Ndulumaaji Demɓe weltinii fulɓe

0
1065
Ndulumaaji2.jpg

Ndulumaaji Demɓe waɗiino balɗe tati pinal e hitaande 2013, ɗimmitii ɗuum kadi hikka, tuggude e ñalnde 26 haa ñalnde 28 lewru bowte (desaambar) hitaande 2016.

Ndulumaaji Demɓe waɗiino balɗe tati pinal e hitaande 2013, ɗimmitii ɗuum kadi hikka, tuggude e ñalnde 26 haa ñalnde 28 lewru bowte (desaambar) hitaande 2016.

Waɗde ko woowi, waɗde tawi ko to bannge moƴƴere, bonaani. Waɗde huunde moƴƴina, waɗta nde kadi moƴƴina, ko baawal e coftal njantondiri e ballal Alla. Yuɓɓini ñalɗi ɗii ko Dental Ndulumaaji Demɓe, jibinannde wuro ngoo, wonɓe ɗoon haa e ɗanniyankooɓe yaltuɓe ngo

Golle puɗɗii ko ñalnde 26 bowte hitaande 2016. Ɗi ndogii balɗe tati e jammaaji mumen ko alaa e fergitere laaɓtunde. Gure catiiɗe, alaa heen heddiingo, ngo araani. Tuggude e Wuro Funeeɓe, Dumgaaji tati deggondirɗi, Mbooloyel, Ɓoki Jawe, Daabiya Oodeeji, Kiɓɓillo, Taabe dow e les, Cilon, Cilon Tokosel, Kaaƴe-Pawe, Aañameeji, Wuro Moolo, Njaakiri e Asnde Balla haa Jaaba alaa wuro heddiingo. Ko noon ne tuggude e Mbaakna, Jowol rewo e worgo, Doondu, Gurel Njawdi, Keeɗeele, Aali-wuuri, Daara wuro Koli, Somana, Saadel, Wudduru e lewe Njaayɓe, Kundel worgo, Tiggere Siree e Tiggere Yeenee, Jammel Jale haa adan maa e Maatam, to bannge daande maayo, alaa kadi luutaango ñalɗi Ndulumaaji. So a nanngitii kadi palol jeeri worgo, tuggude e Wuro Soogi, Caamɓe, Boyyinnaaji, Mogooji, Siñcu Mbaalɓe, Nabbaaji Ciwol, Ɓokki Sabbundu haa ŋabbitoyaa to dow jeeri Seedo, Caareem, Kaawel e Kaatoote wuro Asan Arɗo e Aamadu Arɗo, diiri Gujjo Baydi e Maalaw, hay ɓe ndañaani heen daabeeje ɗo njoli, ngardi ko koyɗe.

Fitiram-gollooɓe, tuggude e wayluɓe ɓaleeri e ndaneeri, maabuɓe sañooɓe e mahooɓe e maabuɓe Suudu Paate, sakkeeɓe, Lawɓe worworɓe e lawɓe laaɗe, awluɓe, wammbaaɓe haa addan maa e buurnaaɓe, alaa heddiiɓe. Hinnde fof arnoonde addorii ñeeñal mum ko jiidaa e subalɓe e aynaaɓe nokku oo, arɓe ena ngardi e baali e damɗi dawnaaji.

Naalankooɓe mawɓe, yimatnooɓe, mawɓe njiila koye, miijooji ndura, wayɓe no Accaa Wele, Aamadu Tammba Joop, Hammadi Ayse Jool, Umaar Jool ɓeydii faayidaaji kewu nguu. Ɓe njirwinii ñalɗi ɗii, ɓe mbeltinii jamaanu ko adii nde Haamiidu Boɗewal Ñaŋ ganndiraaɗo Daaroggal Laaw to Aram Sahre, wuro Gellaay Aali e Umaar Saar, gorko Barmacce ndillinta pittaali mbiruuji nayeeji diiwaan oo.

Caggal lammba kaa, Aamadu Umaar Baydi lollirɗo Aamadu Tammbaa Joop, Siidi Baylel Caam, Accaa Wele e Korgel Aynaaɓe mbaɗii golle jooɗɗe ko adii nde Usmaan Hammadi Joop naatata dingiral. Usmaan Hammadi Joop ko naalanke ɓooyɗo, belɗo daande. Heewɓe e jooɗiiɓe ena ndaara mo ɓee, njimri makko won ko siftinta ɗumen. Nde o toƴƴunoo daande, mawɓe njuurii mo, teyaani. Kono jammaaji ɗii mbaɗtindortoo ko e Alhajji Baaba Maal e Daande Leñol. Baaba ko naalanke jiɗaaɗo, korsinaaɗo, kormaaɗo, teddinaaɗo e nder Fulɓe Fuuta Tooro. Garal makko e nokku wonaa garal Sammba Ngoƴa e nokku, ko ɓeydaare, ko martaba joom nokku en ɓee. Hade gorko Duwoyra naatde dingiral tawi ko Pakko Leñol e Ɓoccitiiɗo njeewtii jamaanu nguu no feewi.

Ndulumaajinaaɓe mbaawii kewu mumen, mbaawii kadi hoɗɓe mumen, kaalii haala mumen, yimɓe nanii, mbaɗii kadi, yimɓe njiyrii gite mumen. To bannge pinal, gila nde Njum lelni araaraay, ko kamɓe ƴettiti. Ko ɗuum waɗi sahaa e sahaa fof eɓe kolla Fulɓe Fuuta Tooro wonde bannge mo ɓe keedti oo lohaani.

E dow ɗuum, Alla ena rokki ɓe paamondiral, ngal heewaani hannde e nder gure men Fuuta. Eɓe njonondiri, eɓe njaggondiri, eɓe njiɗondiri, eɓe njiɗi nokku maɓɓe haa laaɓti. Ɗuum ena jeyaa e ko rokki ɓe fartaŋŋe mo gure keewɗe ngalaa. Ko ɗuum ne kadi jeyi sabaabu haa ngenndiyankooɓe mawɓe wayɓe no Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, Yero Dooro Jallo, Mammadu Alasan Bah, Ibraahiima Muktaar Daree Saar, Katante Leñol Kan e woɗɓe ɓe limotaako horsinde ɓe e waɗdude e maɓɓe aadiiji nguurndam tiiɗɗi. Ko ngal ngenndiyankaagal rewi ɓe haa, kala ɗo ɓe tawi fedde fulɓe, ɓe naatat heen, ɓe ndaroo heen darnde tiiɗnde, ɓe mbaɗa heen golle maantiniiɗe haa ɓe teskee heen.

Banndiraaɓe, sellataa joofnude ngolɗoo ciimtol tawa en nduttaani teddungal fayde e Dental Ndulumaaji Demɓe, Goomu Pinal Ndulumaaji Demɓe, musiɗɗo Saada Manngaan e Demmbel Sal, teeŋti e musiɗɗo Yaayaa Dem e ɓesngu mum. Yo Geno yoɓ ɓe moƴƴere!

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu