbi Saaleh hedde teeminannde 13ɓiire, hoɗoyi Tekruur (laamaandi njogorndi wontoyde Fuuta Tooro).

Yanaande makko nana sara Gaani, nder falnde Teekaan, to Tararsa.

E wiyde Suleymaan Mammadu Kan, hooreejo Fedde ndee, “innde fedde ndee e daartol coomingol e innde ndee, ina peeñnini haa laaɓti yiɗde amen siftinde ko woodnoo ngam ɓeydaade udditde hakkillaaji yimɓe e mahde dental jaajngal nder Muritani, leydi ndenndinndi leƴƴi keewɗi, ngam kadi wallitde hisnude ngootaagu leydi ndii”.

Ɗum noon, gaa-gaa guurtingol enɗam ɗam, fedde ndee ina anniyii « jokkude golle taaniraaɓe galle oo, e ƴellitde ɗeen golle to bannge faggudu e pinal e diine Lislaam », e wiyde Muhammed Lemiin wul Shaamakh, porfesoor to duɗal jaaɓihaaɗtirde Nuwaasoot, jeyaaɗo e leñol Moodi Nalla to Butelmiit.

Yimɓe heewɓe nootiima e batu hee, haa arti noon e yontannde hannde, haawaaɓe, ɓe nganndaano no enɗam mum en wayi yaajde e nder leñol goɗngol ngol, hakkunde fulɓe e safalɓe. « miɗo nanatnoo tan porfesoor Saydu Kan ina haala ko wayi noon, wonde iwdi amen ko hedde Damaas, kono mi anndaano no fergo ngoo waɗiri. Daartol Ben Saalah min mbaɗanaa hannde ngol faamninii kam » e wiyde suka gooto Daarel Barkanaajo ina wiyee Elimaan Kan.

Aminettu, suka tokooso jeyaaɗo Butelmiit, garduɗo e yumma mum tawtoreede batu nguu “Muritaninaaɓe nganndaa no mbayi jokkondirde… Miɗo haawaa ɓee yimɓe seertuɓe leƴƴi, tawi kañum en fof ndenndi taaniraaɗo gooto”.

BAB