Ganndal “sawru” (10) : Sawru ganndal

0
817

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Wallaahi maa wood ko haalaa janngo tawi wonaa nguyka makkaji tan walla nguyka gertooɗe.

Ko ndu soowoore innde dabare. Pulaar noon wiyi  : “kala mo yawi dabare, dabbidaani heen”. Kono kadi konngol goɗngol wiyi  : “Debbo jibinaani gooto, kala ko junngo waɗi, junngo ina waawi ittude.”  Ko nduu sawru woni ndu gooto e seerenɓe men, biyeteeɗo Abuu Bakri Muusaa Lam porofesoor duɗal jaaɓi haaɗtirde Seek Anta Joob to Ndakaaru (Senegaal), fiyiri ɓeen jooɗinooɓe e dankel fenaande njooli hujjaaji, njeddi golle ɓaleeɓe ko wowtii misrayaagal (Egyptologie). Kala jiɗɗo anndude dalillaaji ɗi o rokki ɗii yo ƴeew deftere makko  : SAWRU GANNDAL. Ko ndee deftere o fenniri ɓeen wuyɓe ganndal happinooɓe ko ɓaleeɓe ngollinoo gila e laamuuji Fir awuna en. Gila ɗii dalillaaji njalti hayi gooto yeddaani.

SAWRU Laamɗo.

 Nduu sawru wonaa leggal wonaa njamndi, ndu wonaa ndu welnere, ndu wonaa ndu duƴƴe. Kayru, ndu sifotoo ko dumunna sahaa laamɗo duumii jooɗaade e jappeere laamu e ko o golli ko woƴƴi heen e ko moƴƴani heen fof. Yeften yeruuji  : SAWRU Meetar Moktaar Wul Daddah. Ma en njubbu e huunde e golle sawru makko. Ko ndu rokki dowla Muritani jeyaare (ndimaagu) mum politigi. Njiimaandi leydi ndii iwi e juuɗe tuubakiri ngarti e juuɗe muritaninaaɓe ñalnde 28 Noowaambar 1960. Meetar Moktaar Wul Daddah fiilaa Hooreejo mayri gadano, ko ngaal teddungal addani mo innireede  : Baban dowla Muritani.

 O Dartiima laamɗo dono mo Maruk hono Muhammed V, biynooɗo alaa dowla ɓilii hakkunde Maruk e Senegaal. Ko ɗii dowlaaji ɗiɗi tan mbaɗdi keerol e maayo Senegaal  : waɗde dowla Muritani woodaani, leydi ndii ko jeyi Maruk. Ko darnde Moktaar Wul Daddah e poligi mum pirti ndeen feere haa soorii ladde, ALLAAH heddii dow. O darii kadi o salii ko hooreejo dowla Senegaal wiynoo keerol hakkunde Senegaal e Muritani woni ko dow Eeleega. O fooɗondiri e Moodibo Keytaa, hooreejo dowla Mali haa o loppiti yoga e gure diiwaan Hood El Garbi, keerol darnaa. Hayi leyɗeele aarabeeɓe, woorti Tuunus, alaa darodiiɗo e makko hakkunde makko e Maruk haa o dañi goonga. Caggal ɗum o yahɓani hare ɓurnde mawnude e tiiɗde nde haa dowla Muritani heɓtinaa to Fedde Dowlaaji Dennduɗi (ONU). Darnde makko e cosgol Fedde Dental Dowlaaji Afirik ina maantinii sanne. O heɓii hoolaare denndaangal ardiiɓe dowlaaji Afirik, o wonani ñiiɓirde nde masloowo nananteeɗo konngol, joom wune. To leyɗeele aarabeeɓe ko e sawru makko Muritani naati Fedde Lig Arab. . . E nder leydi hee e hoore mum golle makko ina maantini  : o daraniima kaaltidiigal Muritani e Farayse, o ittii njiimaandi MIFERMA e juuɗe tuubakooɓe (Farayse), o dariima haa kopporeeje (kaalis) ugiiya sosaa.

 Ko gila nde o jooɗii e jappeere laamu Muritani, Meetar Moktaar Wul Daddah ummanii ustude doole jaŋde ɗemngal Farayse ngal e leydi hee e ɓeydaade semmbinde jaŋde arab. Ɗum saabiima baylugol tippudi nehdi e jaŋde keewngol haa fitinaaji hakkunde leƴƴi ɓaleeɓe (haalpulaar en, sooninkooɓe wolof) en hakkunde mum en e safalɓe haa pittaali keewɗi mbaasaa heen, heewɓe kadi ngaañii, jawɗeele laamu e jaambureeɓe mborjinaa, kusumma fuɗɗii naatde hakkunde leƴƴi ɓaleeɓe (negro-afrik en) e safalɓe woɗeeɓe e haraatiin wondude e haraatiin en, woni e reɓde dartaaki haa e ooɗoo sahaa mo ngon-ɗen. Ɗum addii caɗeele keewɗe haa on e ɓaleeɓe njalti Muritani, mooloyii leyɗeele goɗɗe, heewɓe kadi nanngaa cokaa. Senndikaaji ndilli, gerooji mbaɗi, jaŋde telɓi, yahtiri caggal, ɗerewol jiylotoongol T° yalti ina toŋti Arab haa toowi dow ina tellini Farase haa memi leydi. Tippudi nehdi e jaŋde kadi waylaa, caɗeele jaŋde negroo en njokkii, ɓeydii haaɓnaade. Ɗum fof e wayde noon tanaaji njahraani seese nduttaaki caggal, garooji ina njokkondiri, gollotooɓe, sanɗaaji e almuɓɓe ina nanngee ina cokee, won heen nii ina e palasuuji mum en maa duɗe mum en.

 E nder hitaande 1975, Hasan ll, laamɗo dono baaba mum Muhammed V, wondude ballital laamɗo Espaañ, waɗdi junngo e faandu e hooreeji Ndenndaandi lislaamiyankoori Muritani, ɓe pecci leydi Sahara ko aldaa e nanondiral joom mum en en fof. Mammadu Sammba Joob ganndiraaɗo Murtuɗo lelni ɗii konnguɗi ; “Powel e powal, peccii. Powal ƴettii geɗal mawngal, ɗaccidii powel geɗel tokosel.“ Kono ɗum fof dey po wel fandinaani sabu ɗum wontani ɗum ko lonngere wulnde jaw ronki moɗde, aandi heen, ɗeɓaani wukkitde e jokkere enɗam. Pulaar wiyi : “So juwde heɓii daande, joom mum juuwii weejnde. O waawa yawtude etee kadi ruttaade weeɓaani (hersiniima).“ Woto yaw kaɓdiiɗo maa, sabu pulaar wiyi  : “Gaño famɗataa. ALLAAH jinngantaa tooñoowo.“ Larme Muritani naatnaama e ko waawanaa sabu meeɗaani heblanaade wolde (geer). Wonaa yimɓe (soldateeɓe) wonaa kaɓirɗe (fettelaaji. . .) hayi batte heen woodaani. Juuɗe mehe ina kaɓee ne ? Fulɓe mbiyi  : “Mooro ko moorii mi cukuli potaani, addata ko nodusu hoore e ƴageende geenol.“ Doole keewaano  : “ko seeɗa wonno ƴoogooɓe nawii.“ Maayɓe keewii, njalla bone ɓe hesniiɓe e ɓee waayeeɓe. Ndaw dahaaɓe, ndaw majjuɓe ɓe njogoraani yiyteede haa buutufal wutta.

 So tawii ko yiɗde tan haɗnoo Muritani yiyde, alako gasi e geewu . . . Soldateeɓe kam tampii, lorlii, njiɗii yaltude heen haa mbaɗtii lemaade seerndooɓe kono njiyaani. ONU, OUA, Lig-arab. ekn, kartiima haa tampii, ndeeƴii, ɗaldiiɓe heen, nani ƴeewda ɓe. Soldateeɓe Muritani ngaandii heen ; holi feere ?

 Yandinde laamu Wul Daddah fewjaama, nanondiraama. Kolonel Mustafaa ƴeɓtii pellital rokkii yamiroore, soldateeɓe peccaama mbaɗaama doge doge, ɓee nguddi laabi weeyo, maayo e leydi fof, heddiiɓe ɓee mbaalii moorde jamma ina ndaaŋani galle laamu tawi reenatnooɓe fof tellinaama ngoɗɗinaama, jinnde weeyi (galle), yeewi. Goomu toɗɗaangu keeriingu naati, tawoyi Moktaar to wonnoo, nanngi ɗum, fiyannde fellaani, ƴiiƴam rufaani, hayi mbuubu ɗojjaani. Moktaar lelnii (joɗɗinii) sawru mum ñalnde 10 Sulyee 1978.

Laamu kesu pul naatii. Komite Militeer Dartingol Ngenndi sosaa, Kolonel Mustafaa ardinaa, ƴetti sawru laamu. To bannge Muritani jayli ndoosii kono ñifaani, geɗel (peccel) men e Sahara ɗaccitaama, Maruk fawii heen junngo mum. Militeer en njooɗiima e jappeere, beldital leefngal dañaama. Polisariyoo ina jokki ñootaade Muritani. E nder dumunna daɓɓo Kolonel Mustafa follaa, Kolonel Luuli lomtii kono nde tawnoo nguun laamu ne yuumtaani, juutaani, oon joñaa. Laamu wontii dirtu mi jooɗoo, militeer en ina njamfondira peewniiiɗo fof loppita e juuɗe goɗɗo oon. Hannde ko Kolonel Mohammed Xuuna Wul Haydalla tottaa sawru nduu. Waylo-waylo fuɗɗii waɗde  : Dente Pindingol Mooɓe sosaa, sariya juulɓe lelnaa, kala barɗo hoore waree, gujjuɗo junngo mum taƴee, jinɗo maa / e jarɗo sanngara larbee. Hitaande 1979 ko Kolonel Haydalla, tawi ina woni Gardiiɗo laamu Muritani, siifinoo dekere keɓtingol ɗemɗe ngenndiije (Pulaar, Sooninke e Wolof). Laamu Kolonel Haydalla heɓtini dowla Sahara e Fedde Polisario. . . Yoga e yontaaɓe muritaninaaɓe puɗɗiima haaɓande laamu nguu, ɓe mbaɗtii tuumde hooreejo dowla oo ina waɗdi junngo e faandu e Fedde Polisario, ina wallita ɗum kaɓirɗe e nguura. Uruɓ-uruɓ oo heewii haa no feewi, soklaaji ɓeydii, peeje ngoni e sakkeede les e cuuɗoor.

Muusaa Aamadu Jallo