Denɗiraagal nder renndo fulɓe

0
936

Denɗiraagal ko njonngu enɗam njahrungu to bannge yano walla yeewtere, lelnaangu hakkunde jiiduɓe, saɗtidiiɓe, yontidiiɓe walla hakkunde hoɗdiiɓe wuurduɓe ngam newnude e moƴƴinde nguurndam mumen. Faandaare ndee ko jokkude e wuurtinde enɗam, ɓadtondirde, suusnondirde, ñifde fitinaaji, momtude luure hakkunde wonduɓe, foti ko e nder leñol gootol walla e leƴƴi keewɗi guurduɗi.

Hol no denɗiraagal ardi? 

Denɗiraagal, e ko hakkillaaji ɓuri hawrude, ari ko e laamu Sunnjata Keytaa, caggal nde fooli Sumanguru Kantee, laaminooɗo Sooso. Samanguru Kantee ko laamɗo baylo, ceddeejo keewnooɗo doole, keewnooɗo gannde ɓaleeje. E laamu makko, leydi Manndeŋ yahiino haa ɗeɓi fusde Alla e kareeli makko heewtude. Rimɓe heewɓe mbaɗtaama jiyaaɓe njeeyoyaama walla ndaaƴaama e geƴƴelle. Heewɓe mbaramaa, gure keewɗe pusii, ndogii. Ndeen owre ndee mawnii, faayre ndee jaalɗiima woto gooto fof waasde fittaandu mum walla nii ndimaagu mum, woodi e laamɓe rentuɓe, ngemmbi Sunnjata Keytaa. Sunnjata Keytaa fooli Sumanguru Kantee ɗo wiyetee Kirinaa e hitaande 1235, caggal jibineede Annebi Iisaa. Ndeen poolgu nguu yanii, Manndeŋ seertii hankadi e laamɗo dool-dooliijo, 12 laamɗo laamiiɓe e gure Manndeŋ, ndenndi kadi piili Sunnjata laamɗo laamɓe, ko wiyetee e farayse Empereur koo.

Ndeen o fiilaama laamɗo laamɓe, kanko Sunnjata, o renndini, kanko ne, joom hakkille mawɗi en ngam miijanaade leydi Manndeŋ e ko jokkii e mayri tuugnorgal nguurndam ñiiɓnowal jam e kisal, gartirowal hoolaare e koɗdigal moƴƴal e dow ndimaagu ngu heertinaani tawa gooto fof ena ɗooftoo hurumaaji e faayidaaji leydi ndii. Ndeen joɗnde jooɗinoo ko e hitaande 1236 to wiyetee Kanngabaa e nder diiwaan Bamako. Ko e ndeen joɗnde, kuule keewɗe ƴettaa paytuɗe e jojjanɗe aadee, e nder heen denɗiraagal ngal nganndu-ɗen hannde ngal. Kala ko ɓaleeɓe mbaawnoo kewnude hono denɗiraagal e heewde faayiida, feeñaani tawo. Denɗiraagal kadi ɓuri jaalɗaade ko to bannge hirnaange duunde Afrik ndee. Won waɗɓe wonde denɗiraagal hecci joɗnde Manndeŋ ndee. E miijo ɓeen, denɗiraagal fuɗɗiima gila leƴƴi ɓaleeɓe ngummanooki tawo Misira. Kono so en ƴeewii maa en taw tuggude e wuddude Afrik fayde bannge mum funnaange, leƴƴi koɗɗi ɗoo ɗii nganndaa walla kuutortaako denɗiraagal. Ndeke eɗen pota faamde wonde denɗiraagal jibinaa ko e nder Hirnaange Afrik, ko heen kadi haaɗi.

Denɗiraagal e renndo Fulɓe

Fulɓe ne ko leñol kaalowol Pulaar walla Fulfulde, ɓurngol saraade e doŋre Afrik wonande leƴƴi keddiiɗi ɗii. Engol tawee e Muritani, Senegaal, Gammbi, Gine Bisaawo, Gine Konaakiri, Mali, Burkinaa Fasoo, Niseer, Niseriyaa, Kameruun, Caad, Siraa Lewoon, Somali, Sudaa, Centar Afrik, Togo haa e Benee. Haawnaaki tawa won ɗo ngol filtata banngeeji goɗɗi kono ko e nder ɗeeɗoo leyɗeele ngol ɓuri jaalɗaade.

Ko ɗuum jeyi sabaabu kala faayiida kewɗo walla ƴellitiiɗo e nder Afrik, ena tawee e maggol, kanngol Leñol Fulɓe ngol, haa teeŋti e denɗiraagal. E nder renndo Fulɓe, denndiraagal ko huunde nde heedtinaaka caggal e nder nguurndam, feeñiroore e mbaydiiji keewɗi. Ena woodi :

  • – Denɗiraagal enɗam
  • – Taaniraagal
  • – Keyniraagal e ƴeekiraagal
  • – Denɗiraagal jettooɗe
  • – Denɗiraagal hakkunde pelle
  • – Denɗiraagal leƴƴi
  • – Denɗiraagal kinɗe
  • – Denɗiraagal diiwanuuji
  • – E denɗiraagal gure

So en njiɗii yaajtinde, mbiyen :

Denɗiraagal enɗam

– Hakkunde neɗɗo e ɓiy kaaw mum walla ɓiy Gorgol mum beƴ walla cawndiiɗo

Taaniraagal

– Hakkunde neɗɗo e jinnaaɓe jinnaaɓe mum, beƴ walla sawndiiɓe walla hakkunde neɗɗo e ɓiɓɓe ɓiɓɓe mum beƴ walla sawndiiɓe.

Keyniraagal e ƴeekiraagal

– Hakkunde neɗɗo e joom-galle banndi mum debbo walla hakkunde debbo e joom-suudu banndi mum gorko.

Denɗiraagal jettooɗe

– Denɗiraagal jettooɗe ko ko wayi no hakkunde jettooɗe Njaay, Sih, Joop, Jaak e Jeŋ walla no hakkunde Bah, Baal, baalde e Jallo, Kan, Kah e welle walla kadi haa hannde no hakkunde yettoode Sal e jettooɗe maabuɓe e kuuɓal. Tesko-ɗen wonde jettooɗe Soh e Jah ɓuri yaajde ngesa denɗiraagal e nder Fulɓe. Ɗe taarondiri tan ko e Bah e Jallo.

Denɗiraagal hakkunde pelle

– Hakkunde fedde e fedde mum dow, hakkunde fedde e fedde mum les. Hay to bannge ndiftungu walla caayngal jombaajo, kaw walla potle nodduɗe keewal yimɓe, ko ɗeeɗoo pelle keewi gollodaade.

Denɗiraagal leƴƴi

– Hakkunde Fulɓe e Seereraaɓe

Denɗiraagal kinɗe

– Hakkunde Seɓɓe e subalɓe, ekn.

Denɗiraagal diiwanuuji

– Hakkunde Boosoyaaɓe e Yirlaaɓe

Denɗiraagal gure

– Hakkunde Mbooyo e Jamaa- Alwaali, hakkunde Jamaa e Gamaaji Sahre walla hakkunde Ceelaaw e Gede.

Tesko-ɗen e ɗeeɗoo jeese jeenay, kala heen ɗo denɗiraaɓe mbaɗdi walla luural joli hakkunde mumen, so ɓe tintoyii nimsa mawɗo jolanat ɓe haa tuubabuya heƴa heen so tawii kay ɓe ngonaa yimɓon.

Geɗe guurtinirɗe denɗiraagal

To bannge geɗe guurtinirɗe denɗiraagal, Fulɓe ena njogii heen golle maantiniiɗe :

  • – Ŋuuñdi
  • – Cemmbudi
  • – Yano
  • – Saali

Ŋuuñdi

Ŋuuñdi seekaa ko e gollal ŋuuñde. Ŋuuñde kadi ko ñeemtinde sonkaango fowru. Ɗoon, neɗɗo artat haa e galle kaaw mum en, ɗo denɗi mumen ngoni, ñeemtina fowru, wona e ŋuuñde. Denɗiraaɓe, ɓiɓɓe kaaw ɓee ngooda ko ndenndini, ngitta, ndokka denɗi mumen fowru nduu. Ɗuum ko no fowru wiyrata : “ so mi arii e wuro fulɓe, maa mi nawii ɓotel walla mi nawii damngel maa jiiba berlaaɗo walla so ɗum alaa mi muuɗa ndoondi gaɗa galle”. Dum firti tan ko so neɗɗo naatii e galle ɗenɗi mum en woodat ko yaltidi ɗoon, huɗnetaake.

Ɗoo ne kadi ena anndina en wonde hay e nder denɗiraagal, yimɓe ena kuutoroo toowal e lesɗal, fowru e mbaroodi, ndimaagu e njiyaagu. Dokkoowo oo woni dow, woni mbaroodi, woni dimo. Dokketeeɗo oo woni les, woni fowru, woni jiyaaɗo.

Cemmbudi

Cemmbudi ko ndeelam nguurɗam ɗam neɗɗo wujata e ɓiy kaaw mum walla e denɗiraaɗo yettoode ngam siftinde ɗum fotde denɗiraagal ena hakkunde maɓɓe. Cemmbudi waɗetee ko e ñalawmaaji mawɗi ko wayi no juulde taaske. Ŋuuñdi e cemmbudi toɗɗii tan ko denɗiraagal enɗam walla denɗiraagal jettooɗe

Yano

Yano ɓuri yaajde e geɗe guurtinirɗe enɗam e nder lowre denɗiraagal. Ko konngi walla geɗe jalniiɗe pentaaɗe ɗi neɗɗo wiyata walla waɗata denɗi mum ngam siftinde ɗum enɗam denɗiraagal ena hakkunde mumen.

Kala gonɗo denɗe, aɗa waawi yanaade mo, no o fotiri fof to bannge duuɓi walla to bannge daraja ko aldaa e fitina. Ɗum firti ko yano wondaaka duuɓi, tonngotaako e yeeso joomyaal.

Saali

To bannge saali, woodi ko waɗde saali e nanngude Saali

– Waɗde saali ko yande diwaande e geɗe ɗe hakkilantaagal renndo hersirta walla jalata ko wayi no geɗe paytuɗe e ñaamde, jejji ko fotaani yejjitde walla ɗo fotaani yejjitde huunde. Coodtiigu saali ko yoɓaneede.

– Nanngude saali ko huunde jalniinde saɗne. Nanngoowo saali oo heewi nanndikinaade ko ɗawaaɗo hakkille, waɗa limce, waɗoo pucci gawɗe walla leggal, debbo ɓoornoo comci gorko, gorko waɗa comci ɗi rewɓe ngaadorinoo ngam addinde ko kañum heedi les, ari ko daartude e denɗi mum coodtirgu saali baɗaaɗo oo. Kadi nanngugol saali haaɗataa tan e baɗɗo oo. Kala mo o jiidi yettoode, naatat e saali hee. Yumma e ɓiɗɗo ena mbaawi nanngondirde walla nii hay esiraagal.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu